YLEISTIETOJA | LEHDET | LINKKEJÄ
  SISÄLLYSLUETTELOT  |  KANNET  |  ARTIKKELIHAKU  |  OHJEITA
 
"Kielletyt kartat" sai kolmannen osan
 
  Lisätiedot Suomalainen 1:20 000 topografikartasto Itä-Karjalasta valmistettiin toisen maailmansodan asemasotavaiheessa 1942?1944. Karstaston kolmas osa esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2009 Sivu 49
"Kun ei suunnittele, ei tule suunnitteluvirheitä"
  Gilbert Koskela
  Lisätiedot Gilbert Koskela arvioi Pekka V. Virtasen teosta "Yhdyskuntasuunnittelun haasteita. Mikä meni pieleen ? vai menikö mikään?"
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2003 Sivu 57
"Teknologiageoilua” parhaimmillaan: Intergeo 2016
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Arttu Julin – Satu Räty
  Lisätiedot Intergeo-tapahtuma on maailman johtavia tapahtumia geoinformaation, maanmittauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alalla.
  Avainsanat Intergeo, messutapahtuma, kansainvälisyys, teknologia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 6
Π:n päivä - entistäkin hillitympänä
  Ari Laitala
  Lisätiedot Onko mitään ­tylsempää kuin ­ tutkia loputonta ­sattumanvaraisten lukujen ­jonoa? No, ehkäpä ­perehtyä kyseisen tutkimuksen ­kirjalliseen selostukseen.
  Avainsanat pii
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 40
Π:n päivänä herran vuonna 2022
  Ari Laitala
  Lisätiedot Tänä vuonna piihin liittyvät ajatuksemme ovat ukrainalaisten matemaatikkojen luona. Piin päivänä 3/14 esille nousevat erityisesti Chudnovskyn matemaatikko­veljekset David ja Gregory, jotka ovat ­tunnettuja mm. piin desimaaleja laskevasta algoritmistaan.
  Avainsanat Pii, pi, Π, Chudnovsky, algoritmi, Kiev, Harkova, Ramanujan, likiarvo, ympyrä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 40
Π:n päivää vietettiin hillityin menoin
  Ari Laitala
  Lisätiedot Π:n päivä osui tänäkin vuonna maaliskuun neljänteentoista, amerikkalaisittain 3/14.
  Avainsanat Pii, Π, π, Hippasos, Johan Lambert
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 42
1/3, 20/80 vai Gauss
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2004 Sivu 38
10 kg vaakasuoraan
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2015 Sivu 46
100 vuotta Saariselkiä
 
  Lisätiedot Esittelyssä Yrjö Teeriahon ja Jorma Mattssonin kirja Tietoa ja tarinaa Saariseliltä.
  Avainsanat Teeriaho, Mattsson, erämaa, Lappi
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2016 Sivu 43
125-vuotisjuhlat Pariisissa 2003 – saksalaiset FIG:n johtoon
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2002 Sivu 47
1980-luku: Maanmittarikin yrittää
  Tapani Honkanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto MAKLI 40 vuotta  Nro 3/1999 Sivu 36
1990-luku: Jatkuvan kouluttautumisen maanmittari valtion leivissä
  Kari Rantalainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto MAKLI 40 vuotta  Nro 4/1999 Sivu 28
2*1,5
  Ari Laitala
  Lisätiedot Olisiko niin, että alamme piankin kaivata koppikonttoreitamme.
  Avainsanat korona, virus kasvihuonekaasu, CO2, hiilidioksidipäästö, globaali, lämpeneminen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 3
20-luku on täällä jälleen
  Ari Laitala
  Lisätiedot 1920-luvulla tapahtui länsimaissa hurja kehitysloikka. Uudet ilmiöt ja kehityskulut kuten kaupungistuminen, liikkumisen vallankumous ja koneromantiikka ovat ilmiöitä, jotka ovat merkittäviä vielä sata vuotta myöhemminkin. 1920-luku vaikuttaakin nyt ajankohtaisemmalta kuin kertaakaan päättymisensä jälkeen.
  Avainsanat 1920-luku, 2020-luku, robotti, tekoäly, Helsinki, Maria, Sophia, Metropolis, Eliel Saarinen, Bertel Jung, Pro Helsingfors, Tarton rauha, Munkkiniemi-Haaga
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 26
20. pohjoismainen maanmittarikongressi pidettiin Järvenpäässä
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 48
2010-luku muutti Maankäyttöä - yllättävän vähän
  Ari Laitala
  Avainsanat media, printti, Maankäyttö, www, ansaintalogiikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 3
3d
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 3/2001 Sivu 25
3D-kuvaus tulee vauhdilla älypuhelimiin ja on varmasti tullut jäädäkseen
  Riku Mustonen
  Lisätiedot Kolmiulotteisesta mittatietoa sisältävästä kuvaamisesta on tekniikan puolesta arkipäiväistymässä. Sovellusmahdollisuudet ovat kutakuinkin rajattomat eikä koulutuskäyttö ole niistä vähäisin.
  Avainsanat 3D, 3D-kuvaaminen, Lidar, mittatarkka, mallintaminen, älypuhelin, Matterport
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 14
3D-paikkatieto, pistepilvet ja älykkäät kaupungit
  Juho-Pekka Virtanen – Harri Kaartinen – Arttu Julin – Toni Rantanen – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Älykkäistä kaupungeista on ­puhuttu jo yli kaksi vuosikymmentä. Tänä ­aikana sekä teknologia että kaupungit itse ovat kehittyneet merkittävästi. ­Paikkatietoteknologialla on koko t­ämän kehityksen ajan ollut merkittävä ­rooli älykkään ­kaupungin osana. Mitkä ovat alalla ajankohtaisia tutkimus- ja ­kehitysaiheita ja kuinka ne tukevat ­älykkään kaupungin kehitystä?
  Avainsanat 3D-kaupunkimalli, älykäs kaupunki, 3D-kartoitus, laserkeilaus, pistepilvi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 4
3D-virtuaalitapahtumat kiinteistöjen elävöittäjinä
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Tuomas Turppa – Matti Kurkela – Juho-Pekka Virtanen
  Lisätiedot Elokuussa Helsingin juhlaviikkojen Taiteiden yössä Lapinlahden mielisairaalan vanha rakennus toimi tapahtumapaikkana ääni- ja valoinstallaatiolle.
  Avainsanat ääni-installaatio, laserkeilaus, 3D-media, Lapinlahden mielisairaala, Taiteiden yö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 18
40 vuoden haasteena metsäomaisuuden arviointi: Kryptiset kauppahinta-aineistot
  Simo Hannelius
  Lisätiedot Maanmittauslaitos on kerännyt 1970-luvun lopulta alkaen tietoja kiinteistökaupoista. Niitä käytetään kauppa-arvomenetelmän soveltamiseksi ja menetelmien kehittämiseksi. Kauppahintojen aineistoja kokonaisuutena on käytetty valitettavan vähän tutkimuksissa ja hinta-analyyseissä niihin asetettuihin odotuksiin nähden. Metsätilakauppojen metsävaratiedot on kerätty neljästi koko maasta, ja viimeiseksi 2015?2016. Artikkelissa arvioidaan, mitä on jäänyt käteen menetelmien soveltamiseksi.
  Avainsanat kiinteistökaupat, kauppa-arvomenetelmä, kauppahinta, metsäomaisuus, arviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 25
50 vuotta Maanmittauspäiviä - Maanmittauspäivien historia on voimallisen talkootyön historia
 
  Lisätiedot Maanmittauspäivien aloittamisesta on kulunut 50 vuotta ja niinpä päätettiin tehdä historiikki. Keskeiseksi tekijäksi suostui Liisa Larjamon ilmiannosta Jukka Artimo, joka aloitti maanmittauksen opintonsa samana vuonna kuin Maanmittauspäivätkin alkoivat, eli 1964.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Jukka Artimo, historiikki, talkootyö
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 16
50 vuotta suunnittelua ja konsultointia
  Jukka Mäkelä
  Lisätiedot Katsaus Maa ja Vesi Oy:n viisikymmenvuotiseen toimintaan.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 24
6Aika kokoaa kaupunkikehittämisen asiantuntijat suurista kaupungeista saman pöydän ääreen
  Johanna Lyytikäinen
  Lisätiedot 6Aika-strategiassa kuusi suurinta kaupunkia (Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen kaupunkien kehittämisessä. Satojen asiantuntijoiden joukko on yhdessä ratkonut kaupunkien kestävyyteen liittyviä haasteita jo noin 50 projektissa viiden vuoden ajan.
  Avainsanat 6aika, kuutoskaupungit, robottibussi, tekoäly, yhteiskehittäminen, kaupunkikehitys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 32
Aalto-yliopisto koostuu kolmesta korkeakoulusta
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK ) muodostama uusi yliopisto, joka aloittaa toimintansa 1.1.2010.
  Avainsanat Aalto-yliopisto, opetus, koulutus, poikkitieteellisyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Aalto-yliopisto tulee  Nro 4/2009 Sivu 8
Aalto-yliopiston 3D- ja valokuvausstudioissa panostetaan tutkimusyhteistyöhön ja virtuaalisuuteen
  Matti Kurkela – Marika Ahlavuo – Juho-Pekka Virtanen
  Lisätiedot Aalto-yliopiston uuden Rakennetun ympäristön laitoksen tutkimuksen ja opetuksen studiot (3D-studio ja valokuvausstudio) toimivat yhä tiiviimmässä tutkimusyhteistyössä yliopistojen, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yliopistoihin kohdistuneet leikkaukset ja tilojen puute ovat pakottaneet toimintatapojen uudistamiseen.
  Avainsanat 3D-studio, Aalto-yliopisto, virtuaaliset työkalut, tutkimusyhteistyö
  Tyyppi   Osasto   Nro 1/2016 Sivu 19
Aalto-yliopiston kandidaattikoulutus uudistuu
  Petri Rönnholm – Heidi Falkenbach – Ari Ekroos – Oskari Harjunen – Hannu Hyyppä – Seppo Junnila – Jussi Nikander – Maaria Nordman – Antti Palmujoki – Miina Rautiainen
  Lisätiedot Kiinteistötalous ja geoinformatiikka saavat näkyvyyttä.
  Avainsanat Aalto-yliopisto, kandidaattikoulutus, koulutusohjelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 30
Aalto-yliopiston tiimin upea voitto SICK:n innovaatiokilpailussa
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät SICK-TiM-laserkeilaimen hyödyntämiseen innovatiivista robottikopteria, joka ratkaisee monia alan haasteita: se hyödyntää laserkeilainta samanaikaisesti linjaseurantaan, törmäyksenestoon sekä pistepilvien tuottamiseen.
  Avainsanat innovaatiokilpailu, oppilaitosyhteistyö, laserkeilain, robottikopteri, geoinformatiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 12
Aalto-yliopiston uusi geoinformatiikan maisteriohjelma
  Henrik Haggrén – Kirsi Virrantaus – Martin Vermeer – Miina Rautiainen – Matti Vaaja – Hannu Hyyppä – Pirjo Ståhle – Paula Ahonen-Rainio – Salla Multimäki – Petri Rönnholm
  Lisätiedot Lukukaudella 2016?2017 aloitti Aalto-yliopistossa uusi, aiemman geoinformatiikan maisteriohjelman korvaava ohjelma. Uusi ohjelma tarjoaa korkeakoulutason opetusta geodesiasta, fotogrammetriasta, laserkeilauksesta, kaukokartoituksesta, kartografiasta sekä geoinformaatiotekniikasta. Opiskelijoita ohjelmassa on vuosikurssilla noin 20.
  Avainsanat opetus, Aalto-yliopisto, geoinformatiikka, maisteriohjelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 15
Aarne Laukkanen
  Pertti Saarelainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2005 Sivu 53
Aarne Veriö 1936– 2011
  Pekka Tätilä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2011 Sivu 66
Aarno Helkkula
  Raimo Seppänen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2007 Sivu 76
Aaro Louhela 7.8.1932–16.5.2011
  Markku Teräsmaa
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2011 Sivu 69
ABC:n kanssa Itämeren ympäri
  Lars Brattberg
  Avainsanat ABC-projekti, Alliance of Baltic Cities, UBC, Union of Baltic Cities, Commission of Urban Planning, kaupunkisuunnittelu, yhteistyö, Baltia, pohjoismaat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 34
Ahvenanmaan rasite / Ålandsservitutet
  Sven-Olof Lindfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Ulkopalsta  Nro 3/2004 Sivu 38
AI tiedonlähteenä
  Maarit Nordmark
  Avainsanat tekoäly, AI, ChatGPT
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 13
Aika ja paikka
  Pasi Laurila
  Lisätiedot Tarkka ajan määritys ja nopea paikannus ovat välttämättömiä monien yhteiskunnan ja yritysten ylläpitämien palveluiden ja tietojärjestelmien sekä ihmisten arkielämän kannalta.
  Avainsanat ajanmittaus, paikannus, satelliittipaikannus, tähtitieteellinen paikannus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 6
Aikaa ajatella?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2006 Sivu 39
Aikakauskirja täytti 60 vuotta
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 1/2002 Sivu 44
Aikamatka maanmittarin sotavuosiin
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Maiju Pettisen julkaisema omakustanne ?Sama kaiku on askelten? Kirsi Mäkisen arvioitavana
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2007 Sivu 46
Aikansa kutakin
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2007 Sivu 40
Aimo Haka 1922–2011
  Tage Westman
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2011 Sivu 65
Aimo Kiviniemi
  Jaakko Mäkinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2004 Sivu 58
Aimo Vartiainen (1927—2023) - Olympiatason urheilija ja osallistuja
  Leena Jääskeläinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2023 Sivu 47
Aina teekkari polvien uutten, ohi pöytämme käyvän nään...
  Teemu Kärkäs
  Tyyppi   Osasto   Nro 4/1998 Sivu 30
Aino Savolainen 10.5.1924–4.1.2017
  Pirkko Noukka
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2017 Sivu 44
Aino Savolainen 90 vuotta
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Kävin tapaamassa Aino Savolaista juhlapäivän aattona hänen kotonaan Munkkiniemessä, ja keskustelimme hänen upeasta työurastaan maanmittarina. Ura huipentui vuonna Kiotossa 1988, kun hänet valittiin kansainvälisen fotogrammetrian ja kaukokartoituksen seuran ISPRS:n kunniajäseneksi.
  Avainsanat Aino Savolainen, ISPRS, fotogrammetria, kaukokartoitus, historia
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 39
Ajankohtaista juridiikasta
  Ari Laitala
  Lisätiedot On helppo päätellä, että tämä on jälleen yksi seikka, joka on omiaan vähentämään halukkuutta osallistua yhteisen varallisuuden hoitoon, johon kipeästi tarvittaisiin ainakin ne osaavimmat toimijat.
  Avainsanat juridiikka, kaavavalitus, kiskonta, vahingonkorvausvastuu, asunto-osakeyhtiölaki
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 5
Ajattele ja ymmärrä!
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2006 Sivu 61
Ajatuksia asuntotyypeistä ja makromuuttujista eurooppalaisessa vertailussa - Meillä haaveillaan liian ­yksipuolisesta tulevaisuudesta ilman selkeitä perusteluja
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Maankäytön tehokkuutta ja ­yhdyskuntarakenteen tiiviyttä pitää tutkia tarkemmin eri näkökulmista ­päätöksenteon tueksi. Taustalla olevat ilmiöt ovat monisyisempiä ja tiivistäminen nähdään usein suppeasti vain väitettyjen positiivisten hyötyjen kautta. Makrotason tarkasteluissa on vaikea nähdä suoria perusteita tälle ? tai ainakaan sille, että tiivistäminen olisi yksinomaan järkevää tehdä pistemäisillä korkeilla (vuokra)kerrostaloilla.
  Avainsanat yksikkökoko, kysyntätuki, asuntokoko, makrotalous, asuntotyyppi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 40
Ajatuksia maaseudusta ja sen suunnittelusta
  Pekka V. Virtanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2015 Sivu 58
Ajatuksia yksityistämisestä: "Kilpailuttaminen tulee edullisemmaksi, kunhan ostamisen taito opitaan."
  Sakari Viertiö
  Avainsanat yksityistäminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Vieraskynä  Nro 1/2005 Sivu 34
Aktiivinen arkistonhoitaja
  Toivo Kivipelto
  Lisätiedot Maanmittauksen historia on keskeinen osa maamme historiaa ja sen säilyttäminen on aina vaatinut aktiivista työtä. Arkistonhoitaja Timo Luoma-ahon haastattelu.
  Avainsanat historia, arkistonhoito, Maanmittauslaitos, museotoiminta, konservointi
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 44
Aktuellt om fastighetsuppgifterna i Finland
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Session 1 ? Fastighetsbildning och fastighetsdata
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 14
Alaa täytyy markkinoida
  Kauko Viitanen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 5
Aleksander Järnefelt – myös geodeetti ja topografikunnanjohtaja
  Antti Kuparinen
  Lisätiedot Jouni Yrjänän ja Teemu Keskisarjan toimittama "Aleksander Järnefelt. Kenraali ja suomalaisuustaistelija" esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2010 Sivu 57
Alfred Petrelius ja Suuri Kuolan retki 1887
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Kansanvalistusseuran kalenteri julkaisi 1889 Alfred Petreliuksen kirjoituksen Suuresta Kuolan 1887 retkestä. Kirjoitukseen sisältyi kolme kuvaa ja karttaliite. Kuvat esittivät maisemaa Lujaur-tuntureilta. Kuolan niemimaa oli ollut vielä keskiosiltaan tuntematonta aluetta Euroopan kartalla, ja Lujaur vasta löydettiin tällä matkalla.
  Avainsanat valokuvaus, Kuola, 1887, Alfred Petrelius, Peakvisor, Lujaur, geodeetti, geodesia, Kansanvalistusseura, tähtitiede, Suomen Maantieteellinen Seura
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 18
Allmännyttiga bostadsföretag i Sverige – utveckling och framtid
  Göran Tillberg
  Lisätiedot Teema "Bostadsmarknaden"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 31
Alueellinen yksityistietoimitus
  Kimmo Nevavuori
  Lisätiedot Alueellista tietoimitusta koskeva lainkohta lisättiin yksityistielakiin vuoden 2001 alussa. Alkuaikoina kyseisiä toimituksia ei paljoakaan tehty. Viime aikoina toimituksia on kuitenkin ryhdytty ainakin Lounais-Suomessa suorittamaan laajemmin. Toimitukset ovat lähes poikkeuksetta tulleet vireille Maanmittauslaitoksen omasta määräyksestä ja toimitukset on tehty kokonaan valtion kustannuksella.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2016 Sivu 42
Alueellista GPS-tukiasemapalvelua Lahden seudulla
  Juhani Nurkka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 14
Alueellistaminen on aina vaikea päätös
  Sirkka-Liisa Anttila
  Lisätiedot Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa anttilan puheenvuoro Uudenmaan maanmittaustoimiston alueellistamisesta käytyyn keskusteluun.
  Avainsanat alueellistaminen, maanmittauslaitos, organisaatio, maa- ja metsätalousministeriö
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 18
Alueiden ympäristösertifiointi tukee kaavoitusta
  Susanna Kari
  Lisätiedot Ympäristösertifiointi tarjoaa tehokkaan työkalun kestävän kehityksen huomioimiseksi aluekehityksessä.
  Avainsanat ympäristösertifiointi, aluekehitys, BREEAM Communities, kestävä kehitys, kaavoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 25
Alueidenkäytössä tarvitaan kokonaisuuksien hallintaa
  Matti Laitio – Katri Nuuja – Timo Turunen
  Lisätiedot Alueidenkäyttöön ja ympäristöön vaikutetaan kaavojen ja maapolitiikan lisäksi monissa muissakin yhteyksissä. Tämä korostaa alueidenkäytön strategisen ohjaamisen tarvetta.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, ilmastonsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausala ja tulevaisuuden haasteet  Nro 1/2010 Sivu 10
Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla
  Pekka Vilska
  Lisätiedot Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1500.
  Avainsanat alueluovutukset, rajavyöhyke, rajakaista, rajakuntien tilusjärjestely
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 24
Aluepolitiikka – onko sitä?
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2015 Sivu 44
Alumni – elinikäinen teekkari?
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 22
Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi
  Ari Laitala
  Avainsanat suo, turve, turvemaa, hiilidioksidi, palmuöljy, ilmastonmuutos
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 2
Alvar Aalto – maanmittarin poika
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot Vuoden 2010 alusta aloittaa Aalto-yliopisto kantaen tunnetuimman arkkitehtimme nimeä.
  Avainsanat Alvar Aalto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Aalto-yliopisto tulee  Nro 4/2009 Sivu 10
Ammatillinen koulutus muuttuu
  Marjatta Kallioinen – Sakari Haulos
  Lisätiedot Maanmittausalan perustutkinnon tutkinnon perusteet (valtakunnalliset opetussuunnitelmat) ovat uudistuneet ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen on meneillään. Muutoksiakin löytyy.
  Avainsanat ammatillinen opetus, ammattitutkinto, kartoittaja, koulutus, näyttötutkinto, tutkinnon perusteet, tutkinnon osa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 32
Ammatti liikkeessä – liikkuvatko rajat?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2001 Sivu 31
Ammattilaisen Karttapaikka aloittanut toimintansa
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 38
Ammattina kiinteistönarvioija (haastattelussa Hannu Ridell)
  Tuula Manninen
  Lisätiedot Maakanta Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ridell Tuula Mannisen haastateltavana. Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Elina Liimataisen haastattelu.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 26
Ammattitaito kunniassa – tai sitten ei
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/1998 Sivu 5
Angelita Mattila 10.7.1923–14.11.2017
  Pentti Niemelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2018 Sivu 50
Anjalankoski – erinomaiseksi tunnistettu
 
  Lisätiedot Virastosta palveluorganisaatioksi ? siinä on Anjalankosken kaupungin teknisen keskuksen laatupolku. Polkua testattiin Suomen Laatupalkintokilpailussa 2006.
  Avainsanat Anjalankoski, laatupalkintokilpailu
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 36
Annetaan ulkohuussin alunen ja otetaan maanmittari tontin lohkomiseen
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2015 Sivu 31
Ansiokas maankorkoteorian esittely
  Jaakko Sirkjärvi
  Lisätiedot Anne Hailan kirja Urban Land Rent - Singapore as a Property State esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2017 Sivu 41
Antero Jaakola
  Kaarlo Kantola
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2005 Sivu 54
Antero Sarasto
  Erkki Veriö
  Avainsanat muistokirjoitus
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2006 Sivu 74
Antti Kuparinen (1938–2025)
 
  Lisätiedot Opettaja, joka osasi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2026 Sivu 63
Antti Laitila 8.3.1938–31.1.2013
  Pentti Kallio
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2013 Sivu 53
Antti Mattila 24.2.1946–19.5.2012
  Juha Pernu – Heikki Seppänen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2012 Sivu 50
Antti Saarikoski (1962–2023)
  Aaro Mikkola – Jari Reini – Juha Tuomaala
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2024 Sivu 72
Anttila kun ampaisi liian pitkälle
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 2/2009 Sivu 36
Apua – maanpinta vajoaa!
  Miranda Saarentaus – Arto Vuorela – Juha Hyyppä – Kirsi Karila
  Avainsanat maanpinnan vajoaminen, maanpinnan nousu, korkeusmallit, tutkakuvat, interferometria, pysyvät sirottajat, SAR, dInSAR, CTM
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 24
Apulaislääninmaanmittausinsinööri
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2010 Sivu 36
Apulaislääninmaanmittausinsinööri Viljo Puhalainen
  Juha Hermonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/1998 Sivu 49
Apulaispiiri-insinööri Clas Löfstedt 1922–2007
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2007 Sivu 65
Arkeologin kartoitustyöt
  Sanna Puttonen – Oula Seitsonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 14
Arkistoista sähköiseen asiointiin
  Liisa Kallela
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 31
Arkistonhoitaja Hilkka Onikki 1934–2008
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2009 Sivu 81
Arkistonhoitaja Timo Luoma-ahon muistolle
  Eero Ojajärvi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2018 Sivu 43
ARKKI avautui KTJ:n selaajille
  Kari Rantalainen
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen sähköinen arkistojärjestelmä ARKKI avautui KTJ-selaintietopalvelun käyttäjille helmikuussa.
  Avainsanat ARKKI, Maanmittauslaitos, arkistojärjstelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 38
Arto Nuora (1936–2022)
  Kauko Juhamäki – Matti Holopainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2023 Sivu 46
Arto Parikka 30.4.1942–18.9.2012
  Antti Kuparinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2012 Sivu 54
Arttu julin – maanmittausalan asiantuntijana Japanissa
  Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Arttu Julin tutustui japanilaiseen työkulttuuriin ja paikkatietoalaan puolen vuoden työkomennuksellaan Tokiossa. Millaisia ajatuksia työskentely nousevan auringon maassa herätti geomatiikan diplomiinsinöörissä ja millaista on nuoren suomalaisen maanmittausalan ammattilaisen työskennellä Japanissa osana sikäläistä kulttuuria ja asiantuntijayhteisöä?
  Avainsanat työkomennus, Japani, kansainvälisyys, työkulttuuri, geomatiikka, laserkeilaus
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Maanmittarit maailmalla  Nro 4/2015 Sivu 10
Arvi Rouhiainen
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2006 Sivu 69
Arviointitoimitusten laatu hallinnassa
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Maanmittauslaitos on ollut yksi ensimmäisistä valtion organisaatioista, joka on ottanut laadunhallinnan keskeiseksi osaksi johtamisjärjestelmäänsä. Muiden Maanmittauslaitoksen ydinprosessien tavoin ?arviointitoimitusprosessin? eli korvaustoimitusten laatua on kehitetty 2000-luvun alusta alkaen. Artikkelissa tarkastellaan arviointitoimitusprosessin laatua ja prosessin laadunhallintajärjestelmää.
  Avainsanat arviointitoimitus, laadunhallinta, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 50
Arviomiestä aina tarvitaan
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2018 Sivu 26
Arvo Vitikainen - maanmittauksen siltainsinööri Jaatinen
 
  Lisätiedot Palveleeko tutkimus elämää, haittaavatko määrärahaleikkaukset opetusta ja tutkimusta?
  Avainsanat tutkimus, opetus, kiinteistöjärjestelmä, Aalto-yliopisto
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 8
Arvoin mekin ansaitsimme
  Sakari Viertiö
  Lisätiedot Sakari Viertiö arvioi Pekka Raitasen muistelmateosta "Arvoin mekin ansaitsimme".
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2003 Sivu 59
Arvoista, kilpailukyvystä ja palkitsemisesta
  Vesamatti Laakso
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 5
Arvottomien asuinkiinteistöjen arvioinnista
  Kauko Viitanen
  Lisätiedot Kirjoituksen innoittajina ovat Hesarin artikkeli 16.12.2024 ?Kodit menettävät arvoaan eivätkä käy kaupaksi ? Asiantuntijat kertovat, miten Suomi voisi ratkoa valtavaa asuntokriisiä? sekä pääkirjoitus 22.12.2024 ?Autiot talot, hylätyt pihat?. Niiden pääsanomana voitaneen pitää jo kauan tunnettua asiaa tyhjistä tai tyhjenevistä asunnoista, jotka eivät käy kaupaksi eikä muutostakaan ole nähtävissä, vaan tarvittaisiin ehkä romutuspalkkioita. Tyhjenevien asuntojen myötä myös monet kylät ovat tyhjenemässä ja kehitys jatkuu pieniin kaupunkeihin ja jopa suurten keskusten reunoille.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 61
Asema- ja rakennuskaava yhdistetään – myös kiinteistönmuodostaminen yhtenäiseksi?
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 8
Asiantuntijapalvelut yrityksen strategisessa kiinteistöjohtamisessa – kohtaavatko tarve ja tarjonta?
  Emma Kaksonen
  Lisätiedot Asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana yrityksen strategista kiinteistöjohtamista on kasvanut merkittävästi viimeisen 5?10 vuoden aikana. Yritysten liiketoimintaympäristöjen jatkuvat muutokset ja yhä jatkuva kansainvälistyminen tulevat kasvattamaan konsulttipalveluiden kysyntää myös tulevaisuudessa.
  Avainsanat yrityksen strateginen kiinteistöjohtaminen, CREM, asiantuntijapalvelut, konsultti-asiakassuhde, palveluntarjoaja, asiantuntija, konsultti, asiakas
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 18
Asioiden valmistelua ja päätöksentekoa aidosti kansalaisen parhaaksiko?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Onko päätösten valmistelu tasapuolista, avointa ja läpinäkyvää sekä päätöksenteko aidosti demokraattista? Jos ei, kyse on harvainvallasta eikä demokratiasta.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 34
Asko Kähkönen 23.9.1941–2.4.2011
  Päivi Kähkönen – Vesa Walamies
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2011 Sivu 68
Asuinpientalon teknisen nykyarvon ja kauppa-arvon suhde Nurmijärven kunnassa
  Olavi Myhrberg
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 14
Asumisen ja työn monipaikkaistumisen mallintaminen voi tukea kiinteistösektorin päätöksentekoa
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Hybridityön vakiintuminen on otettava vakavasti huomioon heti, mutta myös syntyvyys ja ­maahanmuutto voivat vaikuttaa rakenteisiin nopeasti.
  Avainsanat verkkokauppa, hybridityö, asiakasvirrat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 32
Asunto-osakeyhtiöiden tonttien täydennysrakentamisen käynnistämiseen tarvitaan vauhdittajaa
  Anni Tolvanen
  Lisätiedot Täydennysrakentaminen on ekologista: se ei vaadi suuria kunnallistekniikan investointeja. Kaupunkirakenteen tiivistyessä yhä useampi pääsee asumaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Ikääntyville 1960- ja 1970-lukujen lähiöille täydennysrakentaminen voi olla kaivattu piristysruiske, jonka myötä alueelle saadaan eri-ikäisiä asukkaita sekä uutta ja erikokoista asuntokantaa.
  Avainsanat täydennysrakentaminen, asunto-osakeyhtiö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 14
Asuntojen hintojen kasvun ehkäisemisestä asuntotuotantoa edistämällä
  Eero Valtonen
  Lisätiedot Asuntojen hintatasoa ja hintojen kasvua pidetään pääkaupunkiseudulla liian kovana, jopa niin kovana, ettei tavallisella keskituloisella perheellä välttämättä olisi kohta varaa asua ainakaan Helsingissä. Erilaisia rakenteellisia uudistuksia asuntomarkkinoille on esitettykin useaan otteeseen, mutta niitä on monenlaisia ja niiden vaikutukset erilaisia. Asuntotuotannon edistäminen näyttäytyy ehkä houkuttelevimpana näistä vaihtoehdoista.
  Avainsanat asuntojen tuotanto, asuntojen tarjonta, asuntojen hinta, kaavoitus, maapolitiikka, maankäytön suunnittelu, maankäyttöpolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 30
Asuntomarkkinaa ammattikuntanäkökulmasta
  Ari Laitala
  Lisätiedot Tämäkin systeemi toimii yhtä pitkäjänteisesti kuin ns. pyramidihuijaukset; siis juuri niin kauan kuin järjestelmään syötetään uutta rahaa.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 5
Asuntomarkkinajumeista
  Ari Laitala
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 3
Asuntomessut Raisiossa ja Merimaskussa
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 19
Asuntotarjonnan hintajousto ja asumiskustannukset
  Tea Lönnroth – Pauliina Krigsholm – Tuulia Puustinen – Heidi Falkenbach – Elias Oikarinen
  Lisätiedot Suomessa asuntomarkkinoiden eriytyminen on jatkunut ? suuret kaupungit kasvavat entisestään ja asumiskustannukset niissä kasvavat, kun taas muualla hinnat ovat kääntyneet laskuun. Asuntotarjonnan hintajousto, joka kuvaa kuinka asuntotarjonta reagoi hintojen nousuun, on keskeinen muuttuja asuntomarkkinoiden toiminnan kannalta nimenomaan kasvavilla alueilla. Tämä artikkeli kuvaa asuntotarjonnan hintajouston teoreettisen taustan sekä esittelee lyhyesti alan tutkimuskirjallisuutta ja tärkeimpiä tuloksia.
  Avainsanat Asuntotarjonta, hintajousto, asumiskustannukset, asuntomarkkinat, Smartland, sääntely
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 22
Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot Suomessa
  Tea Lönnroth
  Lisätiedot Asuntotarjonnan hintajousto kuvaa asuntotarjonnan kykyä sopeutua asuntokysynnän muutoksiin ja siten sen, missä määrin asuntojen kysynnän kasvu aiheuttaa hintojen nousua ja missä määrin asuntokannan lisäystä. Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot ovat Suomessa merkittäviä.
  Avainsanat asuntotarjonta, hintajousto, poikkileikkausanalyysi, asumiskustannukset, maankäyttöpolitiikka, kaavoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 44
Asuntotuotantotarvetta ennustettaessa tulee tarkastella myös ­laadullisia vaatimuksia
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Suomessa on nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellisen merkittäviä muutoksia ­asuntomarkkinoilla niin kysynnässä kuin ­tarjonnassakin: ensin oletettiin, että kaupungistuminen kiihtyy ­entisestään ja ?moni muuttaisi vuokrayksiöihin ydin­keskustoihin?, mutta sitten pandemian myötä ­vakiintunut etätyö on näyttänyt toisenlaisia vireitä. Elämäntyyleissä hybridityöstä lemmikkieläinten määrien kasvuun ­tapahtuu muutoksia, joista meillä ei kaikista ole riittävää tilastoaineisto edes nykytilanteesta. Tällä ­hetkellä käynnissä olevassa asuntotuotantotarve-­ennusteen päivityksessä olisikin hyvä katsoa myös laadullisia tarpeita pelkän lukumäärän rinnalla.
  Avainsanat asuntotuotanto, asuntotuotantotarve, väestö, väestön kasvu, hybridityö, lemmikkieläimet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 48
Asutustoiminta itsenäisessä Suomessa
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Itsenäisen Suomen aikana on toteutettu asutustoimintaa, jonka päätavoitteita ovat olleet maanvuokraajien aseman parantaminen ja maan antaminen maattomille, joihin kuuluvat myös maansa sodassa menettäneet. Sivutuotteena on yleensä ollut myös yhteiskuntarauhan varmistaminen. Artikkelin tarkastelu jakautuu kahteen pääosaan: ?normaaliaikojen? asutustoimintaan ja sotien seurauksena toteutettuun asuttamiseen.
  Avainsanat asutustoiminta, torpparivapautus, siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 6
Atk-koulutusta ja määräalojen rekisteröinnin suunnittelua | 1990–1998
  Kalevi Raussi
  Lisätiedot Kalevi Raussin muistelmasarjan neljäs ja viimeinen osa.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Vanhan maanmittarin muistelmia  Nro 1/2015 Sivu 42
AtlasArt yhdistää karttoja, historiaa ja historiallisia karttoja
 
  Lisätiedot Yritys on vain kuusi vuotta vanha, mutta se on kulkenut painetuista historia-, kartta-, oppi- ja tietokirjakustanteista sähköisiin tuotteisiin.
  Avainsanat kartografia, kartat, karttajulkaisut, koulukartat
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 6
Au revoir Paris – takaisin Suomeen – à bientôt Bruxelles
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 2/2010 Sivu 38
Auktorisoitujen osaamiselle on kysyntää!
  Raisa Harju
  Lisätiedot Ensimmäiset kiinteistöarvioinnin auktorisoinnit on myönnetty 20 vuotta sitten! Mikä on muuttunut, mihin suuntaan tarve käyttää auktorisoitua arvioijaa on kehittynyt ja mitä seuraavaksi on luvassa?
  Avainsanat kiinteistöarviointi, auktorisointi, auktorisointikoe, arvonmääritys, Keskuskauppakamari
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 18
Aulis Hartikainen
  Aaro Louhela
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2003 Sivu 62
Aurinkoenergian hyödyntämisen reunaehtoja
  Markku Tahkokorpi
  Lisätiedot Aurinkoenergian hyödyntäminen on lisääntynyt ­maailmanlaajuisesti viime vuosina. Tämä on johtunut ensisijaisesti aurinkosähkön kustannustason ­laskusta, jonka ansiosta aurinkosähkö on jo monin paikoin halvin uusi sähkön tuotantomuoto. Viimeisimmät huutokauppahinnat laitosmittakaavan aurinko­sähkövoimaloille ovat jo olleet alle 2 eurosenttiä/kWh. Aurinkolämmössä ei ole nähty vastaavaa kehitystä, sillä suhteellinen kasvu on ollut pienempää korkeamman lähtötason takia. Kustannusten lasku on ­kuitenkin havaittavissa myös aurinkolämpöratkaisuissa. Ilmaston­muutoksen hillintä on lisännyt motivaatiota myös aurinkolämmön kasvavalle hyödyntämiselle.
  Avainsanat aurinkoenergia, lämpöenergia, sähköenergia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 8
Autiotuvat tarinoivat
 
  Lisätiedot Yrjö Teeriahon kirjan "Kulkijoiden vanhaa Saaariselkää. Autotupien kertomaa - tarinoita" esittely.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2009 Sivu 48
Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä
  Kimmo Jäppinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 33
Automaattiset arvonmääritysmallit kiinteistöarvioinnin alalla
  Jamie Donovan
  Lisätiedot Monet toimiston rutiininomaisista tehtävistä on jo korvattu tietojärjestelmillä, älypuhelinsovelluksilla ja pilvipalveluilla. Myös asiantuntijuutta ja harkintakykyä vaativia tehtäviä automoidaan yhä enemmän. Nyt vuorossa on kiinteistöarviointi.
  Avainsanat automaattiset arvonmääritysmallit, kiinteistöarviointi, kehitys, muutos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 12
Autonomiset ajoneuvot ja laserkeilaus
  Juha Hyyppä – Hannu Hyyppä – Anttoni Jaakkola – Leena Matikainen – Marika Ahlavuo – Juho-Pekka Virtanen
  Lisätiedot Autonomisten ajoneuvojen synnyttämät mahdollisuudet ja muutokset herättävät laajaa keskustelua yhteiskunnassa tällä hetkellä. Suomessa autonomista liikennettä on jo testattu käytännössä. Esimerkiksi robobussit tulivat kesän ja alkusyksyn aikana demokäyttöön Hernesaareen ja Otaniemeen. Demonstraatiot olivat osa SOHJOA-nimistä EAKR-hanketta, jossa partnereina ovat Metropolia, Aalto, FGI ja Tampereen teknillinen yliopisto. Laserkeilauksen huippuyksikkö asensi omat konenäkölaitteensa autonomisen pikkubussin eteen ja testasi nykytekniikan toimivuutta. Minkälaiseen tekniikkaan ajoneuvot perustuvat ja kuinka pitkällä kehitys oikeasti on?
  Avainsanat autonominen ajoneuvo, robottiauto, teknologia, laserkeilaus, SOHJOA, EAKR
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 14
Autonsa kullakin
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 64
Auvo Ensio Tommola 1938–2019
  Veikko Korhonen – Kari I. Leväinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2020 Sivu 48
Avaimet käteen ja korjaamaan
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2018 Sivu 27
Avaruuden uhkiin varaudutaan
  Pasi Laurila
  Lisätiedot Nykyisin puhutaan paljon turvallisuudesta ja varautumisesta erilaisiin ihmisiä ja yhteiskunnan toimintoja uhkaaviin ­vaaroihin. Avaruudesta tuleviin ­uhkiin alettiin varautua 1970-luvulla, kun ­auringonpurkaukset aiheuttivat sotilaallisia vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain ohjuspuolustus laitettiin hälytystilaan vuonna 1967 ja merimiinoja räjähti ­Vietnamin rannikolla vuonna 1972.
  Avainsanat globaalit uhat, avaruuden tilannekuva, avaruussää, avaruusromu, asteroidit, varautuminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 28
Avoimella datalla tarkkuutta hiilinieluihin – pääkaupunkiseudun hiilinieluselvitys
  Jamie Donovan
  Lisätiedot Kesän aikana uutisiin asti kiiri ­hälyttävä tieto maankäyttösektorin hiili­nielujen hupenemisesta. Puhutaan jo hiili­nielujen romahduksesta. Hiilinielujen eteen on kuitenkin tehty ­kovasti työtä. Yksi näistä hankkeista on pääkaupunki­seudun hiilinieluselvitys. Toiveena on, että julkaisemalla selvityksen tulokset avoimena datana myös ­yksityiset ­toimijat saadaan sitoutettua ­hiilinielutalkoisiin.
  Avainsanat hiilinielu, hiilitase, metsät, avoin data, pääkaupunkiseutu, HSY
  Tyyppi   Osasto   Nro 3/2022 Sivu 9
Avoimuudella tieto käyttöön?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Matti Kurkela – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Aalto-yliopisto on 11 ­ammattikorkeakoulun ­kanssa mukana opetus- ja kulttuuri­ministeriön kolmi­vuotisessa (2018?2020) hankkeessa, jossa avoimuutta kehitetään eteenpäin ­teemalla ?Avoin TKI, oppiminen ja ­ekosysteemi?. Hanke jatkaa avoimen ­tieteen linjoilla ­pyrkien ­edistämään ­hankkeiden, tulosten, ­aineistojen ja ­toimintamallien avoimuutta sekä tulosten vaikuttavuutta. Koska nykyinen hallitus kannustaa yrityksiä myös aineettomiin investointeihin, tulisi ymmärtää, mikä on avoimuuden rooli 2020-­luvun tutkimuksessa, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.
  Avainsanat avoimuus, avoin TKI, IPR, julkaiseminen, T&K
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 27
Avoin data houkutteli Paikkatietomarkkinoille
  Kirsi Mäkinen
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 53
Baltic Valuation Conference balttien sydänmailla
  Ari Laitala
  Lisätiedot Vuotuinen BVC-konferenssi kokosi itämerenmaiden arvioijia 6.?8.9.2018 kuvankauniiseen Riikaan. Konferenssin pääteemaksi oli valikoitunut meilläkin lakiuudistuksen myötä hyvin ajankohtainen korvausarviointi. Alkavan Rail Baltica -hankkeen myötä joudutaan maanomistusoloja järjestelemään Baltian maissa uusiksi jopa tuhansien kiinteistöjen osalta.
  Avainsanat BVC, Baltic Valueation Conference, kiinteistöarviointi, Baltia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 14
Baltic Valuation Conference ­kolmessa paneelissa
  Saija Toivonen – Ari Laitala
  Lisätiedot Tallinnassa syyskuussa pidetty BVC ­organisoi konferenssipäivän ohjelman tällä kertaa ­kolmen paneelikeskustelun ympärille.
  Avainsanat BVC, Baltic Valuation Conference, Tallinna
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 24
Baltic Valuation evaluation
  Ari Laitala
  Lisätiedot Nyt 25 kertaa järjestetty Baltic Valuation Conference järjestettiin mahdollisimman perinteikkäänä ajankohtana, syyskuun kolmannen viikon lopulla Tallinnassa. Tämä on ollut se kaikkein tavanomaisin ajankohta konferenssin historiassa ja ainakin yliopistoväelle erityisen passeli. Uuden lukuvuoden rutiinit on saatu pyörimään ja kesäpuhteena valmistellusta esityksestä on mukava saada palautetta syksyn henkisiä ponnisteluja ruokkimaan. Täydellisen upeat ? toisaalta historialliset, toisaalta huippumodernit ? puitteet tarjosivat virikkeellisen konferenssiympäristön. Ja itse konferenssiesityksiä oli tarjolla vähintäänkin tarpeeksi.
  Avainsanat Baltic Valuation Conference, BVC, kiinteistöarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 32
Barokkikirkko mallinnettiin Latviassa laserkeilauksella
  Tauno Suominen
  Lisätiedot Seinäjoen ammattikorkeakoulu koordinoi vuonna 1742 valmistuneen latvialaisen Liepajan St. Trinitatis -barokkikirkon restaurointia. Koulun oppilaat osallistuvat konservointityöhön EU-hankkeessa, jota varten tarvittiin kirkon tarkat sisä- ja ulkomitat sekä kolmiulotteinen malli, mikä tuli Destia konsultoinnin paikkatietoyksikön tehtäväksi.
  Avainsanat laserkeilaus, mallinnus, kolmiulotteinen maastomalli, mittaus, konservointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 20
Baurat, Dipl-Ing. Ernst Höflinger
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2001 Sivu 54
Begrensninger ved kjøp av eiendom i Norge og trender i eiendomsmarkedene
  Sølve Bærug
  Avainsanat internationalisering av fastighetsmarknad, Norge
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 27
Begrænsninger ved udlændinges køb af fast ejendom i Danmark
  Birgit Kristiansen – Christian Jørgensen
  Avainsanat internationalisering av fastighetsmarknaden, Danmark
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 19
Berliinin enklaavit ja eksklaavit
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Sodan jälkeen säilyi 12 länsiberliiniläistä enklaavia melko pitkään neuvostovyöhykkeellä (eli Itä-Saksassa).
  Avainsanat Berliini, Berliinin enklaavit, sotahistoria
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 15
Bhutan – onnellisesti eristyksissä
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Kirjoittaja työskenteli viime vuoden lopulla International Fund of Agricultural Development (IFAD) -järjestön lähettämänä maankäytön asiantuntijana Bhutanissa. Toimeksiantona oli tukea paikallista maatalousministeriötä kansallisen maatalousmaan suojelustrategian laadinnassa. Tehtävä tarjosi paitsi näköalapaikan tuon eristäytyneen kuningaskunnan maa-asioiden hallintoon myös mahdollisuuden tutustua bhutanilaisten onnellisuuden taustoihin.
  Avainsanat Bhutan, IFAD
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 46
Biofilia tuo luonnon rakennettuun ympäristöön – ja hyötyy älyteknologiasta
  Susanna Kari
  Lisätiedot Biofiilisessa älykaupungissa ihminen, luonto ja teknologia kietoutuvat yhteen.
  Avainsanat biofiilinen suunnittelu, älykaupunki, kaupunkisuunnittelu, työympäristökehittäminen, luonnon monimuotoisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 8
Biohiili – ­kiertotaloustuote ja ­ratkaisu vihreään siirtymän ­vauhdittamiseksi
  Kim Yrjälä
  Lisätiedot Biohiili on viime vuonna noussut Suomen ilmastopolitiikan ­agendalle, kun hiljattain todettiin, että LULUCF maankäyttösektori on ­muuttunut hiilinielusta hiililähteeksi ja kasvihuonekaasupäästöt ovat ­suhteellisesti nousseet.
  Avainsanat Biohiili, pyrolyysi, maankäyttö, ilmastopolitiikka, LULUCF, hiilinielu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 26
Biokaasun tuotannon ­merkitys kansallisen ­huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän edistämisessä
  Marja Rekonen
  Lisätiedot Biokaasun tuotanto ja ­käyttö energian tuotannossa ja ­liikennesektorilla parantavat ­Suomen huoltovarmuutta samalla, kun ne tukevat ­kotimaista ruoantuotantoa ja edistävät irtautumista fossiilisista polttoaineista.
  Avainsanat Biokaasu, maatalous, huoltovarmuus, vihreä siirtymä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 34
Bitti poikittain
  Panu Raninen
  Lisätiedot Artikkelissa pohditaan nykyaikaisen toimiston tulostustarpeita.
  Avainsanat tulostin, tulostimet, tulostaminen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vieraskynä  Nro 4/2004 Sivu 64
Boligmangel i Oslo og osloregionen?
  Espen Paus
  Lisätiedot Teema "Bostadsmarknaden"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 33
Bostadsmarknaden i Sverige – överskott eller bostadsbrist?
  Ted Lindqvist
  Lisätiedot Teema "Bostadsmarknaden"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 26
Brighton kutsuu
  Markku Villikka
  Lisätiedot Mukana myös englanninkielinen komissioraportti Singaporen PC-kokouksesta.
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/1997 Sivu 34
Brighton on jo ovella
  Markku Villikka
  Lisätiedot Mukana myös Peter Dalen pääkirjoitus Annapolisin kokouksesta.
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/1998 Sivu 41
Bussoli
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2016 Sivu 30
BVC 2014 -konferenssin teemat houkuttelivat Espooseen
  Ari Laitala
  Lisätiedot Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen 4.?6.9. järjestämä Baltic Valuation Conference keräsi kuutisenkymmentä osanottajaa Espoon Otaniemeen. Nimensä mukaisesti konferenssi houkuttelee osallistujia lähinnä Itämeren maista, mutta kaukaisimmat osallistujat tulivat aina Yhdysvalloista asti. Konferenssin teemat ? kiinteistöarvioinnin tarkkuus sekä open data ja ohjelmistojen hyödyntäminen ? saivat myös puhujat liikkeelle. Varsinaisena konferenssipäivänä 5.9. kuultiin kaikkiaan 13 esitystä. Ensi vuonna konferenssi järjestetään jo 25. kerran. Kovin paljon merta edemmäs ei tälläkään kertaa tarvitse lähteä, sillä konferenssikaupunkina on Tallinna. Konferenssin ajankohta on 17.?19.9.2015. Lisätietoja loppuvuodesta osoitteessa www.baltic-valuation-conference.org.
  Avainsanat BVC Conference, kiinteistöarviointi
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 45
BVC 2019 tarjosi tieteellisen kattauksen
  Ari Laitala – Saija Toivonen
  Lisätiedot Tällä kertaa perinteikäs kiinteistöarviointiin keskittyvä Baltic Valuation Conference järjestettiin rinnakkaisena 9.-11.5 Malmön yliopiston järjestämän Real Estate Research Conference:n kanssa.
  Avainsanat kiinteistöarviointi, BVC, SKAY, energiatehokkuus, avoin data, energiatodistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 40
BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat
  Mirosława Czaplińska
  Lisätiedot 33. Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin 7.?9.9.2023 Puolan Varsovassa. Käsitellyt aiheet keskittyivät neljään teemaan, mutta paljon muustakin kuultiin.
  Avainsanat kiinteistöarviointi, BVC, Baltic Valuation Conference, Varsova, ankkuriefekti, ilmastonmuutos, vastuullisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 11
BVC – lentoon lähdössä?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Perinteikäs kiinteistöarviointiin ­keskittyvä Baltic Valuation Conference (BVC) ­palasi ­alkuperäiseen konseptiinsa parin ­välivuoden jälkeen. Useimmat esitykset keskittyivät tälle kertaa lentokenttä­vaikutusten huomioimiseen kiinteistö­arvioinnissa.
  Avainsanat kiinteistöarviointi, Potsdam, Baltic Valuation Conference, BVC, paras ja tuottavin käyttö, ilmaisenergia, ostoenergia, maalämpö, pohjavesi, arviointilausunto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 16
CAD, GIS ja WWW – paikkatiedot kaavoituksessa
  Olavi Ahola
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 20
Carl-Olof Ternryd 25.6.1928–8.7.2013
  Göran Eriksson – Juha Talvitie – Markku Villikka
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2013 Sivu 54
Case iirislahti - Iirislahden rantaraitti
  Pentti Aalto
  Lisätiedot Saamansa julkisuuden perusteella Iirislahden rantaraitti on varmaan ollut merkittävin asia Espoossa viime vuosikymmeninä.
  Avainsanat Iirislahti, rantaraitti, kunnallispolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 37
Centurio
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 1/2003 Sivu 35
CLGE esillä FIG:n kongressissa
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 3/1998 Sivu 18
CLGE:lle uudet säännöt
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 1/1997 Sivu 28
CLGE:n säännöt hyväksyttiin Roomassa
  Markku Markkula
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 2/1997 Sivu 29
CLGE:n yleiskokous Antwerpenissä
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 4/1997 Sivu 32
CLGE:n yleiskokous maanmittauspäivien yhteydessä – GI2000 nousi keskustelun kohteeksi
  Markku Markkula
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 2/1999 Sivu 34
CLGE:n yleiskokous pidettiin 28.–29.4.2000 kesäisissä olosuhteissa Kööpenhaminassa
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto CLGE-uutisia  Nro 2/2000 Sivu 50
CLGE:n yleiskokous Wienissä: itälaajentuminen esillä
  Hannu Ranta
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 4/1999 Sivu 41
Copenhagen calling – kuuleeko Helsinki?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/1998 Sivu 21
Dadaismista dataismiin
  Ari Laitala
  Avainsanat dadaismi, dataismi, datajälki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 30
Dags att bryta myter!
  Lea Kujanpää
  Lisätiedot Lantmätaren är en gubbe i overaller och keps som ser ut att ha tappat bort sig och som strövar omkring i terrängen och drar linjer för kommande vägar. Med uttr?kad min lutar han sig mot en stor käpp, ögnar papper, reder upp trassliga arvskiften och letar efter numrerade stenar. Branschen kräver toppbeg?vning i matematik och arbetet är extremt ensidigt.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 49
Damanhourissa Egyptissä 13.4.2004
  Kaisa Harju
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kaisan päiväkirja  Nro 2/2004 Sivu 42
Damanhourissa Egyptissä 15.8.2004
  Kaisa Harju
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kaisan päiväkirja  Nro 3/2004 Sivu 45
Damanhourissa Egyptissä 20.1.2004
  Kaisa Harju
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kaisan päiväkirja  Nro 1/2004 Sivu 36
Damanhourissa Egyptissä 29.10.2003
  Kaisa Harju
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kaisan päiväkirja  Nro 4/2003 Sivu 39
Datanlukutaitoa metsästämässä
  Ari Laitala
  Lisätiedot Mitä datanlukutaito on ja voisiko sen osaamisesta olla jotain hyötyä ­kiinteistöalallakin?
  Avainsanat datanlukutaito, data, otos, populaatio, datapiste, keskihajonta, keskipoikkeama, luottamusväli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 19
Demografisten tekijöiden vaikutus asuntomarkkinoihin
  Viivi Ruuskanen
  Lisätiedot Asuntomarkkinat muuttuvat väestön rakenteen ja kotitalouksien mieltymysten mukaan jatkuvasti ajassa. Suuret väestölliset muutokset kuten väestön ikääntyminen muuttavat asuntokysynnän rakennetta ja suuntautumista tulevaisuudessa.
  Avainsanat väestöndemografia, asuntotuotanto, asuntokysyntä, väestön ikääntyminen, asumispreferenssit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 28
Demokratia on kuollut – eläköön somekratia
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 26
Demokratian nousu ja… ?
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 19
Den nya inskrivningen i Sverige
  Mats Snäll
  Avainsanat inskrivning, Sverige
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 17
Den praktiserende landinspektørs rolle i byfornyelsesprocessen
  Arne Præstegaard
  Lisätiedot Teema "Urban förnyelse"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 49
Den private europæiske kortlægningssektor i dag og i morgen
  Peter Normann
  Lisätiedot Session 2 ? Norden och Europa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 24
Den ustyrlige detailhandel
  Michael Tophøj Sørensen
  Lisätiedot Pohjoismainen kongressipalkintoesitelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 75
Det nordiska samarbetet står sig i en turbulent värld
 
  Lisätiedot Det nordiska samarbetet utestänger ingenting, men det kompletterar andra internationella förbindelser, som vi gemensamt och skilt för sig engagerar oss i.
  Avainsanat nordiskt samarbete
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 5
Developing the Profession in a Developing World
  Peter Dale
  Avainsanat FIG, Brighton
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 15
Digiksi meni - Maankäyttökin
  Ari Laitala
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 3
Digikyvykkyys luo huomisen ­digitasa-arvoa
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Matti Kurkela
  Lisätiedot Digitaitoja painotetaan niin eri kouluasteilla kuin työelämässä ja harrastuksissa. ­Digikyvykkyys tarkoittaa tässä digiosaamisen tehokasta käyttöä ja kykyä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla ­hyödyntäen osaamistaan. Kyse on samalla myös ns. digitasa-arvosta, kun esimerkiksi julkiset ja ­yksityiset palvelut sekä ostaminen ­siirtyvät ­asteittain verkkoon. Digiosaamista kertyy ­monelle yhä enemmän vapaa-ajalla. Yksilöiden ja ­organisaatioiden digikyvykkyydet vaihtelevat alakohtaisesti. Haasteena onkin se, miten voimme hallita ja valita laajasta digitarjonnasta omaa ja organisaatiomme toimintaa tukevaa osaamista?
  Avainsanat digitaidot, jatkuva oppiminen, osaaminen, digikyvykkyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 4
Digipurku-hanke kehittää keinoja purkurakennusten materiaalien ja osien kiertoasteen nostamiseen
  Ilkka Aaltio – Mikko Raikaa
  Lisätiedot EU:n tavoite on ollut, että vuonna 2020 ­vähintään 70 p-% rakennus- ja purku­jätteestä hyödynnetään uudelleen. Suomi on tällä hetkellä komission asettamasta tavoitetasosta jäljessä ja käytännön toimen­piteitä kiertoasteen nostamiseen tarvitaan.
  Avainsanat tietomalli, kiertotalous, BIM, purkaminen, purku-urakka, kiertotalous
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 10
Digiroad – kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä
  Jan Juslén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 12
Digiroadista laatutietoja – onko järkee vai ei?
  Riitta Vaniala
  Lisätiedot Keväällä 2010 Digiroadaineistosta on julkaistu numeerisia laatutietoja, ensimmäistä kertaa sitten Digiroadin ensi-ilmestymisen 2004. Miksi laatutietoja mitataan, miten niitä mitataan, kuka laatutiedoista oikein hyötyy?
  Avainsanat Digiroad, INSPIRE, paikkatietoaineiston laatumalli, paikkatietoaineiston laadunarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 18
Digitaalinen HRSC-ilmakuvakamera – kaksi vuotta operatiivisessa toiminnassa
  Frank Lehmann – Anneli Palmén – Hannu Hyyppä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 34
Digitaalisesti lähetetty kolumni
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 37
Digitaaliset ilmakuvakamerat testissä
  Juha Vilhomaa
  Avainsanat digitaalinen ilmakuvakamera, ilmakuvaus, rivisensori, matriisisensori, Digital Aerial Camera, aerial photography, test field, line sensor, frame sensor
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 21
Digitaaliset ortokuvat Kaarinan kaupungin palveluissa ja toiminnassa
  Jukka Erkkilä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 12
Digitaalisia ortokarttoja saa koko Suomen alueelta
  Juha Vilhomaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 32
Digitaalista tulevaisuutta – Huippuosaamisella vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Elina Ylikoski – Juha Hyyppä – Antero Kukko – Tapio Huttula
  Lisätiedot Digitaalista tulevaisuutta -kirja syntyi halusta kertoa laajemmin tuoreesta tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä ja siinä saavutetuista tuloksista.
  Avainsanat viittomakieli, Google, Digital News Initiative, teknologia, innovaatio, journalismi
  Tyyppi   Osasto   Nro 1/2017 Sivu 18
Digitaalisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen kaupunkisuunnittelussa
  Krista Paasikallio
  Lisätiedot Menestyksekkään ­kaupunkisuunnittelun ja maankäytön vaatimukset ovat yhä moninaisempia. Kaupunkilaisia ja heidän tarpeitaan ja toiveitaan on ­kuunneltava. Lisäksi odotukset viestinnän ja ­sisäisen tiimityön suhteen ovat ­korkealla, kun samaan aikaan työn ulkoisten yhteistyö­kumppaneiden kanssa pitäisi olla sujuvaa. Digitaalisuudesta on tullut ­modernille kaupungille lähes ehdoton vaatimus, jota kevään koronavirus­pandemia on kiihdyttänyt.
  Avainsanat osallistuminen, kaupunkikehitys, Smart City, digitaaliset työkalut, asukasvuorovaikutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 28
Digital kommuneplan, ledelse og demokrati
  Kristian Bransager – Sven Allan Jensen
  Lisätiedot Session 4 ? Fastighetsutveckling, planering och förvaltning
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 41
Digitalisaatio muuttaa kaiken – työn lisäksi palkankin
  Ari Laitala
  Lisätiedot Digitalisoituva työn tekeminen on sovellusten, rajapintojen, datankäsittelyn ja analytiikan maailmaa. Siinä maailmassa osaaminen ratkaisee. Ei auta, vaikka tietäisi kuinka paljon asioita, jos ei osaa.
  Avainsanat digitalisaatio
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 5
Diplomi-insinööri Antti Suikonen
  Olli Suikonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/1998 Sivu 65
Dominium imperiumin kahleissa
  Jukka Kokkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 27
Donitseista muffineiksi – 30 vuotta kaupunkisuunnittelua. Harris-Kjisik Architects
  Susanna Kari
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2019 Sivu 35
Down under – australialainen kartta tänään
  Ilpo Ylijurva
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 24
E-förvaltning inom lantmäteriområdet i Sverige
  Roger Ekman – Ewa Swensson
  Lisätiedot "I Sverige är vi vana vid konsensus ? alla ska vara överens.?
  Tyyppi Artikkeli  Osasto eGov  Nro 3a/2013 Sivu 6
E-government – et konsept for alle?
  Signe Bock Segaard
  Tyyppi Artikkeli  Osasto eGov  Nro 3a/2013 Sivu 13
E-tinglysning i Danmark
  Henning Elmstrøm
  Lisätiedot Den 26. marts 2008 skulle E-tinglysningen i Danmark have ?bnet d?ren for adgang til en helt ny elektronisk tilgang til tinglysningen. Som tilf?ldet har v?ret for s? mange store EDB projekter l?b projektet i tidsn?d p? grund af mangel p? personale hos leverand?ren og det er forel?big udsat til efter?ret 2008, men uden dato.
  Avainsanat inskrivning, tinglysning, Danmark, E-tinglysning, elektronisk inskrivning
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 6
Edelleen maastokartan laadusta
  Mikko Pohjala
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/1999 Sivu 13
Ei meidän pihallemme!
 
  Lisätiedot Timo Kopomaan, Lasse Peltosen ja Tapio Litmasen toimittama nimby-ilmiötä käsittelevä "Ei meidän pihallemme!" -kirja esittelyssä.
  Avainsanat nimby
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2008 Sivu 65
Ei pelkästään vierestä huudellen!
  Ari Laitala
  Lisätiedot Vierestä on tietysti helppo huudella. Mutta mitenkä mahtavat olla Maankäytön omat asiat? Ollaanko oltu ajan tasalla? Ollaanko muistettu kehittyä? Mitenkä on laita vision ja mission vai joko ne poistuivat kehittämisen muotisanastosta?
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 3
Ei saa haukkua väärää puuta
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 2/2009 Sivu 29
Ei tullut lentokenttää Lahteen
  Eila Väisänen
  Lisätiedot Alun perin Etelä-Suomen Sanomissa 16.3.2001 julkaistu maanmittausinsinööri Väinö Skinnarin haastattelu.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 53
Eiendomsregistreringen i Norge – bra nok for markedet?
  Helge Onsrud
  Lisätiedot Grunnboken og Matrikkelen utgj?r kjernen i systemet for eiendomsregistrering i Norge. Lovgiving, datainnhold og tilh?rende prosesser er utf?rlig behandlet i to b?ker om eiendomsregistrering og om eiendomstransaksjoner i de nordiske land, utgitt etter initiativ av de nordiske kartverkene i 2006. Denne artikkelen diskuterer om registerinnholdet dekker dagens og fremtidens behov for informasjon til akt?rene i eiendomsmarkedet.
  Avainsanat inskrivning, Norge
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 13
Eikö maastokartan pitäisi kuvata maastoa?
  Yrjö Teeriaho
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/1999 Sivu 12
Eino Halonen – Kaavoituksen taitaja kehitti yhdyskuntia
  Antti Nousiainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2002 Sivu 49
Eino Jokinen
  Timo Turunen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/1997 Sivu 39
Ekologista kaupunkisuunnittelua Pietariin
  Åsa Nystedt
  Lisätiedot Energiatehokas korjausrakentaminen on mahdollisuus suomalaisille yrityksille.
  Avainsanat ekotehokas kaupunkisuunnittelu, energiatehokkuus, uusiutuva energia, ekologiset liikenneratkaisut, yhdyskuntasuunnittelu, Venäjä, ekologia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 11
Ekspropriaatiosta ja erityisesti impropriaatiosta
  Jaakko Sirkjärvi
  Lisätiedot Pakkolunastukset voidaan jakaa kahteen perustyyppiin eli toisaalta yleistä tarvetta palveleviin lunastuksiin, joissa yleisen edun takia katsotaan tarpeelliseksi syrjäyttää tai rajoittaa yksityinen etu. Näitä hankkeita voidaan kutsua ekspropriaatioiksi. Kun kiinteää omaisuutta otetaan pakolla yksityiseen tarpeeseen, käytetään terminä impropriaatiota.
  Avainsanat ekspropriaatio, impropriaatio, lunastus, kiinteistölainsäädäntö, maapakettilaki, vesijättö, korvauskäytäntö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 34
Elefantti verottajan taskussa
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 17
Elektroninen merikartta osana integroituja navigointijärjestelmiä
  Tiina Tuurnala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 24
Elinikäinen oppiminen ja tietotyön murros
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Kaisa Jaalama – Elina Ylikoski
  Lisätiedot Viime vuosituhannen lopulla alkanut elinikäisen oppimisen eli jatkuvan oppimisen buumi kiihtyy edelleen. Megatrendit kuten ilmastonmuutosja kehittyvä teknologia haastavat niin yritykset kuin työntekijät päivittämään osaamistana ja uudistamaan yhteistyötapoja. Oli kyseessä yritys tai julkishallinnon organisaatio, yhä useammin tarve omaan älykkääseen erikoistumiseen ohjaa toimintaa. Kiinnostus teknologiaan ja luova mielikuvitus voivat tukea läpi elämän kestävää uuden oppimista.
  Avainsanat oppiminen, megatrendit, tietotyö, osaamistarve, teknologiakehitys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 5
Elinkaarimalleista apua kuntien taloushuoliin
  Ville Riihinen
  Lisätiedot Kunnissa on tulevaisuudessa selvä toimitilaomistuksien ulkoistamistarve ja erityisesti elinkaarimallit ovat merkittäviä uusien toimitilojen toteuttamisessa.
  Avainsanat elinkaarimalli, yksityisrahoitus, julkiset investoinnit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 16
Elisalla paikkatiedot valjastettiin tukemaan liiketoimintaa
  Jukka Otajärvi
  Lisätiedot Järjestelmäuudistus räjäytti pankin paikkaliiketoimintaa tietojen hyödynnettävyydessä. Paikkatiedot tukevat liiketoimintaa ja päätöksentekoa raportein ja analyysein.
  Avainsanat paikkatiedot, paikkatietojen hyödyntäminen, verkkotietojärjestelmä, Elisa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 21
Eljas Savola 1.8.1926–11.11.2014
  Heikki Seppänen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2015 Sivu 58
Elämme kerran
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2011 Sivu 46
Emeritus-professori Olavi Myhrberg 1935–2016
  Tuomo Heinonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2016 Sivu 47
Enbuske murtaa myyttejä?
  Jouni Kitti
  Lisätiedot Jouni Kitti esittelee ja arvioi Matti Enbusken väitöskirjaa maanomistuksen ja -hallinnan kehityksestä entisten lapinkylien alueella.
  Avainsanat maanomistus, Lappi, saamelaisalueet
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2008 Sivu 69
Energia, valuutta, sota ja rauha
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 43
Energiajohtaminen kiinteistömarkkinoilla
  Ari Laitala
  Lisätiedot Investoimalla kiinteistöjen ­ älykkäisiin energiaratkaisuihin ­voidaan saavuttaa tuottoja, jotka ylittävät selvästi tavanomaiset ­kiinteistösijoittamisen tuotot.
  Avainsanat energiajohtaminen, kiinteistömarkkina, kiinteistösijoittaminen, energiamurros, kilpailuetu, tuotto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 4
Energiamurros etenee - kiinteistönomistajat nyt tarkkana
  Ari Laitala
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 3
Energiapositiiviset alueet – innovatiivinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävien kaupunkien edistämiseen
  Dimitrios Siakas – Kaisa Kontu
  Lisätiedot Ihmisen aiheuttaman ilmaston ­lämpenemisen torjumiseksi Euroopan unioni (EU) pyrkii löytämään ­keinoja ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä ja saavuttamaan kasvihuonekaasujen ­nollanettopäästöt vuoteen 2050 ­mennessä. Energiapositiiviset alueet eli Positive ­Energy Districts (PED) tarjoavat lupaavan ratkaisun kaupunkialueiden siirtymälle kohti ­kestävää energiajärjestelmää.
  Avainsanat ilmastonmuutos, PED, Positive Energy Districts, energiapositiiviset alueet, ilmastoneutraalius, kasvihuonepäästöt
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 34
Energiaratkaisut voivat vaikuttaa myös kaavoitukseen
  Lea Mustonen – Susan Heikkilä
  Lisätiedot Lämmitys- ja energiaratkaisut ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Niitä miettivät tavalliset ihmiset oman asumisensa kannalta sekä yhteiskunnalliset toimijat aina hallitusta myöten, sillä Suomi sitoutunut ilmastomuutoksen hillitsemisen ohjelmaan.
  Avainsanat energia, kaavoitus, jakamistalous, aurinkopaneeli, biokattila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 34
Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta
  Jukka Noponen
  Lisätiedot Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Yhdyskuntasuunnittelulta odotetaankin nyt uudenlaista ketteryyttä.
  Avainsanat kestävä kehitys, ilmastomuutos, yhdyskuntasuunnittelu, energian säästö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 14
Energiatehokkuutta käyttöastetta nostamalla
  Fatima Zarrin
  Lisätiedot Kirjoitin diplomityöni Ecocampus-visiosta, jonka on kehittänyt Aalto-yliopistokiinteistöt. Tavoitteena on tehdä Otaniemestä eli pääkampuksesta omavarainen ja päästötön vuoteen 2030 mennessä. Halusin kirjoittaa mielenkiintoisesta aiheesta. Kun eri korkeakoujen opiskelijat siirtyvät Otaniemeen, kampuksen palvelut täytyy miettiä tarkasti, jotta kaikki uudet opiskelijat otetaan hyvin huomioon.
  Avainsanat energiatehokkuus, tilankäyttöaste
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 18
Energiaturvetuotannon alasajo: haasteet ja uudet mahdollisuudet maankäytön muutoksessa
  Anna Kemppinen
  Lisätiedot Suomessa turvetta on perinteisesti hyödynnetty energiantuotannossa, mutta ilmastotavoitteiden kiristyessä energiaturpeen käyttöä on vähennetty merkittävästi.
  Avainsanat energiaturve, turvetuotanto, maankäyttö, turvetuotantoalue, kosteikkoviljely, maanviljely
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 32
Englannin maapolitiikan taustoja
  Pekka V. Virtanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 24
Ennakoivasta kiinteistönpidosta kohti ilmastokestävää kiinteistönpitoa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Ilmastonmuutos on jo täällä. ­Ennakoinnin ja ehkäisemisen ohella on syytä ryhtyä sopeutumaan. Melkoinen työsarka odottaa ­rakennetussa ympäristössä yleisesti ja kiinteistökannan sopeutumistoimissa erityisesti.
  Avainsanat kiinteistönpito, ilmastonmuutos, rasitusluokka, ilmastokestävä, kuumuminen viistosade, kiinteistötieto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 44
Ennennäkemättömiä hetkiä maanmittauksen historiassa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kuvia generoivat tekoälyt avaavat mahdollisuuden päästää mielikuvitus valloilleen. On kiinnostavaa leikitellä ajatuksella, miltä maapallon historian käännekohdat ? tässä tapauksessa maanmittauksen historian ? ovat saattaneet näyttää.
  Avainsanat maanmittaus, historia, teodoliitti, isojako, tekoäly, Midjourney, tekijänoikeus, lohkoketju
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 34
Ennätykselliset Maanmittauspäivät Oulussa
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 52
Ennätysosanotto Marrakechin konferenssissa todisti kulttuurien kohtaamista
  Markku Villikka
  Lisätiedot Kansainvälisen maanmittausinsinöörien liiton konferenssi pidettiin tänä vuonna ennätysyleisön edessä Marrakechissa Marokossa 18.?22. toukokuuta. Working Week houkutteli paikalle yhteensä 1 500 osanottajaa 90 maasta. Osanottajamäärä sekä teknisessä ohjelmassa olleet yli 450 esitelmää olivat ennätyksiä FIG:n vuosittaisissa konferensseissa.
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2011 Sivu 52
Ensi kertaa Istanbulissa ja konferenssiesitelmää pitämässä
  Martina Bendová
  Avainsanat ERES, Turkki, Istanbul
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 38
Ensimmäinen Mittari-rekry Metropoliassa
  Aune Rummukainen
  Lisätiedot Joulukuun alussa Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettiin ensimmäinen Mittari-rekry-tapahtuma, jota oli koetettu järjestää jo pari vuotta. Mittari-rekry pidettiin Kiinteistö- ja rakennusalan Kira-rekry-tapahtuman yhteydessä, pääosin erillisessä tilassa. Mittari-rekryyn osallistui 18 yritystä.
  Avainsanat Metropolia, Mittari-rekry, opiskelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 30
Ensimmäisen sukupolven digitaaliset ilmakuvakamerat testissä
  Risto Ilves
  Lisätiedot Maanmittauslaitos on testannut suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat. Testattavana ovat olleet Vexcel UltracamD, Z/I Imaging DMC ja Leica ADS40. Kuvien tieteellisistä analyyseistä on vastannut Geodeettinen laitos.
  Avainsanat Digitaalinen ilmakuvakamera, testilento, DMC, UltraCam, ADS40, geodesia, Geodeettinen laitos, paikkatieto,
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 19
Ensimmäiset kansainväliset ohjeistot maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvään hallintaan
  David Palmer – Anna Arial
  Lisätiedot YK:n hyväksymät ohjeistot maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvästä hallinnasta tukevat maanmittareiden toimintaa.
  Avainsanat maa- ja luonnonvaraoikeudet, FAO
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 10
Ensimmäiset opiskelijoiden maanmittauspäivät
  Jenni Valkola – Henna Välitalo
  Lisätiedot Rovaniemellä järjestettiin Maanmittauspäivät 25.?26. maaliskuuta. Samalla järjestettiin ensimmäistä kertaa opiskelijoiden maanmittauspäivät.
  Avainsanat nuorten maamittauspäivät, opiskelijoiden maanmittauspäivät,Rovaniemi
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 51
Ensimmäiset Tenojoen kalakorvaus­kysymykset saivat ­ratkaisunsa maaoikeudessa
  Sakari Haulos
  Lisätiedot Maanmittausinsinöörin johdolla tehtävä lunastustoimitus on vakiintunut Suomessa ­menettelyksi ratkaista erilaisia ­maankäytöllisiä ja ympäristöllisiä korvauskysymyksiä. Yksi erikoisimmista tällaisista korvauskysymyksestä liittyy Tenojoen eräiden kalastusrajoitusten aiheuttamien menetysten korvaamiseen.
  Avainsanat lunastuslaki, Tenojoki, kalastuskorvaus, kalapato, lunastustoimikunta, korvaustoimitus, suolakamalli, maaoikeus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 30
Entistä mobiilimpi, sosiaalisempi ja ajankohtaisempi Maankäyttö
  Ari Laitala
  Lisätiedot Sosiaalinen media ? mitä se on? Ympäripyöreästi muotoiltuna se on kaikkia niitä sosiaalisen median palveluja, joissa kuka vaan voi ryhtyä sisällöntuottajaksi ja julkaistakin suhteellisen vapaasti melkein mitä vaan
  Avainsanat Maankäyttö, sosiaalinen media, blogi, Instagram, joukkoviestin
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 3
Epäselvät kalastusoikeudet Perämerellä ja Tornion-Muonionjoella
  Jaakko Haapala
  Lisätiedot Pohjois-Suomen kalastusoikeudet poikkeavat monin tavoin muun Suomen käytännöstä. Asiaa on Ylä-Lapin kuntien (Enontekiö, Inari ja Utsjoki) osalta käsitelty viime vuosina useissa kiinteistötoimituksissa.
  Avainsanat lohijoki, regaalioikeus, erityisperusteiset kalastusoikeudet, ylimuistoinen nautinta, rajajokikomissio, koskitila, yhteislupa-alue, väylän viehelupa-alue
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 16
Epävarmuudessa elämisestä
  Maarit Nordmark
  Avainsanat koronakriisi, epävarmuus, ekstrapolointi
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 21
Erheitä ja virheitä 2
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2013 Sivu 25
Eri aikakaudet yhdistyvät ­digitaalisissa kaksosissa
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Maanmittauksessa perinteisesti käytettyä mittausteknologiaa ja tutkimus­tietoa on viety kulttuurialan ennakkoluulottomille toimijoille. Moni­alaisten paikkatietohankkeiden avulla voidaan kokeilla uusia toimintatapoja ja saada laajempaa ­yleisöä tutulle kulttuuri­tarjonnalle.
  Avainsanat digitaalinen kaksonen, kulttuuriala, monialainen yhteistyö, paikkatietohankkeet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 24
Eri mieltä osittamisrajoitusten purkamisesta
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Eri mieltä osittamisrajoitusten purkamisesta
  Avainsanat Sampo Hatusen kommentti Jyrki Huremrannan Maankäytön numerossa 1/2008 osittamisrajoitusten purkamista käsitelleeseen artikkeliin.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2008 Sivu 70
Eriarvoista rahaa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2003 Sivu 15
Erik Tobé
  Carl-Olof Ternryd
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2007 Sivu 65
Erikoiskurssi Ek 33 täytti neljäkymmentä vuotta
  Yrjö Teeriaho
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 34
Erimielisen työryhmän esitys: Maanmittaustoimistot aluehallintoviranomaisiin 2013
  Arvo Kokkonen
  Avainsanat aluehallintouudistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Organisaatiot muutoksessa  Nro 1/2011 Sivu 48
Eriskummallinen Puolustusvoimien pakkolunastus Pohjanmaalla
  Arto Huhtala
  Lisätiedot Puolustusvoimien ja Maanmittauslaitoksen toiminta Kokkolan Vattajan alueen pakkolunastusmenettelyssä herättää suurta tyrmistystä.
  Avainsanat Vattaja, Puolustusvoimien pakkolunastus, lunastuskorvaus, jakokunta, rasiteoikeus, rakennuspaikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 29
Erittäin salainen, ellei peräti taas salaliitto
 
  Avainsanat KKO, KHO, maanjako-oikeus, toimitusinsinööri, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 9
Erkki Johannes Harju
  Kaisa Harju
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2005 Sivu 56
Erkki Lemmetti 1940–2015
  Antti Talaskivi – Kimmo Nevavuori
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2015 Sivu 54
Erkki Tenhola 1939–2009
  Juha Tuominen – Taisto Honkanen – Seppo Karp – Jarmo Vauhkonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2010 Sivu 65
Erkki Uotila 1924–2015
  Heikki Parkkinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2016 Sivu 46
Erkki-Sakari Harju suuntaa kartta-alan kokemustaan historiakirjoihin
 
  Lisätiedot Erkki-Sakari on kulkenut Mauno Kajamaan viitoittamaa tietä kartografian moniosaajaksi.
  Avainsanat kartografia, kartografian historia, sotilaskartoitukset
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 6
Eräs tuntematon suomalainen kartografi
  Kalevi Kirvesniemi
  Lisätiedot Tämä on tarina suomalaisesta nuoresta emigrantista. Siitä, kuinka piirtäjästä tuli merkittävä kartografi. Kalevi Kirvesniemi kertoo tämän kiehtovan tarinan.
  Avainsanat kartografia, kartografian historia, tiekartta, Lindberg, Otto G. Lindberg
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 9
Erään etuostoasian virhetilanne
  Paavo Häikiö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 34
Erään lunastuksen anatomia - tapaus Försti vielä kerran
 
  Lisätiedot Espoolaisten Förstien omakotikiinteistön lunastuksen toimeenpanossa riitti julkisuutta ja puolitotuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin vierasta sikaa. Maankäyttö-lehden tutkivan journalismin osasto selvitti, mistä kaikesta oli kysymys. Kokonaisuus näyttää toiselta kuin siitä irrotetut yksityiskohdat.
  Avainsanat lunastus, lunastustoimitus, kiinteistöarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 9
Erään lunastuksen anatomiaa
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2022 Sivu 35
Erään lunastuksen tarkastelua
  Sakari Nikander
  Lisätiedot Puheenvuoro liittyen 16.10.2006 esitettyyn MOT-ohjelmaan, joka koski erään espoolaisen pariskunnan häätämistä kodistaan.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2006 Sivu 69
Erään virantäytön anatomiaa
  Seppo Härmälä
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2002 Sivu 37
Esa Laakso 1938–2011
  Antti Kuparinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2011 Sivu 65
ESG-teemat Baltic Valuation Conferencen ­ykkösantia
  Ari Laitala
  Lisätiedot Myös generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen oli näkyvästi esillä, mutta tältä osin vastaanotto jäi vielä melko laimeaksi.
  Avainsanat ESG, vastuullisuus, BVC, energiatehokkuus, kiinteistöarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 36
Esko Hänninen
  Yrjö Teeriaho
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2004 Sivu 52
Esko Juhani Pulkkanen
  Kari Karvonen – Jouko Peltola
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2002 Sivu 64
Esko Jyränki
  Veikko Repo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2004 Sivu 67
Esko Korvenpää
  Viljo Keskitalo – Tapani Onkalo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2002 Sivu 50
Espoo ei voi suunnitella uudisrakentamista muualle kuin ratojen varteen
  Harri Hietanen
  Lisätiedot Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Espoon kaupungin valituksen ja kumoaa kaupunginvaltuuston hyväksymän Hista?Siikajärvi?Nupuri-osayleiskaavan.
  Avainsanat Espoo, Hista, osayleiskaava, korkein hallinto-oikeus, kaavoituskatsaus, VAT, ELY-keskus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 30
Espoon kaupunki tehostaa maapolitiikkaansa
  Jussi Eerolainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 12
Etelä-Afrikka kehitysmaiden maareformin ja asumisolojen koekenttänä
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 23
Etsintäkuulutus
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot Valkeakosken Päivölässä on Forestian yhteismetsän (RN:o 908-874-2-1) metsäpalstalla betonipysti, josta kaivataan lisätietoja.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 42
Etsitkö karttoja, kiinteistötietoja tai kiintopisteitä? – Katso karttapaikalta
  Kirsi Mäkinen
  Avainsanat Karttapaikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 21
Ettemme harhaan kääntyis…
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 36
Etätyöstä on tullut uusi normaali - mikä muuttuu yhteiskunnassa - mitkä investoinnit tulisi arvioida uudestaan?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot On tärkeää pohtia, mistä julkisista investoinneista voidaan luopua tai miten niitä tulisia suunnata uudestaan etätyön tullessa pysyväksi valtavirraksi.
  Avainsanat väylähanke, liikenneinfra, etätyö, investoinnit, pandemia
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 3
EU-hankkeena alueellisen paikkatietopalvelun kehittäminen
  Aija Holopainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 20
EU-projekti aluesuunnittelun menetelmistä: Ttilastotiedoista ruutukarttoihin
  Pirkko-Leena Jakonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 8
EU:n epävirallinen ympäristöministerikokous Suomessa: 2000-luvun ympäristöpolitiikan haasteet ja itälaajeneminen pääaiheina
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 34
Eu:n tietosuoja-asetus (gdpr), kuntatietopalvelu ja kuntien tiedonjulkaisemisen vastuut rakennetun ympäristön tiedon keskeisinä tuottajina ja haltijoina
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 23
EULIS glossary – Metodik och synpunkter av definiering terminologi
  Esa Tiainen
  Lisätiedot Session 2 ? Norden och Europa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 28
EuroGeographicsin tavoitteena on luoda yhteensopivuus eurooppalaisten kartta- ja kiinteistöaineistojen välille
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 2/2008 Sivu 18
Euron jälkeen tulee EUREF
  Pekka Tätilä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 34
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytännöstä
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Maankäyttö-lehden numerossa 3/2014 ja 4/2014 on käyty keskustelua mm. siitä, voisiko Suomen oikeus- ja arviointikäytäntö kuntien raakamaan lunastuksissa olla Euroopan ihmisoikeusopimuksen (EIS) vastaista.
  Avainsanat Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan ihmisoikeussopimus, lainsäädäntö, EIT, EIS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 34
Euroopan kuntarakenne uudistuu — miten Suomessa?Euroopan kuntarakenne uudistuu — miten Suomessa?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2004 Sivu 31
Euroopan maanmittarit Portugalin huhtikuussa
  Markku Villikka
  Tyyppi   Osasto   Nro 2/1998 Sivu 37
Euroopan maanmittarit Saariselällä
  Martti Pietikäinen
  Lisätiedot 25.?27. marraskuuta 2021 pidettiin CLGE:n yleiskokous ja 7. Eurooppalaisen maanmittarin konferenssi Saariselällä. Isäntinä toimivat omat järjestömme MIL ja MAKLI.
  Avainsanat CLGE, FIG, MIL, MAKLI, Saariselkä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 38
Eurooppalainen katasteri
  Esa Tiainen
  Avainsanat EULIS, katasteri, paikkatieto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 41
Eväitä huippuopetukseen ja ­aktiiviseen yrityskumppanuuteen
  Matti Vaaja – Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Elina Ylikoski – Petri Rönnholm – Juhani Talvela – Mikko Vastaranta – Janne Matilainen – Mika Lindholm – Matias Ingman – Lars Miikki – Matti Kurkela – Harri Kaartinen – Antero Kukko – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Tutkimus- ja kehitystyö sekä siitä kumpuavat innovaatiot (TKI) ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Tässä artikkelissa pohditaan eri näkökulmia ja mahdollisia ratkaisuja TKI-hankkeissa synnytetyn tiedon jakamiseen ja toisaalta huippuopetuksen moni­jakoisuutta, johon päästään usein vain itse tehdyllä TKI:llä.
  Avainsanat osaaminen, opetus, yritysyhteistyö, huippututkimus, TKI, IPR, IP
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 7
Ex-topografit Säätytalon portailla
  Pentti Kallio
  Lisätiedot Elokuussa 2025 joukko entisiä topografeja kokoontui Helsinkiin kunnioittamaan­ kollegansa, kirjailija ja maanmittausteknikko Yrjö Teeriahon toivetta.
  Avainsanat peruskartta, topografi, kartoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 20
Fastighetsbildning i Finland – benchmarking
  Pekka Halme
  Lisätiedot Teema "Fastighetsbildning och fastighetsregistrering"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 6
Fastighetsbildning och fastighetsregistrering
  Lars Jansson – Göran Eriksson
  Lisätiedot Teema "Fastighetsbildning och fastighetsregistrering"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 12
FIG 2009 Israelissa – maanmittarit kehityksen pyörteissä
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, Working Week 2009, Israel
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2009 Sivu 31
FIG :n ja Maailmanpankin konferenssi Washingtonissa – maapolitiikan merkitys kasvaa
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, Maailmanpankki, konferenssi, Washington, maapolitiikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2009 Sivu 40
FIG ja GSDI koolla Kairossa - Kaikkien aikojen suurin FIG-konferenssi maanmittauksen kotimaassa
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, Kairo, working week
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2005 Sivu 36
FIG ja Habitat – FIG UNCHS Habitatin 17. yleiskokouksessa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/1999 Sivu 38
FIG ja UN-HABITAT ratkovat slummiasutuksen ongelmia
  Markku Villikka
  Avainsanat Working Week, Tukohlma, Stockholm, UN-HABITAT
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2008 Sivu 15
FIG koolla Costa Ricassa
  Markku Villikka
  Lisätiedot Raportti FIG:n kuudennesta alueellisesta konferenssista, joka pidettiin marraskuussa 2007 Costa Ricassa.
  Avainsanat FIG, alueellinen konferenssi, Costa Rica
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2008 Sivu 49
FIG matkalla Koreaan
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2001 Sivu 43
FIG panostaa maanomistusolojen kehittämiseen
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2000 Sivu 44
FIG Working Week 19.–24.5.2024 Accra, Ghana
  Markus Junttila
  Lisätiedot Tänä vuonna FIG:n konferenssi pidettiin toukokuussa Ghanan pääkaupungissa Accrassa.
  Avainsanat FIG, maamittausalan konferenssi, Ghana, kaivostoiminta, kaakaotuotanto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 21
FIG Working Week 2004 Ateenassa – maanmittarit olympiahengessä
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2004 Sivu 40
FIG Working Week 2005 ja GSDI-8 Kairossa 2005 – Yhteistyöstä voimaa
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2004 Sivu 37
FIG Working Week 2008 Tukholmassa: Nuoret maanmittarit näkyvästi esillä kaikkien aikojen suurimmassa vuosikonferenssissa
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n vuotuinen konferenssi Working Week kokosi juhannuksen alusviikolla Tukholmaan ennätysmäisen osanottajajoukon. Kaikkiaan 950 osanottajaa 90 maasta osallistui tähän kokoukseen, jonka teemaksi oli valittu sukupolvien välisen yhteistyön lisääminen. Erityisenä tavoitteena oli piskelijoiden ja nuorten maanmittareiden saaminen mukaan alan kansainväliseen toimintaan.
  Avainsanat Tukholma, Working Week, FIG
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2008 Sivu 54
FIG Working Week lähestyy – järjestelytoimikunnan tahti kiihtyy
  Mikael Still
  Lisätiedot Suomi toimii 27 vuoden tauon jälkeen FIG:n kansainvälisen konferenssin isäntämaana. Edellisen kerran FIG-kongressi järjestettiin Suomessa Finlandia-talolla vuonna 1990. Tällä kertaa FIG Working Week pidetään Helsingin Messukeskuksessa 29.5.?2.6.2017. Haastattelussa järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Pekka Halme.
  Avainsanat FIG, Working Week, Messukeskus
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 30
FIG Working Week Pariisissa – 125-vuotiaana yhä kehityksen etulinjassa
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2003 Sivu 44
FIG Working Week Tukholmassa 14.–19. kesäkuuta 2008 - komissioraportteja
 
  Avainsanat FIG:Working Week 2008, Tukholma, komissioraportti
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2008 Sivu 56
FIG Workinig Week Pariisissa – suomalaiset maanmittarit yhä etulinjassa
  Martti Pietikäinen
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2003 Sivu 46
FIG Young Surveyors Network – From Working Group to Network
  Cecilia Lindén
  Lisätiedot In the creation of a Young Surveyors Network within FIG a lot of experience and input has been gathered throughout the four year period that has passed since 2006. We are on the way of creating a global network, and there are many young surveyors out there who want to take part in this.
  Avainsanat FIG, young surveyors
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 19
FIG-komissioiden raportit 1994–1998
 
  Lisätiedot Englanninkieliset raportit.
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/1998 Sivu 23
FIG:lle pysyvä toimisto Kööpenhaminaan?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/1997 Sivu 29
FIG:n 22. kongressi Washington DC:ssä USA:ssa 21.–26.4.2002
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2002 Sivu 51
FIG:n 3. komission workshop Ateenassa 4.–7.10.2000
  Esa Tiainen
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 5/2000 Sivu 52
FIG:n 64. PC-kokous ja Working Week Singaporessa
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, Singapore, 7. komissio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 21
FIG:n 7. Komission kokous Malesiassa
  Mikko Uimonen
  Avainsanat FIG, Malesia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 24
FIG:n 7. komission kokous Uudessa-Seelannissa: alkuperäisväestön maanomistus puhuttaa
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/1999 Sivu 38
FIG:n ammatilliset painopisteet 2011–2014 vahvistetaan Marokossa
  Markku Villikka
  Lisätiedot Kansainvälisen maanmittariliiton FIG:n kymmenen ammatillisen komission toimintasuunnitelmat vuosiksi 2011?2014 hyväksytään FIG:n yleiskokouksessa toukokuun lopussa. Komissiot ovat järjestön toiminnan sydän ja ne keskustelevat asioista, jotka vaikuttavat myös yksittäisen maanmittarin toimintaan pitkällä aikavälillä.
  Avainsanat FIG, Marokko, Working Week 2011
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2011 Sivu 47
FIG:n hallinnolla loppukiri
  Markku Villikka
  Lisätiedot Kansainvälinen maanmittariliitto FIG toimii neljän vuoden sykleissä. Kuluvan nelivuotiskauden huippukohta oli huhtikuussa järjestetty 24. FIG:n kongressi Sydneyssä. Kongressin jälkeinen aika on käytettyvireillä olevien projektien loppuunsaattamiseen. Samaan aikaan valmistellaan jo uusia työohjelmia vuosille 2011?2014.
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2010 Sivu 31
FIG:n hallinto uusiksi?
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2000 Sivu 32
FIG:n hallinto vaihtui Kööpenhaminassa
  Markku Villikka
  Lisätiedot Eräs aikakausi vaihtui marraskuun 26. päivänä Kööpenhaminassa pidetyssä vaihtokouksessa, jossa Kansainvälistä maanmittariliittoa viimeiset neljä vuotta johtanut tanskalainen Stig Enemark luovutti presidentin käädyt malesialaiselle CheeHai Teolle, josta näin tuli FIG yli 130-vuotisen historian ensimmäinen aasialainen johtaja. Vaihtokouksen juhlaesitelmän piti FIG:n kunniapresidentti Juha Talvitie.
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2010 Sivu 46
FIG:n ja UN-Habitatin yhteistyö tehostuu
  Markku Villikka
  Lisätiedot World Urban Forum kokosi noin 10 000 osanottajaa yli sadasta maasta 18.?23. kesäkuuta 2006 Kanadan Vancouveriin. Forum oli järjestyksessä jo kolmas ja samalla 30-vuotisjuhlakokous Vancouverissa vuonna 1976 pidetylle YK:n ensimmäiselle Habitat- konferenssille. WUF III oli suuri yleisömenestys ja osoittautui menestykseksi myös FIG:n ja UN-Habitatin yhteistyölle, joka on saamassa uusia ulottuvuuksia. Poliittiset tulokset ja vaikutukset kaupungistumisen ongelmien ratkaisuun jäivät sen sijaan vaatimattomammiksi.
  Avainsanat FIG, UN-Habitat, World Urban Forum
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2006 Sivu 38
FIG:n konferenssi Nairobissa – Afrikka voimalla mukaan kansainväliseen maanmittaukseen
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2001 Sivu 42
FIG:n kongressi Istanbulissa 6.–11.5.2018
  Martti Pietikäinen
  Lisätiedot FIG:n Istanbulissa järjestetty kongressi kokosi yhteen 2 320 maanmittausalan osallistujaa 90 maasta ja valitsi järjestön uudeksi puheenjohtajaksi Rudolf Staigerin Saksasta.
  Avainsanat FIG, maanmittaus, kongressi, kansainvälisyys, Istanbul
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 12
FIG:n kongressi USA:ssa 21.–26.4.2002
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2002 Sivu 39
FIG:n kongressi Varsovassa
  Ville Paatsola – Hannu Korpela – Kalle Konttinen
  Lisätiedot FIG on kansainvälinen maanmittausalaan keskittyvä organisaatio, jolla on pitkä ­historia alan edistämisessä. Organisaatio on vähitellen laajentunut Euroopasta ­maailmanlaajuiseksi organisaatioksi.
  Avainsanat FIG, kongressi, Varsova, Puola, sessio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 19
FIG:n pysyvä toimisto avattiin Kööpenhaminassa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/1999 Sivu 34
FIG:n Regional Conference Jakartassa – "Maanmittauksen tulevaisuus" vahvisti FIG:n alueellista profiilia
  Markku Villikka
  Lisätiedot Markku Villikka uutisoi FIG:n viimeaikaisista tapahtumista käsitellen tällä kertaa pääasiassa Jakartassa 3.-7. lokakuuta 2004 järjestettyä alueellista konferenssia.
  Avainsanat FIG, alueellinen kokous, regional conference, Jakarta
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2004 Sivu 50
FIG:n Spatial information management -komissio koolla Unkarissa
  Tarja Myllymäki
  Lisätiedot FIG:n 3. komission vuosikokous ja seminaari Budapestissä 21.?23.10.1999.
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2000 Sivu 31
FIG:n strategiat pohdittavina Annapolisissa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/1998 Sivu 26
FIG:n vaihtokokous Washingtonissa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/1999 Sivu 35
FIG:n Working Week Hongkongissa 13.–17. toukokuuta 2007
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, Hongkong, Working Week
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2007 Sivu 30
FIG:n Working Week ja yleiskokous Roomassa
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n vuotuinen konferenssi Working Week pidettiin Roomassa 6.?10. toukokuuta. Konferenssista muodostui osanottajamäärältään suurin kautta aikojen, kun yli 1 200 osanottajaa lähes sadasta maasta kokoontui keskustelemaan ammatillisista ja hallinnollisista aiheista sekä verkottumaan kollegojen kanssa. Kaikkiaan konferenssin osanottajamäärä ylitti 1 500. Yleiskokous päätti uusista varapresidenteistä ja tulevista komissiopuheenjohtajista sekä päätti tulevista Working Week -isännistä.
  Avainsanat FIG, Working Week, Rooma
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2012 Sivu 28
FIG:n Working Week kasvamassa kongressiksi
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/2001 Sivu 41
FIG:n Working Week toukokuussa Eilatissa
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n vuotuinen konferenssi Working Week pidetään Israelin eteläkärjessä Eilatissa 3.?8. toukokuuta 2009.
  Avainsanat Eilat, Working Week, FIG
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2009 Sivu 43
FIG:n Working Week toukokuussa Roomassa
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n tämän vuoden konferenssi pidetään Roomassa 6.?10. toukokuuta. Luvassa on jälleen laajin Working Week. Tekninen konferenssi käsittää tiukan karsinnan jälkeenkin yli 500 esitystä yli 90 sessiossa. Ennakkoilmoittautumiset ylittävät viime vuoden Marokon ennätysosanoton. Kansainväliset yhteistyökumppanit ovat tällä kertaa FAO ja UN-Habitat/GLTN. Niille molemmille on varattu oma päivänsä, minkä lisäksi yhtenä iltapäivänä on luentoja FAO:n päämajassa. Oheisohjelma on näyttävin vuosikausiin ? mm. sinfoniakonsertti avajaisissa. FIG:n yleiskokouksessa valitaan uusia hallituksen jäseniä ja tulevat komissiopuheenjohtajat sekä isännät kahdelle Working Weekille.
  Avainsanat FIG, Working Week, Rooma
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2012 Sivu 22
FIG:n XXI kongressi Brightonissa: ympäristöasiat korostuvat maanmittarin työssä
  Markku Villikka
  Avainsanat :FIG, Brighton
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 6
FIG:n XXIII kongressi Münchenissä 8.–13. lokakuuta 2006 – suomalaiset mukaan FIG:n kongressiin
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, München, kongressi
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2006 Sivu 31
FIG:n XXIV kongressi - komissioraportit
  Arvo Kokkonen – Jyrki Mononen – Gilbert Koskela
  Lisätiedot FIG:n 1., 4. ja 8. komission komissioraportit XXIV kongressista Sydneyssä 2010.
  Avainsanat FIG, Sydney, komissioraportit
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2010 Sivu 44
FIG:n YK-yhteistyö nopeassa kasvussa
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2000 Sivu 53
FIG:n yleiskokous ensimmäistä kertaa Afrikassa – FIG:n Working Week ja 23. yleiskokous Sun Cityssä
  Kirsi Virrantaus
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/1999 Sivu 6
FIG:n yritysjäsenten määrä kasvaa – yhteistyön mallia järjestöelämästä
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2001 Sivu 35
Finanssikriisi luo kiinteistövakuuksien arvioinnille lisää haasteita
  Kirsi Koivula
  Lisätiedot Kiinteistörahoitussalalla viime vuosina tapahtunut kansainvälistyminen ja lisääntynyt säätely ovat lisänneet kiinteistövakuuksien arviointeihin kohdistuvia vaatimuksia, mutta nyt käynnissä oleva kriisi johtaa varmasti vielä suurempiin vaatimuksiin tulevaisuudessa.
  Avainsanat kiinteistöarviointi, vakuusarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 22
Finns det tillräckligt med lantmäterikompetens i samhället?
  Kerstin Vikner – Marie Lyxell-Stålnacke
  Lisätiedot Det är brist p? personer utbildade för arbete i lantmäterisektorn. Detta har Lantmäteriet konstaterat efter att ha genomfört en kartläggning p? uppdrag fr?n regeringen. Kompetensen efterfr?gas i allt fler delar av samhället och bristen leder till att exempelvis politiska beslut inte kan genomföras p? det sätt som det är tänkt. Arbetsgivarna m?ste naturligtvis synliggöra bredden i arbetsuppgifter, men det krävs ocks? att fler utbildas. Utan lantmäterisektor stannar Sverige!
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EDU  Nro 3a/2013 Sivu 18
Finska fastighetshandeln förnyas snart
  Lea Kujanpää
  Lisätiedot Fr?n och med början av november kan man i Finland göra fastighetsköp p? nätet. Den elektroniska tjänsten gör processen vid fastighetshandel snabbare och enklare för b?de säljaren och köparen.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto eGov  Nro 3a/2013 Sivu 16
Fotogrammetria
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Fotogrammetria on kohteiden kolmiulotteista mittaamista kuvien avulla. FIG:n historiaselvityksen mukaan laati Henry Fourcade Kapkaupungissa vuonna 1904 ensimmäisen stereofotogrammetrisin menetelmin tehdyn kartan.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2010 Sivu 40
Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen seura
  Henrik Haggrén – Ulla Pyysalo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 1/2004 Sivu 30
Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seura 80 vuotta
  Anna Annila
  Lisätiedot Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seuran 80-vuotisjuhlia vietettiin juhlaseminaarin ja iltajuhlan merkeissä perjantaina 21.10.2011.
  Avainsanat Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seura, FKS
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 33
Fremtidens kompetencer – ny studieplan for landinspektøruddannelsen i Danmark
  Stig Enemark
  Lisätiedot Session 5 ? Framtida behov / utbildning, forskning och utveckling, kunnande
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 52
Frie geodata til alle i Danmark
  Bent Hulegaard Jensen
  Lisätiedot En geodata-revolution skyller netop nu indover Danmark. Baggrunden er frik?bet af grunddata, str?mlining af data og registre, og sikring af nem adgang til data ? alt sammen initiativer, som er et resultat af aftalen om Den f?llesoffentlige digitaliseringsstrategi.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto eGov  Nro 3a/2013 Sivu 10
Förnyelse av bebyggda områden
  Camilla Gädda
  Lisätiedot Pohjoismainen kongressipalkintoesitelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 80
Förnyelse av stadscentra – exempel från stora och medelstora städer i Finland
  Jussi Heinämies
  Lisätiedot Teema "Urban förnyelse"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 58
Förnyelsen av fastighetsdatasystemet på riktigt på väg att förverkligas
  Mikko Tallgren – Ilkka Malmi
  Lisätiedot Session 3 ? Infrastruktur för lägesbunden information
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 39
Förändringar av lantmätarutbildningen i Finland
  Kauko Viitanen
  Lisätiedot Teema "Forskning, utbildning och arbetsmarknad"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 71
Geodeetin tikku
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2013 Sivu 42
Geodeettien kerhon matkassa Riiassa
  Kirsi Mäkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 46
Geodeettinen laitos vaalii kansallista tarkkuutta
 
  Lisätiedot Geodeettinen laitos huolehtii valtakunnallisesta paikanmääritysinfrasta. Geodeettinen laitos sai MIL:n tunnustuspalkinnon tänä vuonna. Mutta mitä Geodeettinen laitos oikein tekee? Geodeettisen laitoksen ylijohtaja Risto Kuittinen ja Geodesian ja geodynamiikan osaston johtaja Markku Poutanen Pekka Lehtosen haastattelussa. Artikkeli sisältää myös kaksi laitoksen tutkijoiden laatimaa pienoisartikkelia Geodeettisen laitoksen tehtävistä.
  Avainsanat Geodeettinen laitos, geodesia, kalibrointi, mittaustarkkuus, metrologia, geoinformatiikka, kaukokartoitus, paikkatieto
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 6
Geodeettinen laitos – perinteitä ja nykyaikaa
  Markku Poutanen – Ruizhi Chen – Juha Hyyppä – Risto Kuittinen – Tapani Sarjakoski
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 14
Geodeettinen laitos – perinteitä ja uusinta tutkimusta
  Markku Poutanen – Ruizhi Chen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 20
Geodeettinen laskenta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2010 Sivu 45
Geodesian uudet aatteet
  Markku Poutanen
  Lisätiedot Geodesian viime vuosien mullistukset tuntuvat jopa jokapäiväisessä elämässä. Vieläkö muutokset jatkuvat ja mitä uutta lähivuosina on odotettavissa?
  Avainsanat Geodesia, havaintojärjestelmät, koordinaatistot, satelliittipaikannus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 13
Geodimetri
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat geodimetri, historia
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2014 Sivu 50
GeoForum Summit 2022 jatkoi Paikkatieto­markkinoiden perintöä Helsingin Messukeskuksessa
  Elina Ranta
  Lisätiedot GeoForum Summit on Suomen merkittävin paikkatietoalan ­konferenssi ja suurin paikkatietoalan ammattilaisten vuotuisista tapaamisista ­Suomessa. Vuoden 2022 tapahtuma käynnistyi 31. lokakuuta Helsingin Messukeskus Siivessä ja keräsi yli 800 osallistujaa!
  Avainsanat GeoForum summit, paikkatieto, Paikkatietomarkkinat Messukeskus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 4
Geoteknisten mittausten automatisointi luo turvaa ja säästöjä
  Vesa Tompuri
  Lisätiedot Maaperän ominaisuudet ovat jokaisessa rakennuskohteessa ainutlaatuiset. Paraskin suunnitelma on siksi aina epätarkka. Tämän epätarkkuuden seurauksia voi hallita asentamalla maarakenteeseen sen liikkeitä automaattisesti mittaavat anturit. Tekniikan tohtori Sami Ylösen ja diplomi-insinööri Antti Ryhäsen perustama FinMeas Oy on noussut tällä erikoisalalla maailman kapeaan kärkeen.
  Avainsanat geotekniikka, ympäristömittaus, maaperän mittaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 23
GI Norden Islannissa
  Kirsi Mäkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 41
GI Norden Reykjavikissa
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat GI Norden
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2005 Sivu 33
GI Norden – paikkatietoyhteistyötä eri Pohjoismaissa
  Kirsi Mäkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 44
Globalisaatio ja maanmittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2002 Sivu 48
Google löysi Humakin viitoittaman VISUAL SIGN NEWS -hankkeen
  Mikko Äärynen – Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Google myönsi innovaatiorahoitusta Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) johtamalle hankkeelle, jossa pääosassa on selkomuotoinen viitottu uutispalvelu. Googlen myöntämä rahoitus liittyy yhtiön Digital News Initiative -ohjelmaan jonka tarkoituksena on tukea korkealaatuista journalismia ja kehittää elinvoimaisempaa uutisekosysteemiä uuden teknologian ja innovoinnin keinoin.
  Avainsanat digitaalisuus, hubi, virtuaalisuus, korkeakoulu, kulttuuri, visualisointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 10
Gooni ry esittäytyy
  Satu Elomaa
  Lisätiedot Heinäkuussa 2022 perustettiin kahdeksan opiskelijan voimin oma opiskelijajärjestö Metropolian maanmittaustekniikan opiskelijoille: Gooni ry.
  Avainsanat Gooni ry, opiskelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 32
GPS - Kiinteistöarvioinnin uusi etulinja
  Radosław Gaca
  Lisätiedot 2000-luku on dynaamisen tiedon saavutettavuuden aikaa. Tämä koskee myös paikkatietoa.
  Avainsanat kiinteistöarviointi, GIS, paikkatietojärjestelmä, paikannus, markkinamallinnus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 16
GPS ja GLONASS -yhteiskäyttö takaa tehokkaan mittauksen
  Mikko Ilmonen
  Lisätiedot GLONASS kehitettiin entisen Neuvostoliiton toimesta ja se on järjestelmänä melko samankaltainen kuin GPS. Itse asiassa järjestelmissä on enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroavaisuuksia.
  Avainsanat GPS:GLONASS, satelliittipaikannus, yhteiskäyttö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 34
GPS RTK-network ja virtuaalitukiasema (VRS)
  Seppo Tötterström
  Avainsanat GPS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 41
GPS:n uudet haasteet
  Markku Poutanen
  Avainsanat GPS, Galileo, GLONASS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 29
Gpsprog – en verktøykasse for analyse av GPS-observasjoner
  Ola Øvstedal
  Lisätiedot Pohjoismainen kongressipalkintoesitelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 78
GreenTwins – viherympäristön ­dynaamiset mallit ja sovellukset vuorovaikutteiseen suunnitteluun
  Petri Kangassalo – Pilvi Nummi
  Lisätiedot Kaupunkimalleissa ­viherympäristön mallit ovat jäljessä rakennetun ympäristön malleja. GreenTwins-hankkeen tavoitteena on korjata tämä puute ja tuoda viherympäristö osaksi Tallinnan ja Helsingin kaupunkitietomalleja ja kehittää niitä käyttäviä sovelluksia.
  Avainsanat :kaupunkisuunnittelu, viherympäristö, 3D, viheraluesuunnittelu, pelimoottorit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 22
Gränsregionalt samarbete – gränsløs git
  Lars Palm
  Lisätiedot Teema "Norden och världen"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 36
Gunnar Balle 1926-2018
  Helge Onsrud – Inge Revhaug – Leiv Bjarte Mjøs – Arve Leiknes – Sten Öhman
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2019 Sivu 43
Göran Magnus Sprengtporten - Savon omapäinen kartoittaja
  Erkki-Sakari Harju
  Lisätiedot Ruotsin sota-arkistosta keväällä 2011 löytynyt Göran Magnus Sprengtportenin Savon rekognosointikartasto on osa Savosta 1700-luvun loppupuolella suoritettua kartoitustyötä, joka liittyi Suomesta vuosina 1776?1805 suoritettuun sotilaalliseen tiedustelu- eli rekognosointikartoitukseen.
  Avainsanat kartografian historia, Sprengtporten, Suomen rekognosointikartoitus, Savon kartasto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 37
Haasteena parempi sisäilma
  Ari Laitala
  Lisätiedot Maanmittarin koulutus antaa valmiuksia melkein mihin vaan, sanotaan. Poimimme haastatteluun vastavalmistuneen DI Anna Nummelinin, jolta halusimme kuulla, millaisen lähtökohdan kiinteistötalouden opinnot antavat sisäilmaongelmien ratkomiseen.
  Avainsanat koulutus, kiinteistötalous, sisäilma
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 13
Haaveiden kehä
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Pakina  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2012 Sivu 46
Hackathon rantautuu maankäyttöalalle
  Juho-Pekka Virtanen – Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Ari Laitala
  Lisätiedot Hackathonien aihealueet koskettavat myös maankäyttöalaa. Tämän syksyn aikana pääkaupunkiseudulla järjestetään ainakin kaksi tapahtumaa, jossa rakentaminen ja maankäyttö ovat keskeistä aihepiiriä.
  Avainsanat hackathon, monialaisuus, sovelluskehittäminen, palvelumuotoilu, innovaatio, open innovation demo, prototyyppi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 6
Haja-asutus – ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä
  Irmeli Wahlgren
  Lisätiedot Yhdyskuntarakenteen edelleen jatkuva hajautuminen Suomessa on ongelma myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ajatellen. Asutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille ja erityisesti haja-asutusalueille lisää liikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja verkostoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla lisääntyvät luonnonvarojen kulutus, muut päästöt sekä kustannukset.
  Avainsanat ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt, haja-asutus, kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu, liikenne, ilmastonmuutoksen hillitseminen, ympäristövaikutukset
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 10
Hajanaisuudesta yhteentoimivuuteen ? ympäristöministeriö kirittää rakennetun ympäristön digitalisaatiota
  Sakari Jäppinen – Juha Nurmi – Satu Taskinen
  Lisätiedot Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen siirtyvät seuraavan vuosikymmenen aikana digitaaliselle pohjalle. Kansalliset linjaukset rakennetun ympäristön digitalisaatiolle luodaan nyt.
  Avainsanat ympäristöministeriö, maankäyttö, digitalisaatio, maankäyttöpäätös, paikkatieto, tiekartta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 10
Hakuammuntaa puolustuspakkolunastuksessa Pohjanmaalla
  Arto Huhtala
  Lisätiedot Keskustelu Puoustusvoimien pakkolunastuksesta Pohjanmaalla (ks. Maankäytön numerot 4/2010 ja 1/2011) jatkuu.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2011 Sivu 64
Hakusanana "kartta"
  Ari Laitala
  Lisätiedot Historian, vanhojen kuvien ja ­avoimen datan ystäviä ­ilahdutti ­joulukuinen uutinen, jossa ­Museovirasto ilmoitti avanneensa yli 200 000 valokuvaa avoimena ­datana. Näin suuresta ­aineistomäärästä ­löytyy runsaasti myös ­maanmittaukseen liittyvää ja sitä sivuavaa aineistoa.
  Avainsanat Museovirasto, kartta, avoin data, CC, valokuva, historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 30
Halkomisen uudet tuulet toimitusinsinöörin näkökulmasta
  Esko Rantakivi
  Avainsanat halkominen, jakosopimus, JAKOkii2, halkomistoimitusprosessi, projektisuunnitelma, osalaskutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 38
Halkomisista, taksasta ja prisma
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2024 Sivu 33
Halkomistoimitus uudistumassa
  Arvo Vitikainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 11
Hallavuoden jälkeen
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2013 Sivu 37
Hallinnanjakosopimuksella joustavuutta toteutukseen
  Teemu Kärkäs
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 30
Hallitus esittää muutoksia kuntien etuosto-oikeutta koskevaan lakiin
  Jyrki Hurmeranta
  Avainsanat etuosto-oikeus, kiinteistökauppa, maapolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 14
Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 39
Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?
  Matti Holopainen
  Avainsanat kunnat, hallitusohjelma, maankäyttö, kaavoitusmonopoli, asemakaava, maankäyttö, verotus
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 30
Hallitusohjelmaa noudattamaan
 
  Lisätiedot Hallitusohjelman toteutus vaatii päättäjiltä uutta ajattelua ilmastonmuutoksen torjunnassa ja asunnontarvitsijoista välittämisessä.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 5
Haltuunotto, ­testamentti ja lehti
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2023 Sivu 19
Haluammeko ruotsalaisen asuntopolitiikan ongelmat Suomeen?
  Matti Holopainen
  Avainsanat maapolitiikka, lunastuslaki, maanhankinta, lunastuskorvaus
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 31
Hanke Suomen liittämiseksi kolmannen valtakunnan kartastojärjestelmään
  Erkki-Sakari Harju
  Lisätiedot Syyskuun 3. päiväänä 1942 jalkaväenkenraali Erik Heinrichs vastaanotti Saksan yhteysesikunta Nordin päällikön, kenraali Waldemar Erfurthin kirjeen, jossa Saksan sotilaskartoitus- ja mittausosaston johtaja esitti kutsun päämajan topografisen osaston komentajalle, maanmittaushallituksen pääjohtajalle sekä Geodeettisen laitoksen johtajalle saapua vierailulle Berliiniin keskustelemaan Saksan ja Suomen geodeettisen ja kartografisen yhteistyön syventämisestä.
  Avainsanat Saksa, sotahistoria, kartografia, Eurooppalainen karttaunioni
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 10
Hannu Penttilän vanhat ja uudet haasteet: Ympäristö
 
  Lisätiedot Ilmastonmuutoksen jarruttaminen on yhteistä Penttilän vanhoille ja tuleville tehtäville. Helsingin tuore apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Avainsanat ympäristöpolitiikka, YTV, ilmastonmuutos, pääkaupunkiseutu, liikennehankkeet, kehyskunnat, asuntopula, maankäyttö
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 6
Hannu Virolainen (1933–2024)
  Kimmo Virolainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2025 Sivu 68
Happamat sulfaattimaat – pinnan alla piilevä vihulainen
  Kristina Karvonen
  Lisätiedot Euroopan laajuinen maaperän tilan heikkeneminen, ja siihen puuttuminen, on noussut isosti EU-tason ­päätöksen tekoon mm. maaperästrategian (2021) ja ehkä jo loppuvuodesta julkaistavan maaperädirektiivin (työnimeltään soil monitoring law) muodossa. ­Uudella ­lainsäädännöllä suojellaan ennen kaikkea maaperän ­ylintä maannos­kerrosta. Eli sitä maaperän osaa, josta ­kasvit saavat ­ravintonsa, joka ylläpitää omaa ainutlaatuista ­ekosysteemiään ja joka toimii myös hiilen varastona.
  Avainsanat happamat sulfaattimaat, HaSu, maaperädirektiivi
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 22
Harava – kekseliäs vaikuttamisen väline
  Kaarina Vartiainen
  Lisätiedot Kansalaisten mielipiteiden ja ajatusten huomioiminen on noussut merkittäväksi teemaksi rakennetun ympäristön suunnitteluprosesseissa. Esimerkiksi julkisen hallinnon hankkeissa kansalaisten kuulemisen entistä tehokkaammalle järjestämiselle on ollut suurta tilausta. Ympäristöministeriössä ryhdyttiinkin keväällä 2011 määrittelytyöhön, jonka hedelmänä kypsyi karttapohjainen kyselypalvelu Harava valmistuen kesällä 2013.
  Avainsanat Harava, kyselypalvelu, kansalaisten kuuleminen, osallistuminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 42
Harjoitustehtäväliite
  Susanna Marttinen
  Lisätiedot Koululaisteemanumeroon sisältyi biologian ja maantiedon opettajille lähetetty 4-sivuinen, FM Susanna Marttisen valmistelema liite, jossa on maanmittausalaan liittyviä oppilaille tarkoitettuja harjoitustehtäviä.
  Avainsanat koululaisnumero, harjoitustehtävä
  Tyyppi Liite  Osasto   Nro 3/2002 Sivu Liite
Harri Leppänen – vientihankkeiden veturi 1935–2018
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2018 Sivu 47
Hausjärveltä maailmalle – Jouko Hiskias Saastamoinen
  Seppo Härmälä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2002 Sivu 58
Havaintoja rakennusten arvioinnin vaikeuksista
  Sampo Hatunen
  Avainsanat rakennusten arviointi, kiinteistönarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 22
Havaintoja tavarakuljetus­järjestelmän kehityksestä 2011–2022
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Onko meillä liikkumisen ja maankäytön tarkastelu liian kapeaa asumistiheyteen ja kuluttajien liikkumiseen rajoittuvaa, vaikka tieliikenteen CO2-päästöistä yli 40 % jo syntyy kuorma- ja pakettiautoliikenteestä? Tavaraliikenteen ottaminen mukaan tarkasteluun avaa toisenlaisen näkökulman, ja tulevassa suunnittelussa meidän tuleekin huomioida paremmin myös rahtiliikenteen toteutuminen.
  Avainsanat maankäyttö, liikenne, asuminen, päästöt, maantiekuljetukset, kuljetusmuodot
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 26
Heikki Herttua
  Veikko Pihlajamäki
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2006 Sivu 77
Heikki Jorma Kullervo Häyrinen
  Erkki Uotila
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2003 Sivu 47
Heikki Pyynönen 1940–2009
  Petri Lukin
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2009 Sivu 61
Heinolan kiinteistöveroprojekti
  Tuija Lilja
  Lisätiedot Heinolassa on löytynyt viisasten kivi, joka tuo miljoonatulot kaupungin kassaan. Meneillään oleva rakennusten kartoitustyö tuo päivänvaloon niin rantasaunat kuin piilopirtitkin. Ja verollehan ne menevät.
  Avainsanat kiinteistövero, Heinola, kiinteistökartoitus, verotuotto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 30
Heinäseipäiden merkityksestä maanmittaukselle
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 1/2022 Sivu 29
Helsingin Energia ja ilmasto -atlas on energiaremonttien suunnittelua tukeva työkalu
  Paula Autio
  Lisätiedot Oletko pohtinut ­energiaremontin ­toteuttamista taloyhtiössäsi tai omassa ­talossasi? Asiaa on todella syytä pohtia, sillä energiaremontti on suurin ilmastoteko, jonka ­taloyhtiö voi tehdä.
  Avainsanat 3D, energia- ja ilmastoatlas, energiaremontti, paikkatieto, kaupunkimalli, digitaalinen kaksonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 4
Helsingin hölmöt
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2012 Sivu 25
Helsingin kaupungin palvelukartta
  Mikko Ristikangas – Mirjam Heikkinen
  Lisätiedot Asukkaat ja viranomaiset voivat hakea erilaisia palveluita helposti samalla kertaa samasta palvelusta.
  Avainsanat karttapalvelu, palvelukartta, Sito, karttakäyttöliittymä, paikkatietoaineisto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 30
Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Helsingin kaupunginmuseolla on säilynyt kesällä 1918 otettu ilmakuvasarja. Kuvaus kattaa pääosan kantakaupungin alueesta Suomenlinnasta Töölönlahteen. Kuvasarja on koottu aikanaan saksalaisella Messterin filmikameralla otetuista kuvista. Muilta osin kuvien historiaa ei tunneta.
  Avainsanat Helsinki, 1918, ilmakuvaus, sarjavalokuvaus, kinofilmi, kartoituskamera
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 9
Helsingissä omakotitonteista ylitarjontaa
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 3/2012 Sivu 35
Hengenasioita tietoimituksissa
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 3/2001 Sivu 47
Henkilökuva: tekniikan tohtori Arttu Julin
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Arttu Julin väitteli marraskuussa 2021 tekniikan tohtoriksi aiheenaan ?Lähifotogrammetrian ja maalaser­keilauksen hyötykäytön parantaminen fotorealistisessa 3D-kaupunkimallinnuksessa.?
  Avainsanat henkilökuva, geomatiikka, 3D, tutkimus, kaupunkimallit, fotorealistinen, jatko-opinnot
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 18
Hieman laajemmin Lohtajan lunastuksesta
  Sakari Nikander
  Lisätiedot Karhin Yhteisalueiden (jäljempänä jakokunta) puheenjohtaja Arto Huhtala kirjoitti Maankäytössä 4/2010 kärkevästi puolustusvoimien käyttämän Lohtajan Vattajan ampuma- ja harjoitusalueen lunastustoimituksesta. Sakari Haulos kommentoi kirjoitusta Maankäytössä 1/2011 ja Huhtala taas puolestaan hänen kirjoitustaan seuraavassa Maankäytössä. Nyt maaoikeusinsinööri emeritus Sakari Nikander analysoi maaoikeuden päätöstä.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2011 Sivu 66
Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti - Kasimir Sinervän diplomityö 1910
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ?Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti?. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa.
  Avainsanat Teknillinen korkeakoulu, fotogrammetria, diplomityö, kartoitus, tekniikan historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 31
Hiilidioksidi­paniikki
  Maarit Nordmark
  Avainsanat hiilidioksidi, nuoriso, ympäristömasennus, ekoterrorismi
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 46
Hiilineutraali taloyhtiö
  Ari Laitala
  Lisätiedot Digitaalisilla 3D-kaupunkimalleilla on ominaisuuksia ja tietosisältöjä, jotka voivat tukea monella tapaa käytännönläheistä rakennetun ympäristön vähähiilisyystyötä ? myös taloyhtiöiden massiivisessa kiinteistökannassa.
  Avainsanat hiilineutraali, taloyhtiö, kasvihuonekaasuprotokolla, energia, vähäiilisyys, hiilineutraalius, kaupunkimalli, 3D, CO2, hiilidioksidi, Arene, laskuri
  Tyyppi   Osasto   Nro 3/2022 Sivu 4
Hiilineutraali taloyhtiö, osa 2
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kaksiosainen artikkelin jälkimmäinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin Maankäytön numerossa 2/2022.
  Avainsanat hiilineutraali, taloyhtiö, kasvihuonekaasuprotokolla, energia, vähäiilisyys, hiilineutraalius, kaupunkimalli, 3D, CO2, hiilidioksidi, Arene, laskuri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 36
Hiilinielut ja globaali metsittäminen
  Ari Laitala
  Lisätiedot Jonkinlaisena turvallisena ylärajana pidetty 1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta voi ylittyä jo lähivuosina. Pelkästään päästövähennysten kautta lämpenemisen pysäyttäminen ei onnistu. On onnistuttava myös hiilinielujen kasvattamisessa. Maankäyttösektorin ratkaisut näyttelevät pääosaa.
  Avainsanat hiilidioksidi, CO2, hiilinielu, LULUCF, metsittäminen, eucalyptus grandis, Sahara, Saheli, Youtube, globaali, ilmastonmuutos, lämpeneminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 26
Hiilinielut – kasvit hiilidioksidin imureina
  Jiri Luojukoski
  Lisätiedot Vaikka kasvi imuroisi hiilidioksidia hyvin voimakkaasti, se ei yksin pysty maailmaa pelastamaan, vaan tarvitsee avukseen jonkin ­laajemman hiilivaraston, kuten otollisen maaperän, johon hiiltä kulkeutuu kasvin juurien kautta. Suurin osa maapallolla ­olevasta hiilestä onkin varastoitunut ­maaperään ja valtameriin.
  Avainsanat hiilinielut, maankäyttö, hiilidioksidi, kammiomenetelmä, pyörrekovarianssimenetelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 6
Hiljaa hyvä tulee?
  Maarit Nordmark
  Lisätiedot Vihreät ovat historiallisesti ottaneet uuden suunnan ja murtaneet blokkipolitiikan Tukholmassa.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 18
Hilpas Lyytikäinen 1920–2010
  Jukka Artimo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2010 Sivu 64
Hinta paikalleen
  Markku Villikka
  Lisätiedot Pelastaako paikkatietojen maksuttomuus Suomen kansantalouden vai vaarantuuko perusdatan tuotanto?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2009 Sivu 38
Hinta vai ei?
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2003 Sivu 39
Hintamallit, omakotikiinteistön arvo ja voimalinjan läheisyys
  Hannu Peltomaa – Tom Kauko
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 23
Hintatilaston metsätilakaupat syynissä: Taittuiko lamavuosista alkanut nousutrendi vuonna 2005?
  Markku Airaksinen – Simo Hannelius
  Avainsanat barometrikysely, kauppahinnat, kauppahintarekisteri, metsätilamarkkinat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 36
Historiaa niin, että päätä huimaa
 
  Lisätiedot Historiaa niin, että päätä huimaa
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2009 Sivu 46
Historiallinen kurssijulkaisu – Teknillisen korkeakoulun Maanmittarikurssi -53
 
  Lisätiedot Osmo Ahokkaan kurssijulkaisu esittelyssä
  Avainsanat opiskelu, Maanmittarikurssi -53, TKK
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 64
Historialliset ilmakuva-aineistot osana kaupunkisuunnittelua
  Lauri Hartikainen
  Lisätiedot Vuosikymmenten takaisista ilmakuvauksista voidaan tuottaa digitaalisia ortokuva-aineistoja, joita voidaan helposti hyödyntää monissa kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun toiminnoissa.
  Avainsanat ortokuva, historialliset ilmakuvat, ilmakuvaus, ilmakuva, kaupunkirakenteen muuttuminen, aikasarjat, arkistokuvat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 23
Hjem & domæne – om forskellige ejerformer versus boligvalg
  Thorkild Ærø
  Lisätiedot Teema "Bostadsmarknaden"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 19
Hoivakiinteistömarkkina - vanha, nuori ja vetreä
  Sanna Tikkanen
  Lisätiedot Hoivakiinteistöt ­muodostavat oman monimuotoisen ­segmenttinsä Suomen kiinteistö­markkinassa. Hoivamarkkina ­ymmärretään ja tuodaan selvästi esille ­osana ­yhteiskuntakiinteistöjen ­markkinaa, joka on noussut yhdeksi ­merkittävistä ­toimitilasijoitussektoreista.
  Avainsanat hoivakiinteistöt, hoivakiinteistömarkkina, arviointimenetelmä, arviointistandardi, yhteiskuntakiinteistö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 14
Hoivakiinteistöt - hyvä sijoitus, mutta kenelle?
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 6
Homepilkuista kasvoi häpeätahra • Ajatuksia ohjaava tekeminen
  Ari Laitala
  Avainsanat EUE, home-ongelma, korjausvelka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 5
Hommansa kullakin
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 1/2005 Sivu 52
Homografi
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2019 Sivu 39
Horisontaalit vetovoimat
  Ari Laitala
  Avainsanat vetovoima, pitovoima, elinvoima, Riihimäki, Kajaani, Tampere, Maankäyttö
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 3
Hubiikilla uudenlaisia kehittämismahdollisuuksia
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Rakennetun ympäristön toimialalle syntyi vuonna 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston vauhdittamana rakennetun ympäristön alalle Hubiikki, joka tarjoaa uudenlaista näkemystä tuottavuusloikkaan teknologian,visualisoinnin ja T&K-osaamisen avulla.
  Avainsanat Hubiikki, hub, T&K, rakennettu ympäristö, korkeakoulu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 20
Huipputarkkaa painovoiman mittausta
  Heikki Virtanen
  Lisätiedot Geodeettisen laitoksen Metsähovin tutkimusasemalla havaitaan jatkuvasti painovoimassa tapahtuvia muutoksia suprajohtavalla gravimetrillä biljoonasosan tarkkuudella. Mihin tällaisia mittauksia oikein tarvitaan?
  Avainsanat Metsähovin tutkimusasema, suprajohtava gravimetri, painovoima, painovoimamittaus, geodesia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 18
Huomioita Mauno Kajamaa -kirjasta
  Pentti Kallio
  Avainsanat Mauno Kajamaa
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2009 Sivu 72
Huoneistotietojärjestelmä kokoaa taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen tiedot yhteen
  Liisa Kallela
  Lisätiedot Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä, 1,5 miljoonaa osake­huoneistoa ja niillä yli kaksi miljoonaa omistajaa. Näiden tietojen ­kerääminen sähköiseen rekisteriin ­käynnistyi vuonna 2019, kun valtakunnallinen ­huoneistotietojärjestelmä otettiin käyttöön.
  Avainsanat huoneistotietojärjestelmä, asunto-osake, rekisteröinti, panttaus, isännöinti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 22
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen
  Paavo Häikiö
  Lisätiedot Tulevaisuudessa huoneistotietojärjestelmän tietosisältöä on tarkoitus kasvattaa. Jatkokehittämisessä keskitytään taloyhtiöiden hallinnollisen tiedon saatavuuden parantamiseen. Hankkeessa laaditaan yhteiset määrittelyt sekä rajapinnat taloyhtiöiden tiedoille, joita nyt jaellaan pääsääntöisesti isännöitsijäntodistuksella eri käyttötarkoituksiin.
  Avainsanat huoneistotietojärjestelmä, asunto-osake, rekisteröinti, panttaus, isännöinti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 25
Hur får vi ungdomar att välja lantmätaryrket
  Boo G Lilje
  Lisätiedot Nordiskt kongresspris
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 58
Hybridikirja – tarinaa lapin kartoista ja kartoittajista
  Yrjö Teeriaho
  Lisätiedot Kartoittaja Yki Teeriaho kertoo kirjoittamastaan kirjasta: "Kirjoitin kirjan, jonka huomasin olevan hybridi, sekasikiö, ei niinkään teknisessä mielessä, mutta sisällöltään. Onko se kartoista kertova, omaelämäkertaa vai eräkirja Lapista."
  Avainsanat kartografia, kartoittaminen, Lapin kartoitus, Lappi, peruskartta, kartoituksen historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 32
Hymyile, sinut on googlattu
  Markku Villikka
  Lisätiedot Onko oikein, että käyntisi kotona työaikana tai naapurissa päiväkahvilla on kaiken kansan nähtävänä webissä?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2009 Sivu 28
Hynttyyt yhteen
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2013 Sivu 13
HYPECON-Anime- ja pelitapahtuma virtuaalituotannon näyttämönä
  Marika Ahlavuo – Laura Lehtinen – Hannu Hyyppä – Tuomas Ravea
  Lisätiedot Hypecon on hyvinkääläinen ikärajaton ja maksuton anime- ja pelitapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2012. MeMo-instituutti oli esillä tapahtumassa 7.6.2025 yhteistyössä Museokeskus Taikan ja Hyvinkään nuorisopalveluiden kanssa työstetyillä 3D-virtuaalitoteutuksilla.
  Avainsanat pelillisyys, geoinformatiikka, pelimoottorit, tapahtumat, 3D
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 8
Hyviä uutisia Otaniemestä
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vinkkelit  Nro 3/1999 Sivu 31
Hyvä hallinto maanomistuksen ja maankäytön suunnittelun edellytyksenä
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, Ghana, Accra, alueellinen konferenssi
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2006 Sivu 46
Hyvä kaupunkiympäristö - suomalaisten kokemuksia ja toiveita
  Susanna Kari
  Lisätiedot Kyselyyn vastanneiden suomalaisten mukaan hyvä kaupunkiympäristö on vilkas kaupan, kulttuurin ja palveluiden keskittymä.
  Avainsanat kaupunkisuunnittelu, yhteisöllisyys, jakamistalous, osallistuminen, käyttäjälähtöinen suunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 28
Hyvä laatutaso
  Jorma Marttinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 40
Hyvä maapolitiikka voi johtaa ihmisoikeuksien loukkaamiseen?
  Juhana Hiironen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2014 Sivu 60
Hyvän kompensaation kriteerit
  Matti Toivonen
  Avainsanat päästökompensaatiot, ilmastonmuutos
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 35
Hyvää hallintoa maankäyttöön ja paikkatietoihin
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n 7. alueellinen konferenssi pidettiin Hanoissa Vietnamissa 19.?22. lokakuuta 2009. Kyseessä oli toinen kerta, kun konferenssi pidettiin Aasiassa. Kokouksen teemaksi oli valittu paikkatiedot ihmisten palveluksessa (Spatial Data Serving People).
  Avainsanat FIG, Hanoi, Vietnam, alueellinen konferenssi
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2009 Sivu 36
Hyvää omaatuntoa ostamassa
  Markku Villikka
  Lisätiedot Onko maanmittarista ilmastonmuutoksen generaattoriksi ? riittääkö ammatillinen pätevyys vakuuttamaan poliittisen päätöksenteon?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2010 Sivu 46
Hyvää välitystapaa päivittämässä
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton järjestämään Hyvän Välitystavan Päivään osallistui 11.10.2017 kolmisensataa alan ammattilaista. Vilkkaasti keskustelevassa ja sisältörikkaassa päivässä pohdittiin niin sähköisiä panttikirjakäytäntöjä, keinoälyä kuin muitakin alan muutosvoimia. Kaiken taustalla tuntui varsin konkreettisena kysymys siitä, miten lisätä asiakkaan kokemaa arvoa?
  Avainsanat Hyvän Välitystavan Päivä, kiinteistöarviointi, kiinteistönvälitys
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 36
HYY Yhtymä on poikkeuksellinen kiinteistöomistaja ja -sijoittaja Suomessa
  Ville Mourujärvi
  Lisätiedot HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuuden varainhoitaja, jonka omistaa lähes 27 000 yliopisto-opiskelijaa. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat vastuullisuus ja pitkäjänteisyys. HYY Yhtymälle kiinteistöliiketoiminnassa on kyse pitkän aikavälin kannattavasta kasvusta ja arvonlisäyksestä. Näin ollen liiketoiminnan kulmakivet seisovat terveellä pohjalla.
  Avainsanat HYY, HYY Yhtymä, kiinteistöomaisuus, kiinteistöliiketoiminta, Lyyra-hanke
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 26
Härkää sarvista
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Raimo Koivistoinen aloittaa uuden palstan Maankäytössä.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2010 Sivu 45
I Finland äger man sin bostad – myter och fakta om den finländska bostadsmarknaden
  Erik Lönnfeldt
  Lisätiedot Teema "Bostadsmarknaden"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 29
ICHC
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2013 Sivu 50
Ideologiset hallitukset jakavat kansaa ja maata
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Nykyhallitus on siirtämässä verovaroja ideologisin perustein yksityisille tahoille kuntien maanhankintaan liittyen.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 24
Ihan tavallisia asioita
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2013 Sivu 54
Ihmettelyä
  Juhani Nurkka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vinkkelit  Nro 4/1999 Sivu 46
Ihmisyys kriisistä kriisiin
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 17
Ikinuori 75-vuotias – autoilijan tiekartta syntyi kauramoottoreiden Suomeen
  Jussi Iltanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 10
Ilkka Leinonen 1921-2015
  Antti Kuparinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2016 Sivu 47
Ilkka Sihvola
  Jari Heino
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2004 Sivu 52
Ilmajohto goes underground
  Saara Jämes
  Lisätiedot Viime talvien sääolosuhteet ovat aiheuttaneet mittavia myrskyvahinkoja puiden kaatuessa ilmajohtojen päälle. Voimajohtojen maakaapelointi vähentäisi myrskyvahinkoja, mutta hanke on lainsäädännöllisesti haastava sekä taloudellisesti suuri investointi.
  Avainsanat myrskyvahingot, ilmajohdot, maakaapelointi, voimajohdot
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2012 Sivu 20
Ilmakuvaaja sen tietää: Ylhäältä näkee enemmän
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Heli Laaksosen haastattelu.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 18
Ilmakuvantarkkoja satelliittikuvia suoraan netistä
  Anneli Palmén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 28
Ilmakuvia viistoon ja pystyyn
 
  Lisätiedot Kun ensimmäisen kerran asioin Lentokuva Vallaksen kanssa, se koski viistokuvia, joita tilasin Maankäyttö-lehden jutun havainnollistamiseen. Viistokuva, perinteisessä, yksinkertaisessa mielessä jäi jatkossakin päällimmäiseksi käsitykseksi. Valtaisa ilmakuvapankki suomi.ilmasta.fi oli jossain määrin tuttu, samoin ilmakuvakirjat, joissa isänmaan äidinkasvojen herkimpiä vivahteita on viistokuvattu.
  Avainsanat ilmakuvaus, viistokuva, pystykuva, kaavoitus, kaavoituskuvaus, ortokuva, ilmakuvakartta, korkeusmalli, fotogrammetria, kaukokartoitus, laserkeilaus, kuvapankki
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 10
Ilmari Koppinen 100 vuotta
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 46
Ilmari Koppinen – Itsenäisyytemme ikäinen mies
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot 1918 tammikuussa Raumalla syntynyt Ilmari Koppinen on ehtinyt kokea kolme sotaa. Parikuukautisen Ilmarin vanhemmat, raumalaiset opettajat, työnsivät lastenvaunuissa häntä turvaan kaupungista ns. verisunnuntaina 9.4. kansalaissodan jaloista.
  Avainsanat Maanmittauksen historia, Ilmari Koppinen, kaupunkimittaus, sotahistoria
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 9
Ilmari Pals – virolaisen maanmittarin vaiheita
  Seppo Härmälä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 20
Ilmastolaki Suomeen
  Jaakko Kanerva
  Lisätiedot Kansallisen ilmastolain valmistelutyö on käynnissä.
  Avainsanat ilmastolaki, ilmastopolitiikka, päästökauppa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 10
Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle
  Irmeli Wahlgren
  Lisätiedot Kaavoituksen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta sopeutua muutokseen. Hyvällä suunnittelulla voidaan vähentää yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta vähentää ilmastonmuutoksen haitallisia, esimerkiksi tulvien ja myrskyjen aiheuttamia vaikutuksia.
  Avainsanat ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt, kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntarakenne, liikenne
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 6
Ilmastonmuutos haastaa maanmittarit
  Irmeli Wahlgren
  Lisätiedot Maanmittareilla on suuret vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rakennetun ympäristön kehittämisessä. Suurimmat haasteet koskevat tiedon välittymistä käytännön päätöksentekoon.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, ilmastonsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausala ja tulevaisuuden haasteet  Nro 1/2010 Sivu 8
Ilmastonmuutos nyt!
  Pasi Laurila
  Lisätiedot 1980-luvulta alkaen on tiedetty perusasiat meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta. Elämme luonnon ilmastorytmien tahdittamaa lämpimämpää ilmastovaihetta ja samanaikaisesti tuotamme kasvihuonekaasuja, jotka synnyttävät lisälämpöä ilmakehään. Lämpenemisen ympäristövaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, joten kasvihuonekaasujen päästöjä pitää rajoittaa nyt.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastosyklit, ilmastosysteemi, merenpintojen nousu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 16
Ilmastotavoitteet velvoittavat myös olemassa olevaa kiinteistökantaa toimenpiteisiin
  Laura Sariola
  Lisätiedot Rakennustietosäätiö RTS sr julkaisi 24.10.2019 uudet RTS-ympäristö­luokituksen kriteerit olemassa oleville palvelu- ja toimitila­kiinteistöille. Tilaisuudessa ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste kertoi, että Suomen tavoitteena on olla johtava kierto­talousmaa 2025 ja hiilineutraali 2045. Hiilineutraaliustavoitteisiin pääseminen edellyttää toimen­piteitä myös olemassa olevassa kiinteistökannassa.
  Avainsanat ympäristöluokitus, ympäristösertifiointi, kiinteistökanta, vastuullisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 18
Ilvessalon perintö markkinoiden haasteissa
  Simo Hannelius
  Lisätiedot Metsätutkimuksen suurmies Yrjö Ilvessalo toi metsätyyppiteorian käytäntöön. Metsätyypeillä on ollut suuri vaikutus metsätalouden kysymyksissä, mutta onko niille käyttöä markkinataloudessa?
  Avainsanat boniteetti, metsätyyppiteoria, kiinteistöarviointi, metsäverotus, jyvitys, kiinteistönmuodostamislaki, kauppa-arvomenetelmä, diskonttaus, metsälaki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 10
Imatran paikkatietokeskusta ei ulkoistettu
  Sulo Palovaara – Kari I. Leväinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 32
Imatran Tainionkoskessa olevan Kruunun kalastus -nimisen kiinteistön omistuksesta ja vesivoimasta
  Pekka Vilska
  Lisätiedot Unohtuiko Suomen valtion 16 prosentin omistusosuus Tainionkosken vesivoimasta valtion kiinteistöjen hallinnan organisaatiouudistuksissa?
  Avainsanat vesivoima, koskien omistus, vesialueen jako
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 16
In memoriam Göran Jönssson
  Lars Kvarnström – Lars Bröms – Svante Astermo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2008 Sivu 73
Inarijärven sulapaikat ja ruotsalaiset
  Yrjö Teeriaho
  Lisätiedot Tuli puhelu ruotsalaisen karttayrityksen suomalaiselta edustajalta. ?Olet pannut Inarijärven ulkoilukartalle 1:100 000 ja veneilykartalle 1:50 000 järvellä olevat vaaralliset sulapaikat, voisinko saada aineiston käyttööni??
  Avainsanat sulapaikat, kartta, kartoitus, kartanvalmistus, kartografia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 26
Inflaatio, keskuspankit ja me
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 27
Infraa
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 36
Infrahankkeiden ­haitalliset ­ympäristövaikutukset ja ­niiden ­korvattavuus
  Sakari Haulos
  Lisätiedot Isoilla infrahankkeilla kuten tie-, rata- ja energiansiirtohankkeilla on lähikiinteistöjen kannalta haitallisia ­ympäristövaikutuksia. Lunastus­korvauksia ratkottaessa joudutaan arvioimaan ympäristövaikutusten ­haitallisuutta ja korvattavuutta sekä korvauskynnyksen ylittyessä ­korvauksen määrää. Arviointi on usein haasteellista, mutta myös ammatillisesti mielenkiintoista.
  Avainsanat infrahanke, korvattavuus, korvaus, korvauskynnys, immissio, arvoimmissio, ympäristövaikutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 12
Ingå Allmänningsholmar -saariston vesialueiden osakkuusselvitykset
  Markku Markkula
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 44
Innovaatio valtaa alaa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2008 Sivu 52
Innovatiivista kiinteistökauppaa – osallistu asuntolottoon
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2009 Sivu 60
Insinööri – poliitikko – virkamies ja kirjailija
 
  Lisätiedot Ahti Vielman Muuttuvat mielen maisemat esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2018 Sivu 50
Insinöörien ihmisoikeuksia loukattu
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2003 Sivu 31
Insinöörieversti Matti Paul Johannes Virrantaus 1947–2011
  Heikki Fredriksson – Sakari Viertiö
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2012 Sivu 45
Insinööriosaaminen esillä näyttelyissä - vuorovaikutusta monialaisen tuottamisen keinoin
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Näyttelyissä tutustutaan tilaan koottuun kokonaisuuteen rennosti, osana muuta yleisöä. Parhaimmillaan näyttelykokemus virkistää ja innostaa katsomaan tuttua ja tarinallistettua ympäristöä tai ilmiötä uusin silmin.
  Avainsanat näyttelyt, tuottaminen, digiaika, tiedon näkyvöittäminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 4
Insinööriprikaatikenraali Veli Pekka Valtonen: Paikkatieto on armeijankin operaatioiden perusta
 
  Lisätiedot Paikkatietotekniikka liittyy mm. johtamis-,ase- ja suunnittelujärjestelmiin. Tietoa kerätään monenlaista ja erilaisilla menetelmillä.
  Avainsanat puolustusvoimat, paikkatieto, Veli Pekka Valtonen
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 12
Inskrivningsreformen i Finland: Reformens utgångspunkter och målsättningar
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Utvecklingsmöjligheterna anses vara bäst d? verksamheten styrs av en enhetlig organisation och sköts av en myndighet som har specialiserat sig p? att upprätth?lla och utveckla branschens register.
  Avainsanat inskrivning, Finland
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 10
Inspiraatiota paikkatietojen yhteiskäyttöön
  Antti Vertanen
  Lisätiedot Euroopan komissio käynnisti vuonna 2001 ns. INSPIREhankkeen, jonka tavoitteena on ollut selvittää lähtökohtia ja toimenpidetarpeita paikkatietojen yhteiskäytön kehittämiseksi Euroopassa.
  Avainsanat INSPIRE, Infrastructure for Spatial Information in Europe, EU, direktiivi, paikkatieto, paikkatietojen yhteiskäyttö, GIS, GPS, spatial information
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 38
INSPIRE – läpimurtoa odotellessa
  Antti Vertanen
  Lisätiedot INSPIRE-direktiiviehdotuksen näkemyserot ovat edelleen varsin suuria mm. tietojen saatavuuden rajoitusmahdollisuuksia, palvelujen maksullisuutta ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa koskevissa artikloissa.
  Avainsanat paikkatiedot, ympäristötiedot, INSPIRE, paikkatietoinfrastuktuuri, paikkatietojen yhteiskäyttö, metatiedot, paikkatietopalvelut
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 30
INSPIRE- direktiiviehdotus ja tiedontuottaja – Maanmittauslaitoksen näkökulma
  Heli Ursin
  Lisätiedot Tiedontuottajan näkökulma liittyen Vertasen INSPIRE-artikkeliin
  Avainsanat INSPIRE, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 35
INSPIRE-direktiivin toimeenpano loppusuoralla – ja lähtöviivalla
  Antti Vertanen
  Lisätiedot Viranomaisten hallussa olevien paikkatietoaineistojen saatavuuden parantamiseen ja käytön tehostamiseen tähtäävän ns. INSPIRE-direktiivin voimaantulosta tulee kuluneeksi toukokuun 15. päivänä kaksi vuotta. Kansallisen lainsäädännön tulisi olla mukautettu direktiivin mukaiseksi tähän päivään mennessä.
  Avainsanat INSIPIRE-direktiivi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 44
INSPIRE-direktiivin toimeenpano – kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri ja paikkatietoportaali
  Antti Rainio
  Lisätiedot Eurooppalainen lainsäädäntö ja kansainväliset standardit ohjaavat suomalaisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamista. Yhteiskäyttöiset paikkatietoaineistot ja verkkopalvelut muodostavat infrastruktuurin, jonka varaan paikkatietojen hyödyntäminen tulevaisuudessa voidaan rakentaa. Kansallinen paikkatietoportaali on ovi infrastruktuurin sisältöön ja palveluihin. Infrastruktuurin ja portaalin rakentaminen ovat keskeinen paikkatietoalan yhteistyön haaste niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
  Avainsanat paikkatieto, paikkatietoinfrastruktuuri, paikkatietoportaali, INSPIRE, geoportal
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 17
INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa valmistellaan monella rintamalla
  Antti Vertanen
  Lisätiedot Kansallinen lainsäädäntö on mukautettava toukokuuhun 2009 mennessä ja muita direktiivin edellyttämiä toimenpiteitä on käynnistettävä vaiheittain lähivuosien aikana.
  Avainsanat INSPIRE-direktiivi, paikkatieto, EU
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 23
Internationalisering av den svenska fastighetsmarknaden
  Elin Magnusson
  Lisätiedot Den svenska fastighetsmarknaden har sett ett par ?r av mycket stark tillväxt och ett stort infl öde av kapital. Vi kan se tillbaka p? väldigt stark värdeökning över de g?ngna 3 ?ren.
  Avainsanat internationalisering av fastighetsmarknaden, Sverige
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 31
Internationaliseringen av Finlands fastighetsmarknad – en solskenshistoria eller utförsäljning av nationalegendomen till utlänningar?
  Seppo Koponen
  Lisätiedot Den kraftiga efterfr?gan p? investeringsobjekt alltifr?n Helsingfors i söder till Rovaniemi i norr har pressat upp priserna till rekordniv?er.
  Avainsanat internationalisering av fastighetsmarknaden, Finland
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 23
Internet-karttojen visuaalisuus – automaattisella prosessilla hyvä hinta-laatu-suhde
  Kaisa Harju
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 9
Internetin paikkatietopalvelut
  Jussi Nikander
  Lisätiedot Paikkatietopalvelutinternetissä ovat nykyään jo arkipäivää. Ne on rakennettu saman palvelin-asiakasajattelun päälle kuin suurin osa muistakin verkon palveluista.
  Avainsanat internet, internet-GIS, palvelinarkkitehtuuri, asiakas-palvelin, verkkopalvelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Kehittyvä paikkatietotekniikka  Nro 3/2011 Sivu 25
Investointilaskelmien käyttökelpoisuuden kehittäminen kiinteistösijoituksessa
  Reijo Mälkiä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 26
Iraelin karttalaitoksen pääjohtaja Aviel Ron
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2002 Sivu 50
Islannissa kaikki on toisin
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Islannissa kiinteistörekisterin pitäjällä on vastassaan aivan erilaiset haasteet kuin Suomessa, saivat kuulla Uudenmaan maanmittariklubin matkalaiset, jotka kävivät syyskuussa tutustumassa Islannin rekisteriviranomaisen Fasteignaskrá Íslandsin toimintaan.
  Avainsanat Islanti, Fasteignaskrá Íslands, Uudenmaan maanmittariklubi
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 47
Isoja asioita
 
  Lisätiedot Sipoossa alueliitoshankkeesta syntynyt näytelmä osoittaa, että tonttimaata löytyisi riittävästi, jos vastuullista päätöksentekoa kunnissa esiintyisi.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 5
IT-moraali
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 1/2004 Sivu 35
Itsenäisyyden ajan maanmittaus
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen itsenäisyyden aikana on hajanaisesta kartoitetusta maasta kehittynyt digitaalisen kartoituksen ja kansainvälisen maanmittauksen järjestötoiminnan aktiivinen osaaja.
  Avainsanat maanmittari, maanmittausala, maanmittauksen historia, itsenäisyyden aika, Suomi 100
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 5
Itäharjun maaperän haitta-aineiden ja jätteiden hyödyntämismahdollisuudet selvitetään suunnittelutyön alkuvaiheessa
  Leena Jokiranta
  Lisätiedot Turun Itäharjun teollisuusalueen uudistustyössä pyritään määrätietoisesti toteuttamaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita.
  Avainsanat kiertotalous, Itäharju
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 15
Itänaapuri naapurina
  Marjo Wallenius
  Lisätiedot Etelä-Karjalan kunnat ja kaupungit eivätkä pääosin alueen suuret maanomistajatkaan eivät halua rajoittaa kiinteistöjen myyntiä itänaapureille. Kuntien taholta toivottiin riittävää opastusta ja neuvontaa, jotta kiinteistökaupat ja rakentaminen onnistuisi parhain päin.
  Avainsanat kiinteistökauppa, Venäjä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 6
JAKO-järjestelmän hyödyt toteutumassa
  Arvo Kokkonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 10
Jakoasetusta ja omistus­oikeuksia
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2022 Sivu 21
Jakoja ja ­tehokkuus
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2022 Sivu 37
Jani pötrönen – maanmittari vesillä
  Susanna Kari
  Lisätiedot Merenmittaus muistuttaa suuresti maanmittausta, mutta mittauksen eri väliaine tuo mukanaan oman viehätyksensä. Vedenalaisessa mittauksessa kartoitetaan maailmaa, jota ei voi pinnan yläpuolelta havainnoida.
  Avainsanat merenmittaus, laserkeilaus, kansainvälisyys, opiskelu, geomatiikka
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 22
Janne Lambert 8.3.1935–2.4.2013
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2013 Sivu 62
Japi, jahtiveikko
  Tuula Manninen
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 33
Jarmo Ratia haastateltavana: Maanmittauslaitosta ei saa pirstoa
 
  Lisätiedot Kahden vuosikymmenen aikana laitoksessa on tapahtunut suuria muutoksia: uusia järjestelmiä, organisaatiomuutoksia ja säästötarpeita. Eivätkä ne näytä olevan lopussa.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, Jarmo Ratia
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 18
Jarrumiehen pään huimaamisesta
  Yrjö Teeriaho
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2009 Sivu 54
Jatketaanko vatilointia?
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2019 Sivu 24
Jauhetaan johtosääntöä
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2016 Sivu 31
Jens Bruun Andersen: Yritystoimintaa ja ammattiyhdistystä
 
  Lisätiedot Tanskan maanmittariliiton (Den danske Landinspekt?rforening DdL) johtaja Jens Bruun Andersen Pekka Lehtosen pikahaastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Tapaamisia  Nro 2/2002 Sivu 41
Joensuu ei vähennä kaavoittajia
  Eero Kuosmanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/1999 Sivu 60
Johanna Ketola (o.s. Nieminen)
  Emelie Enckell – Anna-Kaisa Kauppinen – Heidi Hanhijärvi – Karoliina Vahala – Milla Mäenpää
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2004 Sivu 51
Johannes Tiilikainen 1928–2022
  Tapio Tiilikainen – Petja Sankari-Tiilikainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2022 Sivu 47
Johdanto kaupunkien digitaalisiin kaksosiin ja niiden hyötyihin
  Ville Lehtola – Markku Markkula
  Lisätiedot Kaupunkien johtaminen ja myös operatiivinen toiminta ovat uusien haasteiden kohteena. Enää ei riitä se, että suunnitellaan vuosi kerrallaan pientä lisätehokkuutta, resurssien säästöä ja riskien minimointia. Ilmastonmuutos ja muut ratkaisuja odottavat suuret ongelmat peräänkuuluttavat innovatiivisia edelläkävijöitä nousemaan esille. Osana tätä digiaikakaudella paperikartat on korvattu 3D-digimalleilla, jotka mahdollistavat dynaamisemmat prosessit ja monimuotoisen osallisuuden. Pääasiallinen syy tähän on ollut tarve parempaan ja tarkempaan ­muutostavoitteita tukevaan suunnitteluun.
  Avainsanat digitaaliset kaksoset, DT, kaupunkisuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 17
Johtamisen vaikeudesta
  Kaarlo Kantola
  Lisätiedot Johtamiseen liittyy aina sietämätön vaikeus ? ja kieltämättä myös viehätys.
  Avainsanat johtaminen, johtaja, empatia, palaute, yksinäisyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 42
Johtavatko vapaat markkinat kalliiseen asumiseen?
  Tuukka Saarimaa
  Lisätiedot Silloin tällöin suomalaisessa asuntopoliittisessa keskustelussa kuulee sanottavan, että vapaat markkinat eivät toimi asuntojen tapauksessa. Vapaa markkinatalous tuottaa vain kalliita asuntoja eikä niitä tuoteta tarpeeksi, koska korkeat hinnat ja hintojen nousu ovat rakennuttajien intresseissä. Kaikki tuotantoketjun osat rakennuttajista rakennusliikkeisiin ja rakennusmateriaalien valmistajiin haluavat mahdollisimman suuren voiton, mikä tietenkin johtaa korkeisiin hintoihin.
  Avainsanat rakentamisen sääntely, vapaat markkinat, Jätkäsaari, asuntojen hinta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 22
Johtosääntöä
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2014 Sivu 43
Joka niemeen notkohon saarelmaan
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2002 Sivu 43
Joka niemeen notkohon saarelmaan 2
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2004 Sivu 29
Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan…
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2003 Sivu 38
Joka taitaa suomen kielen, se hallitsee ihmisten mielen
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2003 Sivu 43
Jokamiehenoikeudet – arvokas luonnonvaramme
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2012 Sivu 48
Jordskifteretten til domstoladministrasjonen i Norge – fra landbruk til justis
  Anton Bachke
  Lisätiedot Session 4 ? Fastighetsutveckling, planering och förvaltning
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 44
Jorma (Santtu) Sandell 1932–2022
  Reijo Vestola – Erkki-Sakari Harju
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2023 Sivu 47
Jorma Korhonen loi perustan kkj:lle
  Seppo Härmälä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 39
Jorma Rantala 1934-2021
  Pentti Kallio
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2021 Sivu 47
Jouko Valdemar Luoto 1939–2018
  Veikko Korhonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2018 Sivu 44
Joululahjaksi himmeli vai viemäri?
  Markku Villikka
  Lisätiedot Löytyykö ratkaisu yhdyskuntarakenteen pulmiin himmelistä vai olkipaalista eli voiko kielikuvilla ohjata taajamarakenteen muodostumista?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2010 Sivu 33
Joustavat toimitilat tarinalla kuorrutettuna
  Susanna Kari
  Lisätiedot Ovatko erilaiset yhteiskäyttötilat ­vastaus työnteon muuttuviin tapoihin ja ­tyhjeneviin toimitiloihin? Esittelemme tässä artikkelissa kaksi kiinnostavaa ­esimerkkiä tilapalvelukonsepteista, joissa yhteisö ja sen luoma kulttuuri kohtaavat yksilölliset tilatarpeet.
  Avainsanat kasvuyritykset, hub, coworking, käyttöaste, toimistohotelli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 36
Joutsenlaulu
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2007 Sivu 47
Joutuvatko kunnat poliittisen sovun maksajiksi, jotta hallitus pysyisi pystyssä?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Eduskunnassa on parhaillaan valiokuntavaiheessa kaksi kuntasektorin näkökulmasta keskeistä ja merkittävää säädöstöä, Rakentamislaki ja Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ). Molempia hallituksen esityksiä on arvosteltu voimakkaasti lähes kaikilta suunnilta sekä lopputuloksen että valmistelun menettelytavan osalta.
  Avainsanat avoin data, ratkaisut, kannusteet, 3D, paikkatiedot, tiede, avoimuus, tulevaisuus
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 33
Juha Soini s. 3.7.1951–19.1.2008
  Lauri Jääskeläinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2008 Sivu 72
Juhani Holma 6.1.1931–2.6.2011
  Terhi Pöllänen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2011 Sivu 68
Juhani Jokela 1949–2025
 
  Lisätiedot Maanmittaustoimen määrätietoinen kehittäjä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 62
Juhani Kakkuri 12.9.1933–6.8.2022
  Markku Poutanen – Jarkko Koskinen
  Avainsanat Juhani Kakkuri, muistokirjoitus
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2022 Sivu 47
Juhani Nurkka
  Raimo Tuomaala
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2004 Sivu 50
Juhani Uljas - 27.12.1926–10.10.2016
  Tuomas Lukkarinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2016 Sivu 43
Jukka Hakala 1953-2021
  Kyösti Laamanen – Arttu Julin – Eino Uikkanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2021 Sivu 46
Jukka Heinonen – professoriksi Islannin yliopistoon
  Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Jukka Heinonen siirtyi elokuussa 2014 Aalto-yliopistosta tutkijatohtorintehtävistä professoriksi Islannin yliopistoon. Sustainable Built Environment ? kestävä kaupunki ja kestävät yhdyskunnat on aihe, jossa riittää tutkittavaa lähivuosikymmeniksi.
  Avainsanat Jukka Heinonen, kestävä kaupunki, kestävät yhdyskunnat, kestävä kehitys, sustainable built environment, Islanti
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 22
Julkilausuma, tunnustuspalkinto ja Millennium-palkinto
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 3/2004 Sivu 44
Julkisesti hankittua
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 4/2011 Sivu 53
Julkishallinnon etiikka – Tukkualennus tontinmittauksen taksassa
  Jukka Kokkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 17
Julkishallinnon toiminnan tehostaminen – tavoitteena toiminnan tehokkuus ilman yksityisiä monopoleja?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 38
Julkishallinnon uudet haasteet
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Maankäytön ratkaisujen merkitys yhteiskunnan toiminnan järjestämisessä on kasvamassa ? pystyykö julkishallinto vastaamaan haasteeseen?
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 29
Julkishallinto ei kiinnosta opiskelijoita (haastattelussa Kari I. Leväinen)
 
  Lisätiedot Toimitilajohtamisen professori (TKK) Kari I. Leväinen Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 28
Jumalten tuho
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2018 Sivu 42
Jussi Jäppisen väitöskirja kuvittaa komeasti Jyväskylän maankäytön lainalaisuudet
  Yrjö Pulkkinen
  Lisätiedot Jussi Jäppisen väitöskirjan "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin? Jyävskylän ruutuasemakaavan vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle" esittely.
  Avainsanat ruutuasemakaava, Jyväskylä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 60
Jussi Kosonen
  Pauli Hartzell
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2003 Sivu 48
Jussi Kääriäinen 1937–2025
  Markku Poutanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2026 Sivu 64
Jyvitys
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2019 Sivu 35
Jyväskylän Kymppi-ohjelma ylittää rajat
  Leena Rossi
  Lisätiedot Tekesin ja Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa Jyväskylä oli yksi palkinnon voittaneista. Voittajiksi seuloutuneet ehdotukset ovat aidosti innovatiivisia ja toteuttamiskelpoisia. Jyväskylän kehittämä maankäytön suunnittelutyökalu ja toimintamalli on Kymppiohjelma. Siitä kertoo Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, arkkitehti Leena Rossi.
  Avainsanat tonttituotanto, palveluverkot, paikkatietojärjestelmä, suunnittelun tukijärjestelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 21
Jälkiviisaus on aina ollut suurinta viisautta – ja niin myös kiinteistöarvioinnissa
 
  Avainsanat kiinteistöarviointi, huijaus, Vantaa, Sipoo, Marja-rata
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2023 Sivu 42
Jämeränjäljellä – lyhyt kertomus polyteekkarimuseosta
  Anne Ryynänen – Sanna Sianoja
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 42
Järvenpää valitsi maan pakkolunastuksen
 
  Lisätiedot Hallitus lupasi mm. ?sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävän kehityksen, vauhdittaa asuntomarkkinoita valtion, kuntien ja alan toimijoiden yhteisin toimenpitein tontti- ja asuntotarjontaa kysyntään vastaamiseksi?. Nyt hallituksen alainen Senaatti-kiinteistöt jarruttaa tätä pyrkimystä.
  Avainsanat pakkolunastus, asuntopolitiikka, maapolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 16
Järvenpää-ilmiö houkuttelee asukkaita ja yrityksiä
 
  Lisätiedot Järvenpää on Uudellamaalla ­sijaitseva noin 44 000 asukkaan ­kasvukeskus. Erinomainen sijainti, loistavat kulku­yhteydet ja uniikki, median Järvenpää-ilmiöksi ristimä draivi, ­houkuttelevat sekä asukkaita että yrityksiä ­sijoittumaan alueelle.
  Avainsanat Järvenpää-ilmiö, kaupunkisuunnittelu, Juhana Hiironen, kaupungistuminen, megatrendit
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 4
Jätkäporvarin päiväkirjasta
 
  Lisätiedot Ahti Vielman "Jätkäporvarin päiväkirjasta" esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2014 Sivu 51
Jättihanke valmistui yhteisvoimin – UKTJ tekijöiden näkökulmasta
  Mikko Tallgren – Ari Tella
  Lisätiedot Kiinteistötietojärjestelmän uusi kiinteistöosa otettiin käyttöön keväällä 2005. Maanmittauslaitos ja kunnat pitävät yhteistä valtakunnallista kiinteistörekisteriä, joka sisältää nyt myös kiinteistörekisterikartan. Artikkeli kertoo hankkeesta tekijöiden näkökulmasta, kokemuksistaan kirjoittavat Mikko Tallgrenin ja Ari Tellan lisäksi maanmittausinsinöörit Tarja Pykälä ja Timo Räsänen sekä kartoittajat Arja Heyno ja Hannele Ilpala.
  Avainsanat UKTJkii, UKTJ, KTJ, KTJki, kiinteistötietojärjestelmä, kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöosa, kiinteistörekisteri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 6
Jääkarhu ja muita kiinnostavia tuttavuuksia – muraalit värittävät kaupunkikuvaa
  Susanna Kari
  Lisätiedot Jyväskylässä kävellessä voi törmätä uljaaseen hopeaturkkiseen jääkarhuun. Kyseessä ei kuitenkaan ole kaduilla vapaana kuljeskeleva ursus maritimus vaan asuinkerrostalon koko päätyseinän peittävä muraali eli seinämaalaus.
  Avainsanat muraali, julkinen taide, kaupunkikuva, katukuva
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 18
Kaarileikkaus modernilla algebralla
  Mauri Väisänen
  Lisätiedot Matematiikassa ­erityisesti kommutatiivisen ­algebran kehitys antaa uusia ­mahdollisuuksia lähestyä maanmittauksen ­ongelmia. Ohjelmistoihin tulleet ­työkalut helpottavat laskentaa ­oleellisesti ja ennen kaikkea ?vanhoihinkin? ongelmiin ­saadaan uusi ratkaisutapa.
  Avainsanat kommutatiivinen algebra, algebrallinen geometria, leksikograafinen järjestys, Sylvesterin determinantti, Gröbner-kanta, Buchbergerin algoritmi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 38
Kaarina Lähteinen
  Juhani Nippala
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2005 Sivu 54
Kaarlo Piilonen
  Martti Nikkanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2003 Sivu 57
Kaavan toteuttamisvastuun jakautuminen eräissä Euroopan maissa
  Jyrki Hautamäki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 20
Kaavoittajan ja teollisuuden yhteistyöllä voitaisiin toteuttaa edullisempia ja laadukkaampia pientaloalueita
  Joran Hasenson – Heikki Lahtinen – Kimmo Rautiainen
  Lisätiedot Nykyisin pientalot toteutetaan yhä valmiimpina ja ammattimaisempina kokonaisuuksina kasvukeskuksiin. Pientaloteollisuus on halukas syventämään yhteistyötä kaavoittajien kanssa entistä toimivampien yhdyskuntien rakentamiseksi.
  Avainsanat kaavoittaja, pientalo, kaavoittaminen, pientaloalue, talotoimitus, omakotitalo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 30
Kaavoittajien koulutus vaatii uudelleen arviointia
  Kauko Viitanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 17
Kaavoittajilla elämänsä tilaisuus
  Juha Talvitie
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 29
Kaavoituksen sujuvoittaminen tonttitarjonnan lisäämiseksi – selvitysmies Lauri Tarastin ehdotus
  Katri Nuuja
  Lisätiedot Ympäristöministeriö kutsui Lauri Tarastin selvittämään mahdollisuuksia nopeuttaa kaavoitusprosessia etenkin asuntotonttien tarjonnan lisäämiseksi.
  Avainsanat Maankäyttö- ja rakennuslaki, asemakaava, yleiskaava, pääkaupunkiseutu, valituslupa, poikkeaminen, rakennuslupa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 23
Kaavoitus ennen maankäyttö- ja rakennuslakia
  Paavo Littow
  Lisätiedot Kaavoitus on jälleen tullut ajankohtaiseksi asiaksi. Lähtökohtana on ollut kasvukeskusten tonttipula ja korkeaksi kohonnut hintataso. Syitä on etsitty: kaavoituksen hitaus, vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki, tonttikysynnän keskittyminen jne. Seuraavassa käsittelen, miten kaavoitus oli järjestetty ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia. Löytyisikö vanhasta mallia? Esimerkit ovat Oulun läänistä.
  Avainsanat kaavoitus, tonttipula, maapolitiikka, maankäyttö, rakennuslaki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 22
Kaavoitus ja maapolitiikka elinkeinopolitiikan välineinä
  Kari Hannus
  Lisätiedot Kunnan toiminnassa kaavoitus ja maapolitiikka ovat perusta kaikelle toiminnalle. Asuminen, julkinen rakentaminen, liikennejärjestelyt ym. vaativat maapoliittisia toimia onnistuakseen. Aina ei kuitenkaan huomata, että kaavoitus ja maapolitiikka ovat kunnan tärkeintä käytännön elinkeinopolitiikkaa.
  Avainsanat kaavoitus, elinkeinopolitiikka, Pori, kaupunkikeskustan kehittäminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 12
Kaavoitusinsinöörit Unkarissa
  Jouko Riipinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 36
Kaavojen saatavuusongelmaa ­ratkaistaan VOOKA-hankkeessa
  Kaarina Vartiainen – Henrik Saari – Ilpo Tammi
  Lisätiedot Etelä-Savon pilotti opetti, että ­valtakunnallinen kaavahakemisto on mahdollinen.
  Avainsanat kaavoitus, alueidenkäyttö, kaavaindeksi, VOOKA-hanke, Ryhti-hanke, rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, KaavaDigi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 22
Kaavojen toteuttamiselle vauhtia
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2002 Sivu 37
Kaavojen toteuttamiskustannusten vastuunjako uudistuu – asemakaavasta merkittävästi hyötyvät maanomistajat osallistumaan kustannuksiin
  Auvo Haapanala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 22
Kaavojen toteuttamisvastuita uudistetaan
  Jyrki Hurmeranta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 24
Kahden kaupungin geodeetti (haastattelussa Jouni Lindberg)
 
  Lisätiedot Keravan kaupungingeodeetti Jouni Lindber Pekka Lehtosen haastattelussa. Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Reino Anten haastattelu.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 32
Kaikki kiinteistön tiedot KTJ:sta?
 
  Lisätiedot Kiinteistötiedot voi saada kätevästi yhdestä paikasta: kiinteistörekisteriotteen, lainhuuto- ja rasitustodistuksen sekä rekisterikartan. Mutta onko siinä kylliksi, mihin nämä tiedot riittävät? Aune Rummukainen Maanmittauslaitoksesta Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Avainsanat KTJ, kiinteistötiedot, kiinteistötietojärjestelmä
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 26
Kaikki mittauslaitteet mittaavat väärin! Kuinka väärin – se selvitetään kalibroinnilla
  Jaakko Santala
  Avainsanat kalibrointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 21
Kaikki ovat erehtyväisiä
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 4/2006 Sivu 56
Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta
  Jarmo Vauhkonen
  Lisätiedot Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus.
  Avainsanat maakuntakaava, maakuntaohjelma, kirkonkylien kehittäminen, maaseutupolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 6
Kaikki raakamaata ostamaan!
  Juhana Hiironen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2011 Sivu 65
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. mihin maanmittari voi vaikuttaa?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Kirjoittaja on maankäytön asiantuntija Suomen Kuntaliitossa ja ryhtyy kirjoittamaan kolumneja Maankäytössä maankäytöstä ja muista kuntasektoria koskettavista aiheista.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 28
Kaikkien aikojen laajin maanmittauskongressi – FIG:n 23. kongressi Münchenissä 8.-13.10.2006
  Markku Villikka
  Lisätiedot Järjestyksessä 23. kansainvälisen maanmittausinsinöörien liiton FIG:n kongressi järjestettiin 8.?13. lokakuuta Münchenin kansainvälisessä kongressikeskuksessa. Tämä neljän vuoden välein järjestettävä kongressi kokosi ennätysyleisön lokakuiseksi viikoksi Baijerin pääkaupunkiin. FIG:n kongressiin osallistui noin 1 300 varsinaista osanottajaa sadasta maasta.
  Avainsanat FIG, München
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2006 Sivu 34
Kaikkien aikojen suurin FIG-kongressi Sydneyssä
  Markku Villikka
  Lisätiedot Kansainvälisen maanmittausinsinöörien liiton FIG:n 24. kongressi pidettiin Sydneyssä Australiassa 11.?16. huhtikuuta. Se oli ohjelmaltaan kaikkien aikojen laajin. Yli 800 esitelmää, jotka pidettiin yli 150 luentotilaisuudessa ja seminaarissa, kerääntyi kuulemaan yli 2 200 osanottajaa sadasta maasta. Esitelmien korkea taso piti osanottajien kiinnostuksen yllä niin, että kongressikeskuksen salit pullistelivat väkeä ja nähtävyyksien kateluun jäi tavallista vähemmän aikaa. Hallinnollisissa kokouksissa suurin huomio kohdistui vaaleihin, joissa FIG sai tiukan äänestyksen jälkeen ensimmäisen aasialaisen presidentin.
  Avainsanat FIG, Sydney, 24. kongressi, Australia
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2010 Sivu 42
Kairossa Egyptissä 7.11.2004
  Kaisa Harju
  Lisätiedot Kirjoittaja on 27-vuotias TKK:n Maanmittausosastolta valmistunut diplomi-insinööri, joka on työskennellyt puolitoista vuotta Scanagri Finland Oy:n palveluksessa "GIS Junior Adviserina" Suomen ja Egyptin välisessä kehitysyhteistyöprojektissa Egyptissä. Projekti päättyy, joten tämänkertainen kirjoitus on sarjan viimeinen.
  Avainsanat kehitysyhteistyö, GIS, Egypti
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kaisan päiväkirja  Nro 4/2004 Sivu 30
Kaksi kuntaa yhdeksi
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2001 Sivu 19
Kaksiosainen teos Keravan kiinteistöjen muotoutumisesta kahden vuosisadan kuluessa
  Osmo Niemelä
  Lisätiedot Arvioitavana Taisto Saarentauksen teos "Keravan kiinteistöjn muotoutuminen".
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2000 Sivu 43
Kalastuksen sääntelylle vankat perusteet, mutta yksityisten oikeutta ei sen nimissä saisi talloa
  Anna-Katariina Kulkki
  Lisätiedot Tenojoen kalastussäännön määräykset rajoittavat joissain tapauksissa kalastusoikeuden käyttöä huomattavasti tai estävät sen jopa kokonaan.
  Avainsanat kalastusoikeus, Tenojoki, kiinteän omaisuuden perustuslainsuoja, korvausperusteet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 6
Kalavesiäkin oli jaettava ja huutomittausta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2016 Sivu 37
Kalervo Kari
  Jukka Lehtisalo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2005 Sivu 53
Kalevi kirvesniemi 1927–2016 - kansainvälinen maanmittarimme
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2016 Sivu 45
Kalevi Rikhard Eranti
  Seppo Härmälä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2001 Sivu 58
Kandidaatintyö
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kandidaatintyö on Bolognan spagetin pikantti mauste, jonka soisi löytävän tiensä useampaankin suuhun.
  Avainsanat opiskelu, kandidaatintyö, Bolognan prosessi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 14
Kangistuuko Suomi kaavoihinsa?
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2015 Sivu 11
Kannaksen tilusjärjestelyt 1942-1944
  Osmo Ahokas
  Lisätiedot Karjalan kannaksen maanjako-olot oli jo 1930-luvulla todettu epätyydyttäviksi. Kun Kannas oli vallattu takaisin jatkosodassa, pyrittiin heti parantamaan tilannetta. Kuinkas sitten kävikään?
  Avainsanat tilusjärjestelyt, Karjalan Kannas, sotahistoria, maanmittauksen historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 14
Kannanottoa osittamisrajoituksiin
  Sakari Nikander
  Lisätiedot Sakari Nikander jatkaa Jyrki Hurmerannan ja Sampo Hatusen Maankäytön numeroissa 1/2008 ja 2/2008 aloittamaa keskustelua osittamisrajoituksista.
  Avainsanat osittamisrajoitukset
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2008 Sivu 76
Kansainvälinen maanmittausalan opiskelijoiden konferenssi (IGSM) Espoossa 7.–12.6.2004
  Seija Vinblad
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 57
Kansainvälinen vertailu kiinteistöjärjestelmän kehittämisen apuna
  Karolina Itäinen – Pauliina Krigsholm – Kirsikka Riekkinen
  Lisätiedot Kiinteistöjärjestelmän tietojärjestelmät ovat monessa maassa, mukaan lukien Suomessa, tulossa elinkaarensa päähän. Tämä osaltaan synnyttää tarvetta kartoittaa, millaisia ominaisuuksia uudistetulta kiinteistöjärjestelmältä tarvitaan ja mihin suuntaan järjestelmää tulisi kehittää.
  Avainsanat Kiinteistöjärjestelmä, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus, Aalto-yliopisto, Kiitike-hanke
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 4
Kansainvälisen kartografian seuran konferenssi Tukholmassa
  Risto Talman
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 28
Kansainvälisen Kartografisen Seuran toimintaa
  Antti Jakobsson
  Avainsanat ICA, SKS, kartoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 30
Kansainvälisiä näkemyksiä 3D-kiinteistörekisteröimisestä
  Kauko Viitanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 24
Kansainvälistyminen vaatii yritykseltä voimaa – yritysfuusiosta lisää potkua uusiin haasteisiin (haastattelussa Antero Vuorio)
 
  Lisätiedot Genimap Oy:n toimitusjohtaja Antero Vuorio Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 14
Kansainvälisyys – itsestäänselvyys
  Kaisa Harju
  Lisätiedot Globalisaatio ei sivuuta maanmittausalaakaan. Vievätkö ulkomaiset yritykset meiltä asiakkaat, vai ovatko ne meille uusia asiakkaita? Maanmittausta voi tuoda ? ja myös viedä.
  Avainsanat kansainvälisyys, kansainvälistyminen, opiskelu
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 5
Kansallinen paikkatietostrategia – haaste suomalaiselle yhteistyökyvylle
  Kirsi Virrantaus
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 4
Kansallisen laserkeilauksen mahdollisuudet
  Juha Hyyppä – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Laserkeilauksen avulla voidaan Suomesta kustannustehokkaasti tuottaa 30 cm:n korkeustarkkuudella korkeusmallia. Samaa aineistoa voitaisiin käyttää mm. metsien inventoinnin, tulvasuojelun, radiolinkkisuunnittelun, karttojen ja useimpien paikkatietoaineistojen päivittämiseen sekä muutosten seurantaan.
  Avainsanat laserkeilaus, geodesia, korkeusmalli, ympäristönmuutokset, pistepilvi, metsien mittaus, 3D-malli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 6
Kansantalouden lainalaisuudet ohjaavat kiinteistömarkkinoita
  Reijo Mälkiä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 20
Kapiteeli kilpailee raskaassa sarjassa – Kapiteeli osana valtion kiinteistöstrategiaa
  Merja Julin
  Lisätiedot Kapiteeli on Suomen toiseksi suurin kiinteistösijoitusyhtiö 1,1 miljardin euron taseellaan ja kansainvälisestikin kilpailukykyisellä toimitilasalkullaan.
  Avainsanat kiinteistösijoittaminen, Kapiteeli, valtion kiinteistöstrategia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 16
Kappale kauheinta Suomea
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2019 Sivu 15
Kari rantalainen - maanmittausalan moniottelija
 
  Lisätiedot Vanhan ajattelun mukaan tehdään pitkä työura samassa työpaikassa. Nykyään korostetaan tarvetta asennoitua siihen, että työ ja työantajat voivat vaihtua pitkin matkaa. Vaikka tuntuukin siltä, että Kari Rantalainen olisi työskennellyt vanhan mallin mukaan, keskustelu osoittaa, että hän on pitkin uraansa liikkunut nykymallin mukaan eri tehtävissä ja työnantajillakin ? mutta toisaalta koko ajan maanmittauksen ytimessä.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, Maanmittausarkisto, lainhuuto- ja kiinnitysarkisto, sähköinen arkisto, skannaus, ARKKI
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 6
Karjaa, oikea puutarhakaupunki – viimeistään vuonna 2012!
  Kukka-Maaria Luukkonen – Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Vajaan tunnin junamatkan ja alle 80 maantiekilometrin päässä Helsingistä sijaitseva nytkin jo vihreä Karjaan kaupunki haluaa olla "oikeaoppinen" puutarhakaupunki - viimeistään vuonna 2012. Ajatus sisältyy kaupungin kehitysstrategiaan. Kaavoitusinsinööri Kukka-Maaria Luukkonen kävi asiasta sähköpostikirjeenvaihtoa emeritusprofessori Pekka V. Virtasen kanssa.
  Avainsanat puutarhakaupunki, kaavoittaminen, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 16
Karjalan kannaksen evakuointi - evakuointisuunnitelmat 1922-1944 ja evakuointien karu todellisuus
  Seppo Härmälä
  Lisätiedot Osmo Ahokkaan kirjan esittely
  Avainsanat evakuointi, Karjala
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2005 Sivu 52
Karjalan kartat ja niiden tekijät
 
  Avainsanat kartoitus, Karjala
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2007 Sivu 57
Kartalla on sähköinen tulevaisuus
  Antti Rainio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 34
Kartan kanssa Kairassa – tarinaa kartoista ja kulkijoista Lapin kairoilla
  Osmo Niemelä
  Lisätiedot Yrjö Teeriahon teost Kartan kanssa kairassa arvioitavana.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2007 Sivu 66
Kartan laatimisen junailua peffatuntumalla
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Jürgen Grönfors käsittelee uudella palstallaan Tekniikan museon maanmittaukseen liittyviä aiheita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2009 Sivu 51
Kartan mitta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2014 Sivu 44
Kartan viesti perille kunnon suunnittelulla
  Paula Ahonen-Rainio
  Lisätiedot Fraasia ?kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? ei käy kiistäminen. Mutta se, mitä kuvat meille kertovat, riippuu kuvan tekijän valinnoista. Siksipä ei ole yhdentekevää kartassakaan, kuvataanko kohteet erikokoisin ympyröin vai muodoltaan vaihtelevina merkkeinä tai esitetäänkö alueet sinisen sävyin vai sateenkaaren väreissä.
  Avainsanat kartan suunnittelu, visuaaliset muuttujat, kartan tulkinta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Kehittyvä paikkatietotekniikka  Nro 4/2011 Sivu 18
Kartantekijä ja järjestömies – Mikko Pohjala Pekka Lehtosen haastattelussa
 
  Lisätiedot Mikko Pohjala on kartoittanut Suomenmaata yli 40 vuotta ja vaikuttanut järjestöissä vuosikymmeniä.
  Avainsanat kartoitus, järjestötoiminta
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 12
Kartantekijän piina
 
  Lisätiedot Aulis Mikkolan "Niitä kihlajaisia ei tule ? se johti vankilaan" esittelyssä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2014 Sivu 50
Kartantekijät koolla Jönköpingissä
  Kirsi Mäkinen
  Avainsanat GIT2006, kartoitus, yhdistystoiminta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 58
Kartantekoa, kiinteistörajojen määritystä ja järjestötoimintaa (Tauno Härkin haastattelu)
  Tuomo Lusa
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 32
Kartasta paikkatietoon
 
  Lisätiedot Kartasta paikkatietoon. Digitaalisaation kehitys Maanmittauslaitoksessa ja Merenkulkulaitoksessa 1960-2000.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 38
Kartastopoliittisen ohjelman suuntaviivat
  Raimo Vajavaara – Antti Vertanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 6
Kartastotehtävien näkymiä: tarpeet ja tekniikka muuttuvat
  Risto Nuuros
  Tyyppi Artikkeli  Osasto MIL 110 vuotta  Nro 4/2000 Sivu 22
Kartat ja vallankäyttö
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot Minkälaista valtaa karttojen ja paikkatietojen tuottajat ovat historian saatossa käyttäneet? Voimme aloittaa ajasta, jolloin Suomen niemi ensimmäistä kertaa piirtyi Euroopan kartoille.
  Avainsanat kartoitus, vallankäyttö, karttojen salaaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 17
Kartat muuttuvat tekniikan mukana – vai muuttuvatko?
  Paula Ahonen-Rainio
  Lisätiedot Autot matavat hitaasti ruuhkaisella kadulla. Värit vaihtuvat illan pimetessä. Ravintola toisensa jälkeen avaa ovensa. ? Ei pelkkää kaupunkitunnelmaa vaan nykyaikaisen kartan välittämää reaaliaikaista tietoa.
  Avainsanat kartta, mobiilikartta, digitaalinen kartta, mobiili teknologia, ubiikki tietoyhteiskunta, kontekstisidonnainen, adaptoituva kartta, mukautuva kartta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 44
Kartcentrum on osa Maanmittauslaitosta Ruotsissa
  Anne-Lise Hegner Astermo
  Lisätiedot Kartastot ja erilaiset painetut ja digitaaliset kartat ovat laadukkaampia ja kattavampia kuin koskaan ennen, kirjoittaa Kartcentrumin, Ruotsin maanmittauslaitoksen karttakeskuksen johtaja Anne-Lise Hegner Astermo.
  Avainsanat Kartcentrum, kustannustoiminta, kartat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 16
Kartografi ja kotiseutuneuvos Taisto Saarentaus
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2006 Sivu 71
Kartografia on paikkatietotekniikan ytimessä – ICAn presidentti haastattelussa
  Paula Ahonen-Rainio
  Lisätiedot Paikkatieto on tuotava käyttäjien ulottuville ja sellaisessa muodossa, että se vastaa tietotarpeisiin ja sen voi ymmärtää, kiteytti kansainvälisen kartografisen seuran ICAn presidentti Milan Konečný tammikuisella Suomen-vierailullaan.
  Avainsanat ICA, kartografia, paikkatieto
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 8
Kartografian historian kansainvälinen konferenssi Helsingissä
  Erkki-Sakari Harju
  Avainsanat kartografia, konferenssi, ICHC
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 47
Kartografian merkkipaaluja 1872–2006, osa 1
  Erkki-Sakari Harju
  Lisätiedot Kartografian merkkipaaluja on nopea läpileikkaus suomalaisen kartografian ja kartanvalmistuksen historiaan ja kehitykseen. Katsauksen toisena ääripäänä on Suomen Kartaston ensimmäinen laitos, joka osaltaan oli vaikuttamassa kansallistunteen heräämiseen. Toisena ääripäänä on kartantuotannon digitaalinen murros ja kansallisen kartastojärjestelmän muuttaminen NATO-yhteensopivaksi.
  Avainsanat kartografia, kartografian historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 12
Kartografian merkkipaaluja 1872–2006, osa 2
  Erkki-Sakari Harju
  Lisätiedot Suomalaisen kartografian ja kartanvalmistuksen historian merkkipaaluja. Artikkeli on jatkoa edellisessä numerossa ilmestyneeseen ensimmäiseen osaan.
  Avainsanat kartografia, kartoitus, kartografian historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 6
Kartoitettavana EU:n koillisnurkasta 368 437 km2
  Ossi Jokinen
  Lisätiedot Maastotietokantaa valmistuu yli 40 000 km2/v. Tietokannan ominaisuudet ovat parantuneet. Suurin muutos on kymmenen metrin ruudukon korkeusmalli. Sitä varten korkeuskäyrät ja rantaviivat korjataan ja maastokohteille kartoitetaan korkeudet.
  Avainsanat maastotietokanta, korkeusmalli, ajantasaistus, laatu, peruskartta, maastokartta, taajama, laserkeilaus, Geoaudit, stereotyöasema
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 30
Kartoittajakoulutusta 10 paikkakunnalla – luonnonläheinen työ houkuttelee kartoittajaksi
  Sanna Lamminsalo – Marjatta Kallioinen
  Lisätiedot Haastateltavina kartoitusalan opiskelijoita, mm. Jarkko Kangasniemi, Teemu Kämäräinen, Sanna Lamminsalo ja Riikka Hyttinen.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Maanmittausalan opiskelijat haastattelussa  Nro 2/2000 Sivu 20
Kartrulle.fi dammar av lantmäteriminnen
  Annukka Lyra
  Lisätiedot För den oinvigde kan lantmäteri te sig som en teknisk specialvetenskap. Om man aldrig själv har r?kat behöva en styckning kan det vara sv?rt att gestalta dess betydelse för det egna livet. Lantmäteriverket i Finland har skapat en ny webbplats med historia som tema, vars m?l är att berätta om lantmäteriets historia och framtid samt att locka publiken till att sätta sig in i ämnet. Även utländska besökare och turister kan bekanta sig med det fi nländska samhället och dess historia via den trespr?kiga webbplatsen.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 48
Kartta kertoo… paljon muutakin kuin tien a:sta b:hen (haastattelussa mm. Osmo Niemelä, Sirkka Paikkala, Ari Turunen)
  Jussi Tossavainen
  Lisätiedot Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Riikka Hyttisen ja Kaisa Harjun haastattelut.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 6
Kartta kohtaa kansalaisen ja karttafriikin
 
  Lisätiedot Esittelyssä Mika Mäkelän toimittama Helsingin seutu kartoin 1930- ja 2010-luvuilla.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 57
Kartta kädessä on kouriintuntuva apu
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2016 Sivu 22
Kartta on osa kansakunnan tarinaa
 
  Lisätiedot Peruskartan historia osoittaa, että vaikeina aikoina voidaan toteuttaa uudistuksia kenties helpommin kuin nousukautena.
  Avainsanat peruskartta, INSPIRE
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 5
Kartta-aineistot vapaaseen käyttöön – syntyykö innovaatioita?
  Ari Laitala
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 5
Karttaa aina tarvitaan?
  Raimo Vajavaara
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 5
Karttamiestä aina tarvitaan
 
  Avainsanat kartta, kiinteistötoimitus, veturimies, pistetihennys
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 41
Karttapaikasta rajapinnalle – verkko tuo palvelut asiakkaan luo
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Kiintopisteitä, kiinteistörajoja, paikannimiä? Kun tietopalvelut siirtyvät verkkoon, siitä hyötyvät sekä palvelun tarjoajat että asiakkaat.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, verkkopalvelut, tietopalvelut, Karttapaikka, Kiinteistörekisteri, rajapinta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 19
Karttapalloja ja linnoja Pariisissa
  Antti Jakobsson
  Lisätiedot ?Jos haluatte nähdä tyypillisen suomalaisen metsämaiseman Pariisissa, niin menkää käymään Ranskan kansalliskirjaston François Mitterrand -kirjastossa.?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 4/2009 Sivu 34
Karttatietoa kaavoista kännyköihin (haastattelussa Kyösti Laamanen)
 
  Lisätiedot FM-Kartan toimitusjohtajan Kyösti Laamasen haastattelu. Jatkuu sivulla 16.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 6
Kasvualueiden ytimessä: Yhdyskuntarakenne ja asuntotuotanto
 
  Lisätiedot Kaksi kehyskuntien vahvaa miestä, Jyrki Mattila ja Jukka Laitila, Maankäytön haastattelussa.
  Avainsanat maapolitiikka, kaavoitus, asuntotuotanto, MAL-sopimus, SOTE
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 6
Kasvukeskusten maapolitiikasta
  Risto Peltola
  Lisätiedot Risto Peltola esittää palautteessaan vasta-argumentteja Maankäytön numerossa 2/2004 esitettyihin maapoliittisiin väitteisiin.
  Avainsanat maapolitiikka, kasvukeskus, kasvukeskukset, maankäyttö, tonttitarjonta, maanhankinta, lunastus, asuntotuotanto
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2004 Sivu 54
Kasvukunta ja maapolitiikan ongelmat
  Risto Kuisma
  Lisätiedot Miten hallita väestönkasvua? Miten turvata kunnan talous eli miten saada kunnalle osa maan arvonnoususta? Maapolitiikka on keino kasvun hallintaan. Pinttyneet asenteet estävät sen tehokkaan käytön.
  Avainsanat maapolitiikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 19
Katkeileeko yhteys? – Ekologinen verkosto osana ihmisen rakentamaa ympäristöä
  Susanna Kari
  Lisätiedot Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen koskettaa kaikkia lajeja ja vaikuttaa hyvinvointiimme. Rakennetussa ympäristössä ratkaisevaa ei ole vain vihreän määrä, vaan se, miten alueet kytkeytyvät toisiinsa osana laajempaa ekologista verkostoa.
  Avainsanat luonnon monimuotoisuus, elinympäristöjen pirstoutuminen, ekologinen verkosto, kytkeytyneisyys, luontotyö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 52
Katoaako maanmittausalan opetus Aalto-yliopistosta
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot Syksyllä 2013 Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakouluissa käynnistyivät uusimuotoiset kandidaattiohjelmat. Jos opiskelija haluaa vastaisuudessa diplomi-insinööriopinnoissa opiskelemaan joko kiinteistötaloutta tai maankäytönsuunnittelua ja liikennetekniikkaa, hänen on haettava opiskelemaan rakennettu ympäristö -nimistä kandipääainetta. Tahi mieliäkseen diplomi-insinööritasolla geoinformatiikan opiskelijaksi, hänen on hakeuduttava energia- ja yhdyskuntatekniikan kandipääaineeseen. Maanmittarikunnan keskuudessa on pohdittu poikkeuksellisen merkittävän ja kauaskantoisen uudistuksen konkreettisia vaikutuksia maanmittausalalla annettavaan koulutukseen ja ammattikunnan sisäiseen työnjakoon. On kysytty, koulutetaanko perinteisiä maanmittareita tulevaisuudessa lainkaan yliopistotasolla? Seuraavassa esityksessä tarkastellaan uutta tutkintorakennetta pääasiassa rakennettu ympäristö -hakukohteen näkökulmasta. Esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen, onko tutkintouudistus maanmittausalan tulevaisuuden näkökulmasta uhka vai mahdollisuus.
  Avainsanat koulutus, opiskelu, Aalto-yliopisto, DI-tutkinto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 6
Katsaus 2000-luvun raakamaakauppoihin ja raakamaan hintaan Uudellamaalla
  Petri Lukin – Helka-Marja Kohonen – Matti Santaharju
  Lisätiedot Pääministeri Matti Vanhanen arvioi äskettäin nettipäiväkirjassaan, ettei raakamaa maksa edes kahta euroa neliöltä. Vanhanen ei ole ilmeisesti viime aikoina päivittänyt raakamaan hintatietojaan, muttei hän täysin väärässäkään ollut. Alle kahden euron neliöhinnalla saisi raakamaata ainakin Hyvinkäältä ja Lohjalta.
  Avainsanat raakamaa, hintasuhde, maan hinta, maapolitiikka, maanhankinta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 16
Katsaus infra-alan kehitykseen maanmittarien näkökulmasta
  Petteri Palviainen – Jari Kainuvaara – Miika Kostamo
  Lisätiedot Digitalisaatio rakennusalalla on ollut hyvin vahvasti otsikoissa viime aikoina ja aihetta on nostettu esille useasta eri näkökulmasta. Tässä artikkelissa pureudumme infrarakentamiseen ja sukellamme maanmittarin muuttuneeseen työnkuvaan infrarakentamisen digitalisoituvassa ympäristössä.
  Avainsanat inframallinnus, infrarakentaminen, maanmittausalan koulutus, digitalisaatio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 18
Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen
  Seppo Tötterström
  Lisätiedot VRS-teknologia on jo vakiintunut viime vuosina päämenetelmäksi tarkoissa GPS/GNSS-mittaussovelluksissa niin Suomessa, Euroopassa kuin useissa muissakin maissa ympäri maailman.
  Avainsanat VRS, VRS-järjestelmä, VRS-mittaus, VRS-verkko, GPS/GNSS, mittaustekniikka, satelliittipaikannus, Geotrim
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 9
Katse kohti erilaisia täydennysrakentamistyyppejä ja niihin liittyviä maapoliittisia konflikteja
  Tuulia Puustinen – Pauliina Krigsholm – Tea Lönnroth – Heidi Falkenbach
  Lisätiedot Täydennysrakentamista pyritään edistämään kasvavilla kaupunkialueilla maailmanlaajuisesti useista syistä, usein erityisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen.
  Avainsanat täydennysrakentaminen, maapolitiikka, konfliktit, hyväksyttävyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 23
Katseet Washingtoniin
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2002 Sivu 43
Katso luontoa ja huomaa
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2018 Sivu 37
Kattava kuvaus digitalisaation kehityksestä Maanmittauslaitoksessa ja Merenkulkulaitoksessa 40 vuoden aikana
  Antti Jakobsson – Jarmo Mäkinen
  Lisätiedot Kartasta Paikkatietoon -teos on kertomus paikkatiedon digitalisaation kehityksestä Maanmittauslaitoksessa ja Merenkulkulaitoksessa vuosina 1960?2000. Kirja jakautuu kolmeen osaan: Maanmittauslaitoksen osaan, Merenmittauslaitoksen osaan sekä teoksen aiheisiin liittyvien erillisten artikkelien osaan.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2020 Sivu 44
Kattavaa tietomalliaineistoa minuuteissa
  Aino Keitaanniemi
  Lisätiedot Mobiililaserkeilainten soveltuvuutta BIM-tietomallinnukseen testattiin tuoreessa diplomityössä.
  Avainsanat laserkeilaus, mobiililaserkeilaus, BIM
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 9
Katualueen haltuunotto, korvaaminen ja kiinteistönmuodostus maankäyttö- ja rakennuslain perusteella
  Tom Granström
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 18
Kauas pilvet karkaavat
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2008 Sivu 41
Kauaskantoisten päätösten tueksi tarvitaan paljon tietoa: Toimiva ympäristönhallinta perustuu tehokkaaseen tietojen käsittelyyn
  Camilla Lehtinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 32
Kauko Viitanen ehdolla komissiopuheenjohtajaksi – valinnat sävyttävät FIG:n yleiskokousta Ateenassa
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2004 Sivu 33
Kaukokartoituksen uudet tuulet
  Pentti Ruokokoski
  Lisätiedot Kaukokartoitus on menetelmä tulkita asioita ilmakuvista, jotka otetaan satelliiteista ja suurista kartoituslentokoneista. Tekniikan kehityksen myötä kuvaaminen on voimakkaasti muuttumassa. Maailmalla leviää UAV (Unmanned Aerial Vehicle) -buumi, jonka tarkoituksena on tyydyttää rajusti kasvavia kaukokartoitus- ja ympäristön seurantatarpeita. Lennokkikuumeessa on melkein unohtunut kustannustehokkain kuvausalusta ? yksimoottoriset pienkoneet.
  Avainsanat kaukokartoitus, seuranta, monitorointi, fotogrammetria, ortokuva, pienkone, digikamera, ilmakuvaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 22
Kaunispään kolmiomittaustorni
  Markku Poutanen – Jouni Keskinarkaus – Pekka Tätilä
  Lisätiedot Kesällä 2011 Saariselän Kaunispäällä vierailleet saattoivat hieraista silmiään: Kaunispäälle oli kohoamassa uusi kolmiomittaustorni. Ovatko kolmiomittaustornit tulossa takaisin vai mistä oikein on kyse?
  Avainsanat kolmiomittaustorni, muistomerkki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 29
Kaupan sijainnin ohjaus tulee pohjautua uusiin menetelmiin – ei perusteettomiin väittämiin
  Pekka Salmela
  Lisätiedot Kaupunkiseutu on asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja muiden toimintojen muodostama monimutkainen kokonaisuus, jonka suunnittelu tarvitsee uusia työkaluja. Onko maakuntakaava paras instrumentti maankäytön ohjaukseen vai onko kuntia lähempänä oleva yhteinen yleiskaava tarkkuustasoltaan oikea? Seudun sisäisten ristiriitojen ratkaiseminen tulisi perustua uusilla metodeilla laadittuihin selvityksiin ja niiden pohjalta yhteisesti hyväksyttyihin pelisääntöihin.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2009 Sivu 52
Kaupan suuryksiköt kaavoituksen kannalta
  Paavo Littow
  Lisätiedot Yhdyskuntarakenteella on suuri merkitys liikennetarpeen syntymiseen. Autoriippuvuuden vähentämiseksi pyritään kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Toisaalta liikemaailma koko ajan pyrkii rakentamaan suuria marketteja ja ns. viihtymiskeskuksia taajamien ulkopuolelle. Liikennetarve ja pakokaasut vain lisääntyvät ellei kaavoituksen kautta saada apua.
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, kauppakeskukset, yhdyskuntakustannukset, kestävä kehitys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 21
Kauppahintarekisteri ja metsätilabaromeri luotaavat markkinatilannetta
  Markku Airaksinen – Simo Hannelius
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 20
Kaupungin imagoa etsimässä
  Markku Villikka
  Lisätiedot Pekka V. Virtasen teos "Kaupungin imago" Markku Villikan arvioitavana.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/1999 Sivu 54
Kaupungingeodeetti Kalevi Ansaharju 3.6.1941–23.2.2008
  Tapio Lehmuskallio
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2008 Sivu 73
Kaupungingeodeetti Timo Velling
  Kari Sorsakivi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2000 Sivu 60
Kaupunki vai kyläyhteisöjen verkko?
  Maarit Nordmark
  Avainsanat kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Jane Jacobs, Ben Wilson, kaupungistuminen, Danderyd
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 27
Kaupunki, keskusta, kaavoitus ja kauppa(keskus)
  Kaisa Vuorio
  Lisätiedot Kauppakeskukset ovat olleet pitkään hyvinkin erilaisia mielipiteitä kirvoittava keskustelunaihe. Myös mielikuva kauppakeskuksesta on hyvinkin erilainen eri keskustelijoilla. Toisille se on hypermarket, toisille pieni liikerakennus ja jollekin sadan erilaisen myymälän ja palvelun kokonaisuus.
  Avainsanat kauppakeskus, keskusta, kauppa, kaavoitus, palvelut, aluekeskus, kaavoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 38
Kaupunkiasumisen jytky – Asuntomessut Vantaalla 10.7.–9.8.2015
 
  Avainsanat asuntomessut
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 54
Kaupunkien kehityksessä tulee antaa mahdollisuus myös pienten yritysten sijoittumiselle
  Heikki Lahtinen
  Avainsanat liikennepolitiikka, logistiikka
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2018 Sivu 46
Kaupunkien lämpösaarekeilmiön ­tutkimus paikkatiedon avulla: mahdollisuuksia eri mittakaavoissa
  Kaisa Jaalama – Markus Törmä – Matti Vaaja – Rafaela von Frenckell – Anna Nordin – Syed Peerzada – Juha Rajala – Sami Seppänen – Aliisa Villberg – Jukka Hirvonen – Kati Vierikko
  Lisätiedot Kaupunkien lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI) tarkoittaa ­ilmiötä, jossa kaupunkialueet ovat ympäröiviä ­alueita lämpimämpiä. Ilmiö voi toteutua ­esimerkiksi silloin, kun kaupunkiympäristön kasvillisuus on vähäistä ja pinnat koostuvat lämpöä sitovista materiaaleista.
  Avainsanat lämpösaareke, lämpösaarekeilmiö, kaupunkisuunnittelu, ESA, Landsat, satelliittiaineisto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 38
Kaupunkien maapolitiikasta Kiinassa ja Suomessa
  Risto Peltola
  Lisätiedot Juhana Hiironen kytkee Maankäytön edellisessä numerossa kiinalaisen ja suomalaisen maapolitiikan toisiinsa lennokkaasti, ja innostuu pitkälle meneviin rinnastuksiin.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2014 Sivu 60
Kaupunkikehittäminen tarvitsee tietojohtamista ja inhimillistä luovuutta houkuttelevuuden ja uudenlaisten palveluiden luomiseksi – ja ripauksen insinööriosaamista
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Oulussa järjestettiin 4.?6.5.2015 kaupungin ja yliopiston yhteistyönä konferenssi ?Intelligent Community Development & Smart Market Creation?. Ouluun kokoontui yli 300 maailmanluokan osaajaa verkostoitumaan, jakamaan parhaita käytänteitä ja ideoita. Päivien tavoitteena oli tuoda esille, kuinka tärkeää on luoda kaupungeista ja yhteisöistä elinvoimaisia, houkuttelevia ympäristöjä sekä taata uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisille markkinoille.
  Avainsanat smart city, älykaupunki, kaupungin johtaminen, digitaalisuus, oppimisympäristö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 37
Kaupunkineuvos Kaarlo Pettinen 16.12.1916–8.12.2008
  Pekka Hietanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2008 Sivu 73
Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei riitä ilmastotoimeksi
  Tuulia Puustinen – Ranja Hautamäki
  Lisätiedot Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että tiivistäminen on edelleen ilmastoviisaan kaupunkikehityksen mantra, jota harvoin kyseenalaistetaan eikä sen mahdollisia ­kielteisiä vaikutuksia kaupunkivihreälle ­tuoda juurikaan esille kaupunkien ilmastosuunnitelmissa.
  Avainsanat tiivistäminen, ilmastosuunnitelma, viherryttäminen, kaupunkivihreä, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 4
Kaupunkituulesta lisävirtaa kiinteistöille
  Ari Laitala
  Lisätiedot Ainakin rannikkokaupungeissa asuville asia on päivänselvä. Kaupungeissakin tuulee ja toisinaan vähän liiankin kanssa. Mutta voiko tuulta olla jopa niin paljon, että sen valjastaminen pienimuotoiseen sähköntuotantoon olisi kannattavaa?
  Avainsanat tuulivoima, kaupunkituuli, tuulimylly, tuuligeneraattori, tuulivoimala, paikkatieto, Harmaja, Kumpula, investointi, aurinkopaneeli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 20
Kehittyykö työelämä – näkökulmana työssä selviäminen
  Juhani Nurkka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vinkkelit  Nro 2/2000 Sivu 48
Kehityksen kärjessä
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 5
Kehyskunnat päättävät kansallislahjan kohtalosta
 
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 5
Keijo Antti Valdemar Tetri 23.5.1928–7.7.2011
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2011 Sivu 70
Keinokalu ja yhteinen kuva
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2015 Sivu 47
Keisarin uudet vaatteet
 
  Avainsanat maanmittaus, historia, jakomaanmittaus, mittanauha, prisma
  Tyyppi Kolumni  Osasto Veturimies  Nro 2/2023 Sivu 23
Keittokirjallinen reseptejä tutkimus-, ­kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avoimuuteen ja oppimiseen
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Matti Kurkela – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Aalto-yliopisto oli 11 ammattikorkea­koulun kanssa mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisessa (2018?2021) hankkeessa, jossa avoimuutta kehitettiin eteenpäin teemalla ?Avoin TKI, oppiminen ja ekosysteemi?.
  Avainsanat TKIO, avoimuus, ekosysteemi, oppiminen, keittokirja
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 34
Keksitään lisää ruutia
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Vapaus, Tasa-arvoisuus, Veljeys! Mutta miten päästään teonsanoihin?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2010 Sivu 48
Kenelle kuuluu julkisten investointien tuoma maan arvonnousu?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 25
Kenelle rakennamme kaupunkia
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 21
Kenen joukoissa seisot eli mihin porukkaan me oikein kuulumme?
  Pekka Halme
  Lisätiedot Pystyvätkö ammatilliset yhdistykset kuten MAKLI, MIL tai SKY tarjoamaan kiinnostavan vaihtoehdon tässä ympäristössä?
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 5
Kertomus Vilppulaa koskevista varhaisista kartoista
  Osmo Niemelä
  Avainsanat kartoitus, vanhat kartat, Vilppula
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 39
Keskustelu lunastuskorvauksesta
  Veikko O. Hyvönen
  Lisätiedot Veikko O. Hyvösen puheenvuoro lunastuskorvauksesta käytyyn keskusteluun Maankäyttö-lehdessä.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2008 Sivu 74
Keskustelua rajankäyntitoimituksesta
  Jukka Lahtinen
  Lisätiedot Keskustelua liittyen Maankäytön nrossa 2/2014 julkaistuun Jaakko Sirkjärven ja Jussi Laarin rajankäyntitoimitusta käsitelleeseen kirjoitukseen.
  Avainsanat rajankäyntitoimitus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2014 Sivu 59
Keskustelua suomen ja ruotsin kielestä
  Ari Laitala
  Lisätiedot Päätoimittajan katsaus Maankäyttö-lehden 120-vuotisen historian alkuvaiheisiin, jolloin lehti ilmestyi nimellä Maamittari-Yhdistyksen Aikakauskirja. Kirjoitus aloittaa uuden kolumnin.
  Avainsanat Maamittari-Yhdistyksen Aikakauskirja, Maankäyttö-lehti, historia, kielikeskustelu, kielikysymys
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2012 Sivu 33
Kestävän suunnittelun ja rakentamisen periaatteet Espoossa
  Markku Lappalainen – Annina Stadius
  Lisätiedot Artikkeli esittelee ekologisen ja vihreän rakentamisen periaatteet Steffen Lehmanin teokseen Green Urbanism perustuen sovellettuna Espooseen.
  Avainsanat ekologisuus, vihreys, kaupunkirakentaminen, kaupunkisuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu, kestävä kehitys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 10
Kestävästä kehityksestä virtuaaliakatemiaan – otteita Prahan työviikon komissiotyöskentelystä
  Kirsi Virrantaus
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2000 Sivu 47
Kestävätkö harmaavalurautaiset viemärit pinnoitettuinakaan parvekeremonttia?
  Aulis Tenkanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2018 Sivu 43
Kestävää kehitystä etsimässä
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2002 Sivu 46
Kestääkö kehitys, maanmittari?
  Pekka Raitanen
  Avainsanat kestävä kehitys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 15
Kesä koittaa Wagnerille
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 2/2000 Sivu 54
Kesämökin ostajan opas
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2017 Sivu 25
Kesätöitä
  Antti Tuuri
  Lisätiedot Kesää 1962 se muistaakseni oli, kun Lappajärven Tarvolassa jaettiin isoa maatilaa, ja isäni Elias Tuuri, joka oli Lappajärven ja Vimpelin pitäjien taksamittari, määräsi minut kartoittajansa Erkki Mäntyniemen apulaiseksi; koko tila kartoitettiin.
  Avainsanat Antti Tuuri, Maanmittauksen historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 20
Ketterät anturoinnit ­kiinteistöjen energiatehokkuuden ja ­sisäilmaston mittauksessa
  Tapio Pelto
  Lisätiedot Kiinteistöjen olosuhdemittaukset ­tulevat näyttelemään­ ­lisääntyvässä määrin ­tärkeää osaa kiinteistöjen ­energiatehokkuusvaatimusten ­kasvaessa. Energiatehokkuus­vaatimuksia tulee pystyä ­seuraamaan reaaliajassa ja sen ­lisäksi kattavasti koko kiinteistöstä.
  Avainsanat Anturi, sensori, olosuhde, energiatehokkuus, IoT, kiinteistö, sisäilma, sisäilmasto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 8
Keväinen tilinpäätös
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 5
Kevät vei, kevät vei, työpaikan
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 1/2009 Sivu 52
KHO linjasi kunnan maapolitiikan keinojen suhdetta
  Jyrki Hurmeranta
  Lisätiedot Kunnan maapolitiikan keinojen keskinäisestä suhteesta ei ole lakiteksteissä nimenomaista mainintaa ja koska asiasta on eräissä tapauksissa esiintynyt erilaisia käsityksiä, oli KHO:n selventävä ennakkopäätös tarpeen.
  Avainsanat maapolitiikka, KHO, ennakkopäätös
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 30
KHO:n ja KKO:n ratkaisujen tarkastelua maisema- ym. immissiohaittojen korvausten osalta
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Tämän lehden pakinassa on aiemmin ihmetelty KKO:n ja KHO:n ratkaisujen tai periaatteiden eriparisuutta. Viime aikoina myös TV 1:n MOT-ohjelmassa ihmeteltiin, kuinka on mahdollista, että yhden turkulaisen liikemiehen verorikosasiassa hovioikeus kumosi liikemiehen käräjäoikeudessa saaman verorikostuomion kokonaisuudessaan, mutta hallinto-oikeus-linjalla jutun käsittely jatkuu. Tässä kirjoituksessa keskitytään kuvaamaan pakkolunastustoimitusten korvauskäytännön kehitystä.
  Avainsanat pakkolunastus, korvauskäytännöt, KO, KHO
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 20
Kielen päällä ja alla
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2004 Sivu 25
Kielletyistä kartoista avoimeen verkkopalveluun
 
  Lisätiedot Karjalan kartat ovat osa kansakunnan kollektiivista muistia. Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu tuo ne kaikkien ulottuville.
  Avainsanat Karjala, luovutetut kartat, kielleteyt kartat, Karjalan kartat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 18
Kielletyt kartat 4 – suomalaisten sodan ajan kartoitukset
 
  Lisätiedot Erkki-Sakari Harjun uusin osa Kielletyt kartat -teossarjaan esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2015 Sivu 51
Kiinalainen juttu
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kiinalaisella jutulla tarkoitamme puhekielessä tapahtumaketjua, jossa yksinkertaiselta tuntuva asia alkaa mutkistua. Niin käy tällekin jutulle.
  Avainsanat Shanghai, Aalto, Tongji, Kiina, kasautumisedut, tiheys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 16
Kiinnostaako laatu?
  Jorma Marttinen
  Lisätiedot Paikkatiedon laatu kiinnostaa asiakkaita. Mutta kiinnostaako se tiedon tuottajia?
  Avainsanat paikkatiedon laatu, ESDIN, laatumalli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 22
Kiinteistö- ja toimitilapalvelumarkkinat kunnissa
  Mika Siltala
  Avainsanat toimitilapalvelut, kiinteistöpalvelut, ostopalvelut, julkiset hankinnat, kiinteistöjohtaminen, kunnat, tukipalvelut
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 19
Kiinteistöala on trendikästä
 
  Lisätiedot Newsecin Hannu Ridell ja Jouni Lindberg Pekka Lehtosen haastateltavina: Nykyopiskelijat ovat kiinnostuneita kiinteistöalan töistä, kuten kiinteistöarvioinnista ja kiinteistöjen manageerauksesta. Trendejä on arvioijankin seurattava.
  Avainsanat kiinteistöhallinto, management, kiinteistöarviointi, Newsec
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 6
Kiinteistöalan haasteet kiinteistöopissa
  Kauko Viitanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 6
Kiinteistöalan ketterä johtaminen
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 16
Kiinteistöalan maanmittariksi Metropoliasta
  Aune Rummukainen
  Lisätiedot Maankäyttö-lehdessä 2/2018 ja sen nettiekstrassa on käyty kiinnostavaa keskustelua maanmittareiden kiinteistöalan opetuksesta. Kiinteistötekniikkaa opetetaan maanmittareille myös ammattikorkeakouluissa.
  Avainsanat kiinteistötekniikka, koulutus, opetus, Metropolia, maanmittaustekniikka, ammattikorkeakoulu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 24
Kiinteistöarvioijat Pietarin kiinteistömarkkinoilla
  Juhana Hiironen
  Lisätiedot "Onko nyt oikea aika sijoittaa Venäjän kiinteistömarkkinoille?? oli viimeinen kysymys, joka Colliersin ja Evlin asiantuntijoille esitettiin. ?Kyllä on?, kuului vastaus. Miten kysymykseen päädyttiin ja missä yhteydessä?
  Avainsanat kiinteistöarviointi, Venäjä, kiinteistömarkkinat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 53
Kiinteistöarvioinnin perusteet verkkokirjana
  Aune Rummukainen
  Avainsanat Kiinteistöarviointi, verkkojulkaisu, oppikirja, arviointistandardit
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2021 Sivu 40
Kiinteistöarvioinnin sosiaalipsykologiaa
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Miten henkilösuhteet vaikuttavat lunastuskorvauksissa ja miten vaikeaa on pitää kiinni täydellisestä objektiivisuudesta, kun asianosaiset tuntevat toisensa? Entä miten tieto aiemmasta arviosta vaikuttaa uuteen arvioon?
  Avainsanat kiinteistöarviointi, sosiaalipsykologia, maaoikeus, arviomies
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 16
Kiinteistöarviointi kaipaa standardointia
  Markku Airaksinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 16
Kiinteistöarviointia tehdään Azerbaidžanissa ilman kauppahintahavaintoja
  Juhana Hiironen
  Lisätiedot Valtion maamonopoli purettiin Azerbaid?anissa 1990-luvun alussa, minkä jälkeen myös yksityisillä on ollut mahdollisuus ostaa ja myydä maata. Nyt liki 20 vuotta myöhemmin ulkopuolinen voi havaita, että toimiviin maamarkkinoihin on Azerbaid?anissa vielä pitkä matka. Kaksi elintärkeää maahan liittyvää ominaisuutta, maan sijainti ja arvo, kun ovat vielä tuntemattomia.
  Avainsanat Azerbaidžan, kehitysyhteistyö, koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittarit maailmalla  Nro 2/2012 Sivu 18
Kiinteistöbisnesyrityksen strategia: Kasvu ja kansainvälistyminen
 
  Lisätiedot Kuluvana syksynä sekä Huoneistokeskus että SKV siirtyivät saman sijoittajan omistajayhtiölle, Realia Goupille. Molemmat yritykset jatkavat keskittyen omiin asiakasryhmiinsä omilla liiketoimintakonsepteillaan. Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Avainsanat kiinteistöbusiness, kiinteistövälitys
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 6
Kiinteistöinsinöörien kerho
  Kari Sorsakivi
  Avainsanat KK, Kiinteistöinsinöörien kerho, kiinteistönmuodostus, asemakaava-alue, kiinteistörekisteri, julkinen viranomainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 4/2005 Sivu 40
Kiinteistöinsinöörin ajatuksia julkishallinnon etiikasta
  Jukka Kokkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 16
Kiinteistöinsinöörin kelpoisuus uudistui – kuntien osaajapula näkyi jo ennen lakimuutosta
  Ville Vistbacka – Erika Märkälä
  Lisätiedot Kiinteistöinsinöörin kelpoisuusvaatimus uudistui vuoden 2026 alussa. Jatkossa myös ammattikorkeakoulusta tai teknillisestä oppilaitoksesta valmistunut insinööri tai teknikko voi toimia tehtävässä.
  Avainsanat kiinteistöinsinööri, kiinteistörekisteri, kelpoisuusvaatimukset
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 30
Kiinteistöjen kauppahintarekisteri ? laatua ja kehitystarpeita
  Saima Juurikkala
  Lisätiedot Maanmittauslaitos ylläpitää ­kiinteistöjen kauppahintarekisteriä, ­johon ­tallen­netaan tiedot kiinteistö­luovutuksista. ­Rekisterin tietosisällön laatua sekä kehitys­kohteita kartoitettiin loppuvuodesta 2020 diplomityö­projektissa. Tutkimuksessa ilmeni, että rekisterin tietosisältö on ­pääosin laadukasta, mutta myös kehityskohteita löytyi.
  Avainsanat kiinteistöjen kauppahintarekisteri, kiinteistövaihdannan palvelu, kiinteistön arvonmääritys, kiinteistön kauppa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 38
Kiinteistöjen kauppahintarekisteri: hintatietoa moneen käyttöön
  Helka-Marja Kohonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 33
Kiinteistöjen omistajaselvitykset Tampereen kaupungin kaupunkimittauksessa
  Tiina Vesanta
  Lisätiedot Asianosaisia pitää informoida tulevista kiinteistöjä koskevista maankäytön suunnitelmista. Monien yllätykseksi kiinteistöjen omistajista/nimenkirjoittajista yhteystietoineen ei ole olemassa omaa rekisteriä, josta tiedot voisi tulostaa ?yhdellä napin painalluksella?.
  Avainsanat kiinteistörekisteri, omistajatiedot
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 56
Kiinteistöjohtaminen yrityksissä – pakollinen menoerä vai lisäarvoa tuottava resurssi?
  Anna-Liisa Lindholm
  Lisätiedot Kiinteistöjohtaminen on yrityksissä perinteisesti keskittynyt yksittäisiin transaktioihin ja kustannusten alentamiseen huomioimatta yrityksen pitkän tähtäimen tuloksia ja tavoitteita. Kiinteistöjohtaminen onkin ydintoiminnan puolelta monesti nähty vain välttämättömänä pahana, suurena kustannuseränä tai pääomia sitovana tekijänä. Alan ammattilaisille on kuitenkin herännyt halu olla myös jotain muuta - jopa parhaimmillaan lisäarvoa tuottava strateginen resurssi. Onko tämä mahdollista? Voiko kiinteistöjohtamisen keinoin tuoda aitoa lisäarvoa yritysten ydintoiminnalle?
  Avainsanat kiinteistöjohtaminen, CREM, kiinteistöoppi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 22
Kiinteistöjärjestelmä nollasta – maarekisterihanke Kambodzassa kaksi vuotta
  Mika-Petteri Törhönen – Jukka Pekka Tolvanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 20
Kiinteistöjärjestelmä nollasta – osa II
  Jouni Anttonen – Jukka Pekka Tolvanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 19
Kiinteistöjärjestelmän perusteet
  Arvo Kokkonen
  Avainsanat Arvo Vitikaisen teos Kiinteistötekniikan perusteet arvioitavana.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2007 Sivu 66
Kiinteistökarttaa kuntoon Pyykkijahti-joukolla
  Pyry Kettunen – Mikko Rönneberg
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen ­kiinteistörekisterikartan tarkentamista joukkoistamisen voimin ­selvitetään koko kansan Pyykkijahti-­älypuhelinpelillä. Pelin avulla tutkitaan älypuhelinpaikannuksen tarkkuutta sekä joukkoistamisen ja pelillistämisen toimivuutta maastotiedon keräämisessä. Älypuhelin­paikannus riittää ainakin aiemmin heikosti paikannettujen rajamerkkien sijaintitarkkuuden parantamiseen. Pelaajia innostaa osallistumaan luonnossa liikkumisen lisäksi erityisesti hyvän tekemisen ja osallistumisen ilo.
  Avainsanat joukkoistaminen, pelillistäminen, paikannus, rajamerkki, kiinteistö, Pyykkijahti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 26
Kiinteistökauppaa käydään tulevaisuudessa verkossa
  Arvo Kokkonen – Jorma Turunen
  Lisätiedot Sähköinen kiinteistökauppa on kohta arkipäivää. Muutaman vuoden kuluttua voi kiinteistökaupan hoitaa jopa omalta kotisohvalta käsin ? paperitta.
  Avainsanat UKIR, kiinteistökauppa, sähköinen kiinteistökauppa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 6
Kiinteistömuutokset Tanskassa 1900-luvulla
  Aulis Tenkanen
  Lisätiedot Arvioitavana Esben Munk Sørensenin toimittama teos Ejendomsænndringer i det 20. årshundrede.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 5/2000 Sivu 60
Kiinteistön omistusoikeuden ulottuvuus ja korvauskäytäntö maanalaisten tilojen lunastuksissa kansainvälisesti
  Pia Mäkilä – Mikael Still
  Lisätiedot Suomessa kiinteistön voidaan ­katsoa ­ulottuvan oikeudellisesti ­rajoittamattomasti kohti maapallon ydintä. Kiinteistön taloudellista arvoa ­mietittäessä on oleellista se, ­kuinka syvälle ­maanpinnan alapuolelle ­kiinteistön omistaja voi ­tosiasiallisesti kiinteistöään hyödyntää.
  Avainsanat maanalainen, lunastus, korvaus, omistusoikeus, ulottuvuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 21
Kiinteistönimien kielikirjo
  Magnus Storsjö
  Lisätiedot Kiinteistö on Suomen maanomistuksen perusyksikkö. Maamme on tällä hetkellä jaettu melkein 2,9 miljoonaan ­kiinteistöön. Määrä on huimaava. Tontteja lukuun ottamatta ­kiinteistöillä on yleensä, tarkemmin n. 82 %:lla, nimiä.
  Avainsanat kiinteistönimi, paikan nimi, maanomistus, kiinteistö, Tobler
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 48
Kiinteistönmuodostaminen(kin) kunniaan
  Sakari Nikander
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 5
Kiinteistönmuodostamislain muutokset etenevät ristiriitaisissa tunnelmissa
 
  Lisätiedot Kiinteistönmuodostamislain muutokset herättävät keskustelua. Uutisessa lakiesitystä kommentoivat Raimo Vajavaara maa- ja metsätalousministeriöstä, Matti Holopainen Suomen Kuntaliitosta sekä Jyrki Hurmeranta ympäristöministeriöstä.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 46
Kiinteistönmuodostamislain uusien 32–36 §:ien (322/99) tulkinta-avain
  Sakari Nikander
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 36
Kiinteistönmuodostamislakia on muutettu – lisäksi uusi laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan 2006 alusta
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2006 Sivu 52
Kiinteistönmuodostamisoikeus II – kiinteistötoimitukset
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Arvoitavana Veikko O. Hyvösen teos Kiinteistönmuodostamis oikeus II ? kiinteistötoimitukset.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2001 Sivu 57
Kiinteistönmuodostamisoikeus – teos tarpeeseen
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Veikko O. Hyvösen julkaisu "Kiinteistönmuodostamisoikeus I, Yleiset opit" Arvo Kokkosen arvioinnissa.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/1998 Sivu 37
Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisterin pito muutosten alla
  Sauli Jussila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 41
Kiinteistönmuodostusta ei yksityistetä
 
  Lisätiedot Maanmittauslaitos on uuden organisaatiomuutoksen kynnyksellä, kun uusi pääjohtaja astui virkaan. Maanmittaulaitoksen uusi pääjohtaja Arvo Kokkonen Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, pääjohtaja, Arvo Kokkonen
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 14
Kiinteistönvälittäjän matkassa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kiinteistönvälitysala näyttää muuttuneen vuosikymmenessä melkoisesti. Alalle on tullut uudentyyppistä yritystoimintaa, uusia osaamisvaatimuksia ja digipalvelujen merkitys näyttää tulevaisuudessa edelleenkin kasvavan. Myös alan koulutustarjonta on monipuolistunut ja tarjolla on esim. AMK-tasoisia tutkintoja.
  Avainsanat kiinteistönvälitys, kiinteistönvälittäjä, digitalisaatio, asuntomarkkinat
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 16
Kiinteistöomistuksen kannattavuuden mittaaminen muuttuvassa ympäristössä
  Reijo Mälkiä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 37
Kiinteistöpäällikkö Yrjö Iisakki Nieminen 1916–2011
  Ensio Koikkalainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2011 Sivu 69
Kiinteistörahastoja, kiinteistöjä ja rahastoja
  Ari Laitala
  Lisätiedot Asuttuna pitäminen vaatii asuntoja.
  Avainsanat kiinteistörahasto, kiinteistösijoittaminen, hintakehitys, asuntomarkkina, tuottavuus, kansantalous
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 3
Kiinteistörekisterin pinta-alatietojen synnystä, ylläpidosta ja merkinnöistä
  Arvo Kokkonen – Suvi Rihtniemi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 12
Kiinteistörekisteriä kriisialueilla ja kehitysyhteistyönä
  Pentti Onkalo
  Lisätiedot Haluaisin artikkelilla kuvata, kuinka rikasta ja monipuolista työskentely kehitysmaissa voi olla. Voin rohkaista kaikkia maanmittareita kokeilemaan omia rajojaan ja parin vuoden komennusta ulkomailla.
  Avainsanat maarekisteri, kehitysapu, kehitysyhteistyö, Kosovo, Pristina, Kambodsha, Kambodža, Sansibar
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittarit maailmalla  Nro 3/2011 Sivu 34
Kiinteistösijoituspäällikkö Kimmo Koho
  Pekka Salakka
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 5/2000 Sivu 63
Kiinteistöstrategioita tilauksesta
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 2/2011 Sivu 66
Kiinteistöt – voimavara vai välttämätön paha
  Kari Karvonen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 5
Kiinteistötalouden maisteriohjelma Aalto-yliopistossa
  Ari Ekroos – Heidi Falkenbach – Seppo Junnila – Kirsikka Riekkinen – Kauko Viitanen
  Avainsanat kiinteistötalous, kiinteistötekniikka, opetus, Aalto-yliopisto
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2018 Sivu 45
Kiinteistötieto – julkinen, salainen vai henkilötieto?
  Henrik Ungern
  Avainsanat kiinteistötieto, kiinteistötietojärjestelmä, KTJ, tietosuoja, yksityisyyden suoja, lainsäädäntö, henkilötieto, salainen tieto, julkinen tieto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 22
Kiinteistötietojärjestelmien suorituskyky
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 14
Kiinteistötietojärjestelmän tuomat muutokset on kunnissa koettu positiivisiksi ja työllistäviksi
  Tuula Purhonen
  Lisätiedot Valtakunnallisen kiinteistörekisterin käyttöönotto on aiheuttanut monia muutoksia kunnissa. Työtehtäviin on tullut muutoksia ja työmäärä on kasvanut. Mutta onneksi muutos on koettu oikeansuuntaisena.
  Avainsanat Kiinteistörekisteri, kunta, kiinteistötietojen ylläpito
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 26
Kiinteistötietojärjestelmän uudistaminen – tavoitteet ja toteuttaminen
  Matti Vahala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 30
Kiinteistötietojärjestelmän uudistus ihan oikeasti toteutumassa
  Mikko Tallgren – Ilkka Malmi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 34
Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona
  Maarit Nordmark
  Lisätiedot Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona on suhteellisen uusi konsulttipalvelu, joka alkoi kehittyä 1990-luvulla ja on nykyisin enemmän tai vähemmän tavallista - markkinasta riippuen.
  Avainsanat kiinteistöjohtaminen, isännöinti, kiinteistörahasto, salkku, ympäristöjohtaminen, asset management, covid
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 6
Kiinteistötoimituksen yksityistämisestä
  Veikko O. Hyvönen
  Lisätiedot Valmisteltavana oleva EU:n palveludirektiivi antaa aihetta kysyä, onko unioni kokonaisuutena lähestymässä toimitustuotannon yhtenäistämistä ja yksityistämistä toimilupajärjestelmän puitteissa vapaan ammatin harjoittajan toimialaan.
  Avainsanat Kiinteistötoimitus, kiinteistönmuodostus, maanmittaustoimitus, yksityistäminen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 48
Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistuu
  Hanna Lauhkonen
  Lisätiedot Maanmittauslaitos uudistaa kiinteistötunnusjärjestelmää siten, että kiinteistötunnus ei enää tulevaisuudessa kerro kiinteistön sijaintia. Järjestelmää muutetaan, jotta odotettavissa olevat suuret kuntaliitokset voidaan viedä kiinteistörekisteriin. Uudistus tulee voimaan helmikuussa 2014 ja sen jälkeen kiinteistötunnus ei enää muutu kuntaliitoksissa.
  Avainsanat kiinteistötunnus, kiinteistörekisteri, kuntaliitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 39
Kiinteistöveron uudistaminen vaatii kestävyyttä
  Arthur Kreivi
  Lisätiedot Tavoitteena on nykyaikaistaa ­kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät ja tuoda verotusarvot ­lähemmäksi kiinteistöjen todellisia markkina-arvoja.
  Avainsanat kiinteistövero, kiinteistöverouudistus, maapohja, verotusarvo, varovaisuusperiaate
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 22
Kiinteistöverossa on mahdollisuuksia
 
  Lisätiedot Yleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet tulee saattaa tuntuvasti korotetun veron piiriin.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 5
Kiire
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2006 Sivu 54
Kiista Ylä-Lapin alueiden omistuksesta ja hallinnasta
  Jouni Kitti
  Lisätiedot Saamelaisen kulttuurin harjoittamiselle tai sen kehittämiselle ei ole nykyisin maanomistuksesta tai Suomen lainsäädännöstä johtuvia esteitä, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeriössä työskentelevä Jouni Kitti.
  Avainsanat Lapin maanomistus, saamelaisten maanomistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 33
Kiittäminen ja huomionosoitukset
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2016 Sivu 24
Kilometrit taittuvat Alppimaan uumenissa
  Leena Jokiranta
  Lisätiedot Maailman pisin rautatietunneli vie matkustajat Sveitsin Alpeilta Italiaan ennätysnopeasti.
  Avainsanat Alpit, pohjatunneli, rautatietunneli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 24
Kippregel
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2015 Sivu 38
Kirja eräästä ihmiskohtalosta
 
  Lisätiedot Markku Pohja on perusteellisesti paneutunut entisen kotikaupunkinsa Mäntän eräisiin historiallisiin taustoihin. Hän on toiminut aikanaan Mäntän kaupungingeodeettina. Vuonna 2015 hän julkaisi kirjan Mäntän paikat ja paikannimet. Siitä oli haastattelu Maankäytössä 4/2015. Vuonna 2021 häneltä ilmestyi Mäntän torpat, siitä oli esittely Maankäytössä 3/2021. Uusimpana Markulta on ilmestynyt tänä vuonna 36-sivuinen kirja Frans Henrik (Heikki) Pekonen 1864 ?1951. Legendaarinen pakoilija.
  Avainsanat Markku Pohja, Pekonen, Legendaarinen pakoilija
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2022 Sivu 45
Kirja maapolitiikasta – Minun, Sinun ja meidän maa
 
  Lisätiedot Pekka V. Virtasen teos "Minun, Sinun ja meidän maa" Pekka Lehtosen esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2004 Sivu 63
Kirjaaminen ja ulkoistaminen
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2006 Sivu 25
Kirjaamisasiat luonteva osa maanmittaushallintoa
 
  Lisätiedot Kirjaamisasioiden siirtäminen Maanmittauslaitokseen selkeyttää ja tehostaa hallintoa sekä yksinkertaistaa asiakaspalvelua mutta luo asiakaspalvelulle uusia haasteita.
  Avainsanat kirjaamisjärjestelmä, KTJ, lainhuuto, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 5
Kirjaamisasioiden siirto Maanmittauslaitokseen jäsentää viranomaisten roolia
  Henrik Ungern
  Lisätiedot Kun kiinteistörekisterin lisäksi myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen siirtyy tulevaisuudessa Maanmittauslaitokselle, vahvistuu laitoksen rooli keskeisenä perusrekisteriviranomaisena.
  Avainsanat kirjaamisasiat, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri, kiinteistötietojärjestelmä, lainhuuto, kiinnitys, KTJ
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 14
Kirjaamisasioiden siirto Maanmittauslaitokselle valmistelun alla
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Hallitusohjelman mukaan pääministeri Matti Vanhasen II hallitus parantaa kansalaisten oikeusturvaa ja oikeuden tasa-arvoista saatavuutta keskittämällä käräjäoikeuksien voimavaroja lainkäyttötehtäviin. Kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä uusitaan ja kirjaamisasiat siirretään Maanmittauslaitokselle. Maanmittauslaitos on käynnistänyt yhdessä oikeusministeriön kanssa projektin kirjaamis asioiden yksityiskohtaisen siirtosuunnitelman laatimiseksi (ns. KIRSU-projekti).
  Avainsanat kirjaamisjärjestelmä, KTJ, lainhuuto, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 16
Kirjaamisprosessi täydessä vauhdissa – kohti uusia haasteita
  Henrik Ungern
  Lisätiedot Uuden kirjaamisjärjestelmän suunnittelu ja kehittäminen etenevät huimaa vauhtia. Oikeusministeriössä on valmisteltu lakiesitys sähköisen kiinteistönkaupan, panttauksen ja kirjaamismenettelyn käsittävästä muutoksesta maakaareen.
  Avainsanat kirjaamisjärjestelmä, kirjaamisasiat, kirjaamisprosessi, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 8
Kirjalahjoitus Lapin AMK:n maanmittauksen opetukseen
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 50
Kirjallisuutta ja keksintöjä
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Uutinen  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2023 Sivu 18
Kirjavertailu
  Olavi Myhrberg
  Lisätiedot Vertailussa Veikko O. Hyvösen teos Kiinteistön muodostusoikeus II (2001) ja Vesa Marjamaan ja Markku Markkulan teos Kiinteistönmuodostuslaki (2001).
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2003 Sivu 42
Kirjoita muistelmasi
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot Hyvä seniori, tietävätkö lapsesi, lastenlapsesi tai muut läheisesi, mitä olet kokenut ja nähnyt elämässäsi ja eritoten työelämässäsi. Elleivät tiedä, kirjoita muistelmasi.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 74
Kirsi Virrantaus ICA:n kunniajäseneksi
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 50
Kirsti ”Kisu” Porko 1961–2017
  Marjo Lehtinen – Jarmo Manninen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2017 Sivu 43
Kirveelle töitä!
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Puuta tarvitaan yhä enemmän. Sitä tarvitsee puunjalostusteollisuus ja sitä tarvitaan energian tuotantoon. Sitä tarvitaan kotimaasta, sillä herrat ovat turhaan lyöneet päänsä Karjalan mäntyyn vai pitäisikö sanoa koivuun. Nyt olisi kirveelle töitä.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2010 Sivu 41
Kissa pöydällä
 
  Lisätiedot Tuliko Maanmittauspäivistä lopulta oman menestyksensä vanki? Olisiko toteutuskonseptia ollut mahdollista ryhtyä muuttamaan jo aiemmin?
  Avainsanat Maanmittauspäivät, tulevaisuus, maanmittausala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 14
Kittiläläinen selviytymistarina Ahti Vielman kirjoissa
 
  Lisätiedot Ahti Vielman "Jopokka" ja "Kaiju" esittelyssä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2014 Sivu 50
Kittilän selviytymistarinan jatko: insinööri-poliitikkovirkamies – ja kirjailija
 
  Lisätiedot Esittelyssä Ahti Vielman Herra Iso-Herra.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 58
Kivipainosta paikkatietoihin – Karttakeskus 90 vuotta
 
  Lisätiedot Erkki-Sakari Harju ja Reijo Vestolan Karttakeskus-historiikin esittely.
  Avainsanat Karttakeskus, historiikki
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2009 Sivu 52
KML:n korvausjärjestelmä ei poikkea Lunastuslaista
  Vesa Majamaa
  Lisätiedot Ympäristöoikeuden professori Vesa Majamaan kommentti Nikanderin puheenvuoroon koskien MOT:n ohjelmaa.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2006 Sivu 70
Kohti kiintymystaloutta
  Katja Lindroos
  Lisätiedot Millainen alue pärjää taloudellisesti parhaiten? Vastaus ei löydy vain katsomalla kovia lukuja.
  Avainsanat kuntaranking, alueiden eriytyminen, pehmeät arvot, paikallisidentiteetti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 34
Kohti maan massakeskipistettä
  Pasi Laurila – Reino Ruotsalainen – Mauri Väisänen
  Lisätiedot Maan muodon ja mittojen määrittäminen on geodesian perustehtävä. Tähän liittyviä tutkimuksia ovat motivoineet tiedonjano, tieteellinen kilpailu sekä talouden ja tekniikan kehittämisen tarpeet.
  Avainsanat astemittaus, ellipsoidi, geodesia, geoidi, Maan muoto, satelliittipaikannus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 30
Kohti moniulotteista todellisuutta – ja rekisteriä
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2001 Sivu 32
Kohtuu llista asumista siedettävään hintaan – pääkaupunkiseudullako?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 31
Koitsanlahden jakokunnassa monivaiheinen vesijättöjen käsittely
  Pekka Vilska
  Lisätiedot Alueluovutukset 1944 pitkittivät 1830-luvulla syntyneen Koitsanlahden jakokunnan vesijättöjen käsittelyn 150 vuoteen. Vesioikeudellinen kylä käsitti Parikkalan kunnan Koitsanlahden ja Lamminkylän kylät sekä tuolloisen Simpeleen kunnan Kivijärven ja Kaljusen kylistä useita taloja.
  Avainsanat rajakuntien tilusjärjestelylaki, vesijättö, osakasluettelo, alueluovutukset
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 8
Kokemuksia autopaikkarasitetoimituksista Vantaalla
  Timo Velling
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 30
Kokemuksia EU-rahoitteisesta projektista – Interactive Well-being Webmap
  Jukka Nikulainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 36
Kokemuksia kiinteistön saannosta
  Jukka Kokkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 16
Kokemuksia kirjaamisesta ja kiinteistöpanttioikeudesta
  Jukka Kokkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 14
Kokemuksia museon virtualisoinnista pandemia-aikana
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Hannu Handolin – Sebastian Aho – Toni Rantanen – Matti Kurkela
  Lisätiedot Suomen siirryttyä maaliskuun puoli­välissä poikkeustilaan kulttuurilaitokset teattereista konserttisaleihin ja museoihin sulkivat ovensa. Onneksi sen ei tarvitse tarkoittaa kulttuurista luopumista. 3D-virtualisoinnit mahdollistavat näyttely­esineisiin tutustumisen museo­tilojen ­ulkopuolella. Museoiden ­arkistoissa ­oleviin yksittäisiin Suomen kansan ­historian ­kansallisaarteisiin pääsee ­tutustumaan vaikka omalta kotisohvalta.
  Avainsanat Kansallismuseo, 3D-virtualisointi, avoin tiede, tiedetuottaminen, digiaikaistaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 10
Kokonaisarvon korjauskertoimista
  Olavi Myhrberg
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2002 Sivu 37
Kokonaisvaltaista ajattelua tarvitaan
  Paavo Littow
  Lisätiedot Täällä Pohjanmaalla maankohoamisen tunnemme. Se on päässyt Unescon maailmanperintölistalle. Sanotaan, että valtavat jäämassat painoivat Fennoskandian kohdalla maan kuoreen lommon, joka on yhä edelleen pikkuhiljaa oikenemassa. Muitakin selityksiä on.
  Avainsanat Litorinameri, vesijättömaa, maankohoaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 28
Kolmio
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2017 Sivu 27
Kolmiulotteinen kiinteistö – avoimuutta asemakaava-alueen kiinteistöjen omistukseen ja hallintaan sekä selkeyttä kiinteistövakuuksiin
  Markku Markkula
  Lisätiedot Kolmiulotteinen kiinteistö eli jäljempänä 3D-kiinteistön, muodostaminen maanpinnan ala- ja yläpuoliseen tilaan asemakaava-alueella on ollut selvitettävänä viimeisen puolentoista vuoden ajan maa- ja metsätalous- ja ympäristöministerin asettamassa työryhmässä. Tavoitteena on ollut yksinkertaistaa ja joustavoittaa asemakaava- alueen rakennushankkeiden toteuttamista mahdollistamalla kiinteistöjen osittaminen myös korkeussuunnassa. Tavoitteena ministeriöillä on myös antaa asiasta hallituksen esitys.
  Avainsanat 3D-kiinteistö, kolmiulotteinen kiinteistö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 14
Komissioiden kuulumisia
  Teija Tarvainen – Pekka Tätilä – Mikko Uimonen – Kauko Viitanen
  Lisätiedot Komissioraportteja (3., 5., 7. ja 9. komissio) FIG:n Münchenin kongressista.
  Avainsanat FIG, komissiot, München
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2006 Sivu 37
Komissioiden toimintaa Brightonissa
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG:Brighton, komissio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 10
Kommentteja Kokkiselle
  Ensio Tommola
  Lisätiedot Kommentti Jukka Kokkisen artikkeleihin Maankäytön numeroissa 1 ja 2/1999.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/1999 Sivu 63
Kommentteja koskien erilaisia lunastustarp eita ja lunastuskorvauksen määräämisperusteita
  Pauli Karvinen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 50
Kommentti Matti Holopaisen artikkeliin edellisessä numerossa
  Antti Rainio
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2019 Sivu 41
Kommentti Sakari Nikanderin ja Vesa Majamaan kirjoituksiin
  Sampo Hatunen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2007 Sivu 74
Kompetansekrav til morgendagens landmåler
  Olav Mathisen
  Lisätiedot Teema "Forskning, utbildning och arbetsmarknad"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 60
Konekaluja ja maanjako-oikeus
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2024 Sivu 31
Konferenssissa - iloista seuramatkailua vaiko stressaamista totuuskomission edessä?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Tieteelliset konferenssit ovat erottamaton osa yliopistolaisten työtä. Ja konferenssejahan riittää. Lukumäärästä saadaan vihiä sivustolta www.allconferences.com. Pääteltävissä on, että keskimäärin joka hetki käynnissä on satoja konferensseja. Mahtaako tämä kaikki olla tarpeellista?
  Avainsanat konferenssit, ERES, Turkki, Istanbul
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 36
Konsensus vai konflikti?
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2012 Sivu 25
Konsulttina Libyassa
  Timo Linkola
  Lisätiedot Harri Leppäsen kirjan Gaddafin kunnailla esittely.
  Avainsanat Harri Leppänen, Gaddafi, Libya, kehitysyhteistyö, Devecon Oy
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2011 Sivu 65
Koordinatografi
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2012 Sivu 24
Koottuja oikkuja
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2009 Sivu 33
Koppikonttorin uusi tuleminen?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Keskustelevan tekoälyn esiinmarssi haastaa monin tavoin perinteisen tietotyön tekemisen tapoja ja keinoja. Kuten aina, työn tekemisen tavat ja muodot ovat sidoksissa tarvittaviin tila- ja ­paikkaratkaisuihin.
  Avainsanat tekoäly, toimisto, toimitila, koppikonttori, työnkulku, virtuaalitodellisuus, vuorovaikutus, sanelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 28
Korjausvelkakriisiin haettiin ratkaisua Tampereella
  Ari Laitala
  Lisätiedot Asuinlähiöiden peruskorjausvelka lasketaan miljardeissa euroissa, ehkä jopa kymmenissä. Asuntojen arvonmuodostukseen nämä asunto-osakeyhtiön taseen ulkopuoliset erät eivät kuitenkaan näytä juuri vaikuttavan. Markkinoilla mennään kuin laput silmillä, jos koulutuspäivän antia on uskominen.
  Avainsanat korjausvelkakriisi, kiinteistöarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 14
Korkeimman oikeuden linjaa hakusessa: Rakennuspaikkaan lunastettavan vesijätön korvaustasosta vielä kerran
  Mikael Still
  Lisätiedot Aluksi voitaneen todeta, että Aulis Tenkasen 1980-luvulla tekemän väitöskirjan perusteella sekä viimeistään ennakkotapauksen KKO:1996:103 myötä luovuttiin siitä ajatuksesta, että vesijätön arvo lunastustilanteessa perustuu pelkästään luovuttajan menetykseen.
  Avainsanat vesijättö, korvaus, KKO, lunastus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 39
Korkein vai matalin käypä arvo
  Veikko O. Hyvönen
  Lisätiedot Veikko O. Hyvösen puheenvuoro Maankäytön numerossa 4/2006 käytyyn keskusteluun tontinosan lunastamista ja arvioimista koskevassa asiassa.
  Avainsanat tontin lunastaminen, käypä arvo
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2007 Sivu 52
Korkeus
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2017 Sivu 38
Korotetun kiinteistöveron vaikutus tonttituotantoon
  Jyrki Mattila
  Lisätiedot Jos verolainsäädäntöä halutaan käyttää tehokkaasti ja pitkäjänteisesti tonttituotannon edistämiseen, tulisi toimenpiteet kohdistaa erityisesti yhdyskuntarakentamisprosessin alkupäähän. Korotettu kiinteistövero on prosessin loppupään viimeisiä korjauskeinoja, kun alkupäässä on tehty virheitä.
  Avainsanat maapolitiikka, kiinteistöverotus, tonttituotanto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 15
Korvaussääntelyn muutokset ­lunastuslain muuttuessa
  Seppo Sadeharju
  Lisätiedot Lakia kiinteän omaisuuden ja ­erityisten oikeuksien lunastuksesta (lunastuslaki) on muutettu. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.8.2025 alkaen myös jo vireillä olleissa ­lunastuksissa. Lunastuskorvaukset ovat puhuttaneet pitkään ja monia. Mikä lopulta muuttui?
  Avainsanat lunastuslaki, lunastuskorvaus, markkina-arvo, lakimuutos, korvaussääntely
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 12
Korvausten arviointi vesijätön lunastuksissa
  Lilli Konttinen – Juhana Hiironen
  Lisätiedot Vesijätön lunastuksen yhteydessä tehtävässä korvausarvioinnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Sekä lunastuskorvausten määräytymisperusteissa että korvauksen lopullisessa suuruudessa on toimitusinsinöörien välillä merkittäviä eroja, joita ei voi selittää vesijätön hintaan vaikuttavilla tekijöillä.
  Avainsanat vesijätön lunastus, korvausarviointi, lunastustoimitus, rantatontti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 34
Kotiani etsin vain…
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2004 Sivu 32
Kotiseutuhistoriaa karttoina
  Jan Strang
  Lisätiedot "Hauho vanhoissa kartoissa" Jan Strangin arvioitavana.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2004 Sivu 48
Koulutus
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2017 Sivu 41
Koulutuspakka sekoittuu entisestään
  Ari Laitala
  Lisätiedot Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi parantaa kanditutkintojen työelämävastaavuutta.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 5
Koulutusta, valmennusta
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2002 Sivu 34
Kovaa peliä Pohjolassa
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2015 Sivu 13
Kovaa työtä ja vapauden tunnetta
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Kolmessa osassa julkaistun Taksamiehen tarinan päätösosassa tarkastellaan taksa-ajan olemusta yleisesti.
  Avainsanat kiinteistönmuodostus, maanmittauksen historia, taksa-aika
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Tarinaa taksa-ajasta  Nro 4/2011 Sivu 41
Kronometri
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2017 Sivu 40
KTJ:n tilannekuva eurooppalaisessa viitekehyksessä
  Esa Tiainen
  Lisätiedot Valtakunnalliseksi uudistunut kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) samoin kuin kiinteistöjärjestelmämme on yhä uusien eurooppalaisten haasteiden edessä tietopalvelujen ja -sisältöjen harmonisoituessa ja sähköisen kaupankäynnin kehittyessä EU:n sisämarkkinoilla ? Eurolainhuuto ja -kiinnitys osana eurooppalaista globalisaatiota?
  Avainsanat kiinteistötietojärjestelmä, KTJ, kiinteistöjärjestelmä, kiinnitys, lainhuuto, EULIS, EU, MortgageCredit, luototus, vakuus, integraatio, harmonisointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 36
Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi?
  Päiviö Tommila
  Lisätiedot ?Muiden kansakuntien symbolihahmoista Suomi-neito poikkeaa samastumalla Suomeksi hahmottuneeseen karttakuvaan.?
  Avainsanat Suomi-neito, karttakuva, historia, Maanmittauspäivät
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 6
Kuinka valita voittavia verkostoja?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Miten uusien toimivien kumppanuuksien rakentaminen eroaa totutusta? Millaisia rahoituskanavia verkostojen rakentamiseen on tarjolla? Tuoko kansainvälistyminen uusia haasteita verkostojen hallitsemiseen?
  Avainsanat verkostot, kumppanuudet, korkeakouluyhteenliittymät, kansainvälisyys, EU-rahoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 28
Kuka karttaa tarvitsee – monta tapaa eksyä Euroopassa
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 3/2009 Sivu 28
Kuka ottaisi hoitaakseen vähähiilisen kiinteistönpidon?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kiinteistönpito on ­kiinteistön asianmukaisesta ­kunnosta ja käytettävyydestä ­huolehtimista. Vähitellen sen pitäisi tapahtua ­hiilineutraalisti, kuten kaiken muunkin. Miten ja miksi se voisi tapahtua?
  Avainsanat vähähiilinen kiinteistönpito, kiinteistönpito
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 8
Kuka toteuttaa eurooppalaiset kartta- ja paikkatietopalvelut?
  Antti Jakobsson
  Avainsanat INSPIRE, Maribor, paikkatietopalvelut, GMES, GSDI
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 3/2008 Sivu 44
Kuka vastaa maanmittausalan koulutuksen koordinoinnista?
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot Meidän itsemme pitäisi rakentaa maanmittausalalle kokonaisvaltainen koulutuspoliittinen strategia.
  Avainsanat Maanmittausalan koulutus, koulutus, Aalto-yliopisto, ammattikorkeakoulu
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 5
Kuljetusjärjestelmän vastuullisuus ja maankäyttö
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Kuljetusjärjestelmän vastuullisuutta tarkastellaan liian suppeasti. Päivittyvä EU-sääntely pitää sisällään riskejä Suomen kannalta, joita olisi syytä tarkastella myös maankäytön näkökulmista.
  Avainsanat logistiikka, maankäyttö, hct, intermodaalisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 24
Kulttuurialoista 3D:n suurkäyttäjiä
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Yhdistämällä valokuvamaista visuaalisesti näyttävää materiaalia digitaaliseen saavutetaan kulttuurialalla uudenlaisia kävijäkokemuksia ja elämyksiä. Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) mahdollistavat yhä laajemman saavutettavuuden ja elämyksien kokemisen digitaalisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaalinäyttelyt ovat oiva esimerkki tästä.
  Avainsanat virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, tarinnankerronta, digitalisaatio, kulttuuriala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 35
Kulttuurimittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 1/1997 Sivu 26
Kulttuurimittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 2/1997 Sivu 31
Kulttuurimittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 3/1997 Sivu 43
Kulttuurimittari
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 3/1998 Sivu 32
Kulttuurimittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 2/1999 Sivu 44
Kulttuurimittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 3/1999 Sivu 39
Kulttuurimittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 4/1999 Sivu 49
Kulttuurimittari
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 1/2000 Sivu 36
Kumma juttu
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2002 Sivu 42
Kumma toimitus ja palkkio
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2017 Sivu 39
Kumppanuus on avainsana
 
  Lisätiedot Esri OY Finlandin toimitusjohtaja Veli-Matti Kiviranta Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Avainsanat ESRI, ERDAS, paikkatietojärjestelmä, yrittäjyys
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 6
Kun ei ollut GPS:ää
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2011 Sivu 60
Kun lait eivät kuule toisiaan
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Osa kunnista kannattaa ja osa vastustaa kesäasunnon rekisteröimistä asuinpaikaksi.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2013 Sivu 48
Kun logiikka muuttuu
  Ari Laitala
  Lisätiedot Asuntomarkkinoilla vallinneet itsestäänselvyydet eivät itsestään selvästi enää pädekään.
  Avainsanat asuntomarkkinat
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 5
Kun maamme keskuksia kehitetään...
  Aulis Tenkanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 43
Kunde lantmäteriets glansdagar komma åter?
  Ari Laitala
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3a/2013 Sivu 5
Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776–1805
 
  Lisätiedot Erkki-Sakari Harjun uusin kartografiaa käsittelevä kirja esittelyssä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2012 Sivu 46
Kunnallinen liikelaitos – vastaus tulevaisuuden tuomiin haasteisiin?
  Jouko Turto
  Lisätiedot Tuovatko uudet kunnalliset liikelaitokset pöytään uusia eväitä teknisen sektorin haasteisiin?
  Avainsanat kunnallinen liikelaitos, kiinteistöliikelaitos, julkinen infrastruktuuri, korjausvelka, liikelaitoksen ansainta- ja toimintalogiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 11
Kunnallista demokratiaa / Laillinen päätös
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 1/2004 Sivu 43
Kunnan datan avaaminen ja rahoitus: Kuntien paikkatietopalvelusta ratkaisuja kunnille, valtiolle ja yrityksille
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 40
Kunnan hallittu maankäyttö on veronmaksajan etu
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 27
Kunnan ja valtion suhde
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 5
Kunnan maa- ja metsätalousmaat hyötykäyttöön
  Kimmo Sulonen – Kalle Konttinen
  Lisätiedot Kunnan maapolitiikkaan liittyy usein voimakas tarve asemakaavoitettujen keskusta-alueiden ja niiden ­läheisyydessä olevien potentiaalisten maiden ­kehittämiselle.
  Avainsanat maapolitiikka, tilusjärjestely, maavaranto, maaomaisuus, maatalousmaa, metsätalousmaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 4
Kunnan tehtävä ovat laadukkaat toimintaympäristöt, eivät voitot
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Jääkö kustannustehokkuutta kehittävä työ taas kerran akuutin rahoituskriisin uhriksi?
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 21
Kunnannimet murroksessa
  Sirkka Paikkala
  Lisätiedot Suomen kuntien määrää aiotaan radikaalisti vähentää. Kuntaliitoksilla on huomattavia vaikutuksia myös nimistöön, mikä pitäisi ottaa huomioon jo muutoksen suunnitteluvaiheessa.
  Avainsanat kuntaliitos, kuntaliitokset, kunnannimet, nimistö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 28
Kunnat hyödyntävät informaatio-ohjausta maankäyttöpolitiikassaan monin eri tavoin
  Hanna Kuivalainen
  Lisätiedot Informaatio-ohjaus on yksi ohjauskeinoista ? myös maankäyttöpolitiikassa.
  Avainsanat Maankäyttö, maankäyttöpolitiikka, kaavoitus, informaatio-ohjaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 48
Kunnat ja maankäyttö yhteiskunnan taloushaasteem keskiössä - taas kerran
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 51
Kunnat tarvitsevat maanmittausalan moniosaajia
 
  Lisätiedot Maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen Kuntaliitosta Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 6
Kunnat yhdistyvät – muutoksen toteuttaminen kiinteistörekisteriin
  Mauri Asmundela
  Lisätiedot Kuntaliitokset aiheuttavat kiinteistötunnusten muuttamistarpeen. Alustavien laskelmien perusteella yli 500 000 rekisteriyksikköä on käytävä läpi.
  Avainsanat kuntaliitos, kiinteistörekisteri, maanmittaustoimisto, määräala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 34
Kunnilla iso rooli rakentamisen kiertotalouden edistäjänä
  Markku Raimovaara
  Lisätiedot Rakentaminen tuottaa kaivosteollisuuden jälkeen suurimman osan Suomen jätevolyymista. Rakennus- ja purkujätteet sekä maa-ainekset ovat kunnille ja muille toimijoille iso haaste: EU-lainsäädäntö asettaa rakennusjätteiden materiaalina hyödyntämisen tavoitteeksi 70 % vuoteen 2020 mennessä. Tähän on vielä matkaa.
  Avainsanat kiertotalous, rakennusjäte
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 28
Kunta jälkeen ”sote-ervan”?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 37
Kuntaliiton avaukset digitalisaatioon
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Tuottamaton tiedonvälitystyö pois, ajantasainen tieto käyttöön ja terve kilpailu kuntien sähköisiin palveluihin
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 30
Kuntamuotojen erottelu poistumassa kiinteistönmuodostamislaista
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 6
Kuntapalvelin – uusi tiedonvälityskanava kunnille
  Sohvi Puro
  Tyyppi   Osasto   Nro 4/1998 Sivu 32
Kuntarakenneuudistuksesta – muuttuvatko kuntien maankäytön valinnat tai toimintatavat?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Pystymmekö käytännössä uudistamaan kuntien toimintaa ja rakenteita siten, että syntyy todellisia kustannussäästöjä palvelujen laadusta tinkimättä? Vastaavatko asuinalueille tarjottavat lähipalvelut, ala-asteet ja päiväkodit, aidosti asukkaiden jokapäiväisen elämän tarpeita siten, että työssäkäynti on mahdollista?
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 42
Kuntaremontit, vaikeata on
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2011 Sivu 45
Kuntasektorin kiinteistökannan energiatehokkuusperusteinen salkutus ESCO-palvelujen hyödyntämiseksi
  Katariina Penttilä
  Lisätiedot Uusiutuva energia ja ­energiatehokkuus ovat läsnä kaikkialla. Kokeiluja ­tehdään kunnissa ja yrityksissä. ­Jokainen ­kolmannen asteen oppilaitos ja ­tutkimusinstituutti on jollain tapaa ­tekemisissä tulevaisuuden energia­ratkaisujen kanssa. Tahtotila on ­yhteinen, mutta toteutuksen esteenä on usein raha.
  Avainsanat energiatehokkuus, kiinteistö, rakennusala, kunta, ammattikorkeakoulu, HAMK, ESCO, investointi, salkutus, kiinteistösalkku, CO2, energiatehokkuussopimus, HINKU
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 12
Kuntatalouden haasteista uutta profiilia maapolitiikkaan
  Jouko Riipinen
  Lisätiedot Lähitulevaisuudessa monet suomalaisten tärkeinä pitämät arvot ja talouden realiteetit törmäävät yhteen entistä rankemmin. Löytyisikö tässä tilanteessa kykyä arvioida uudelleen myös niitä arvoja ja ajatusmalleja, jotka ohjaavat maapoliittista päätöksentekoa ja muita yhdyskuntarakentamisen kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavia valintoja?
  Avainsanat kuntatalous, julkinen talous, maapolitiikka, arvot
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 10
Kuntatietojen tuotemallinnus antaa erinomaiset lähtökohdat UKTJ:n käyttöönottoon
  Tapio Ahomäki
  Avainsanat UKTJ, kiinteistörekisteri, kuntarekisteri, Tekla Xcity
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 29
Kuntatietopalvelu on kuntien keskeinen palvelualusta ja edunvalvontaväline digitalisoituvassa yhteiskunnassa
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 38
Kuntavaalit nosti asuntojen hintoja
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 4/2012 Sivu 38
Kuntayhteistyö on ajankohtaisempaa kuin koskaan
  Matti Holopainen
  Avainsanat kunnat, kuntayhteistyö, sote, digitalisaatio, data
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 37
Kuntien haja-asutusalueiden osoitekarttatuotanto
  Kari Salonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 38
Kuntien ja yksityisten yhteistoiminnasta kaavoitus- ja rakentamisprosessissa Alankomaissa
  Kari I. Leväinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 6
Kuntien kaavamonopoli ja toimiva ­kuntakaavoitus tästä eteenpäin
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 11
Kuntien karttapalvelut Internetissä
  Eero Tuomaala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 36
Kuntien kiinnostus raakamaan lunastamiseen lisääntynyt
 
  Lisätiedot Maan lunastusasioita ympäristöministeriössä käsittelevä hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta Pekka Lehtosen pikahaastattelussa.
  Avainsanat lunastus, maankäyttö, yhdyskuntarakentaminen, raakamaan hankinta
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 10
Kuntien maapolitiikka – ryöstöretki vai yhteistä hyvää rakentamassa?
  Karin Kolis
  Lisätiedot Kuntien maapolitiikka on aiheena erityisen ajankohtainen, koska maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on lähtenyt liikkeelle.
  Avainsanat maapolitiikka, maankäyttölaki, rakennuslaki, lunastus
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 5
Kuntien tonttituotannon ongelmat vakiintuneita – onko helpotusta näköpiirissä?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 9
Kuntien verkostoyhteistyö – osa kuntasektorin tuottavuusohjelmaako?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 44
Kuntien yhteistyön merkitys korostuu kuntatalouden liikkumavaran pienentyessä uudessa hallintorakenteessa
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 22
Kuntien yritystuet ja maapolitiikka
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Säädösten tarkoituksena on varmistaa se, että kiinteistöjen osto- tai myyntihinnat muodostuvat markkinaehtoisesti eikä niihin sisälly liian alhaisen myyntihinnan tai liian korkean ostohinnan muodossa yrityksille kanavoituvaa tukea, joka voi vääristää kilpailuolosuhteita markkinoilla.
  Avainsanat EU, maapolitiikka, kiinteistökauppa, elinkeinotuki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 10
Kustaa III:lle valmistettu tiekartasto Suomesta – arkistolöytö Ruotsin Sota-arkistosta
 
  Lisätiedot Esittelyssä Erkki-Sakari Harjun ja Jussi T. Lappalainen n toimittajama Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790.
  Avainsanat Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2010 Sivu 57
Kustannuksesta hintaan
  Jyrki Halomo
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2002 Sivu 44
Kustannukset ja aikataulut
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2001 Sivu 23
Kustannus- ja budjettirakenteet valtion ja kuntien yhteistyön esteenä – lasku veronmaksajalle
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Valtion ja kuntien mahdollisuudet tarkastella palvelutuotantoa ja kustannusrakenteita kokonaisuutena eivät käytännössä toimi. Ylimääräisen laskun maksaa veronmaksaja. Mistä löytyisi se yhteistoimintamalli, jossa veronmaksajan kokonaisetu ratkaisisi?
  Avainsanat julkinen talous, kustannusrakenne, palvelujen hinnoittelu
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 20
Kuu Kiurusta kesään
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 1/2013 Sivu 17
KUUMA-kehitys- ja ympäristökuva visioi alueelle 240 000 asukasta vuonna 2030+
  Arja Sippola – Heli Kotilainen
  Lisätiedot KUUMA-alue on ainutlaatuinen yhdistelmä kaupunkikulttuuria, korkeatasoista osaamista sekä luonnonläheistä asumista kiinteänä osana Helsingin metropoli aluetta.
  Avainsanat kehityskuva, maankäytön strateginen suunnittelu, yleiskaavayhteistyö, maankäytön rakennemalli, Kuuma-kunnat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 26
Kuusamon isojaon alkamisesta puoli vuosisataa – veteraanit koolla Kuusamossa
  Eljas Savola
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 48
Kuusi vuotta Smartland-hanketta: Mitä olemme oppineet ­maapolitiikan prosesseista?
  Pauliina Krigsholm – Tea Lönnroth – Heidi Falkenbach
  Lisätiedot Tämä artikkeli päättää vuodesta 2021 asti jatkuneen, eri maankäyttöpoliittisiin teemoihin keskittyneen Smartland-kirjoitussarjan. Aiemmat kirjoitukset ovat käsitelleet muun muassa kuntien maa­politiikkastrategioita, täydennysrakentamiseen liittyviä maa­poliittisia konflikteja, maankäyttöpolitiikan ja asuntotarjonnan välistä yhteyttä, ilmasto­tavoitteiden integrointia osaksi maa­politiikkaa, sekä maapolitiikan ­hyväksyttävyyden ­rakentumista.
  Avainsanat maankäyttöpolitiikka, asuntotarjonta, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 4
Kuvaavien spektrometrien käyttö kaukokartoituksessa
  Juho Lumme
  Avainsanat satelliittitekniikka, kaukokartoitus, hyperspektrikuvaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 16
Kuvernöörin toimitus ja säätiön siemen
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2018 Sivu 35
Kuvia ja pisteitä Pohjanlahden molemmin puolin – yhteistyöllä pitkät perinteet
  Heli Laaksonen
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen ilmakuvakeskus tekee runsaasti yhteistyötä Ruotsin Lantmäterietin kanssa niin ilmakuvausten kuin laserkeilaustenkin osalta. Laajemmalla rintamalla kahden valtion välistä yhteistyötä tehdään Tornionjoen alaosan tulvakartoitusprojektissa.
  Avainsanat ilmakuvaus, laserkeilaus, pohjoismainen yhteistyö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 20
Kvanttimekaniikkaa kiinteistöarviointiin
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2018 Sivu 40
Kyetäänkö ilmastokatastrofi torjumaan? Hiilensidonta ja metsien merkitys
  Kari Silfverberg
  Lisätiedot Maapallon ilmakehän hiilidioksidi­pitoisuus on jatkanut nopeaa ­kasvuaan ­huolimatta jo yli 30 vuotta ­kestäneestä globaalin ilmastopolitiikan ­sopimus­prosessista ­ihmisyhteisöjen ­kasvi­huonekaasupäästöjen ­hillitsemiseksi. Tammikuussa 2022 ilmakehän ­hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 418 miljoonasosaa (ppm), kun se oli ­esiteollisella kaudella 280 miljoonasosaa.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastometsät, hiilensidonta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 4
Kylmäkiskoista hallintoa
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2012 Sivu 43
Kylä, ennakkomaksu ja inverssiluku
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2020 Sivu 41
Kymen maanmittarikerholle historiikki
  Tom Masalin
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 51
Kymen maanmittarit Kuninkaantiellä
  Veli Matti Multanen
  Lisätiedot Moni kaakkoissuomalainen maanmittari löysi taiteellisesti piirrettyjä karttoja omista koti- tai mökkiseudustaan Ruotsin Kuninkaallisessa Sota-arkistossa.
  Avainsanat Kymen maanmittarit
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 44
Kymen Makli ry Imatralla ja Svetogorskissa
  Tom Masalin
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 53
Kymmenen haastetta rakennus- ja kiinteistöalan digitalisointiin
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juho-Pekka Virtanen
  Lisätiedot Voivatko koulutukseen tehtävät nopeat päivitykset, näkyväksi tehdyt tietovirrat ja valtion kärkihankkeisiin kohdennettu panostus toimia T&K-yhteistyöratkaisujen vauhdittajina? Miten saadaan uutta digitaalista arvonluontia esitettyyn kymmeneen esimerkkiin?
  Avainsanat kaupunkimalli, lisätty todellisuus, tietomalli, robottiauto, esineiden internet, pellillistäminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 10
Kymmenen kysymystä raiteilta suistuneelle maanmittarille
  Juhani Nurkka
  Lisätiedot Maanmittausteknikko Heikki J. Oksanen Juhani Nurkan haastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto MAKLI 40 vuotta  Nro 2/1999 Sivu 26
Kymmenestuhannesosa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Jos ilmakehästä otetaan keskimääräinen 10 000 molekyylin otos, on joukossa noin 4 kpl CO2-molekyyliä. Nykyinen tilanne olisi vielä juuri ja juuri hallittavissa järjellisin kustannuksin ja ilman peruuttamattomia muutoksia luonto- ja rakennetussa ympäristössä. Ilmakehän CO2-pitoisuus näyttää kuitenkin jatkavan kasvuaan ? koronastakin huolimatta. Jarrutus näyttää siis menevän pitkäksi, joten on aika ryhtyä kysymään, millä keinoin ryhdymme poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä.
  Avainsanat hiilidioksidi, CO2, Keeling curve, hiilinielu, Climeworks, kompensaatio, ppm
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 38
Kyösti Veli Vihtori Lehtonen
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2005 Sivu 54
Kävelijäkokemuksesta lisäarvoa suunnitteluun
  Susanna Kari
  Lisätiedot Kävelemisessä on kyse paljon muustakin kuin askelten ottamisesta.
  Avainsanat käveltävyys, hyötykävely, kävelijäkokemus, Otaniemi, pehmoGIS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 10
Käveltävyyden käyttäjäkokemus käytännössä - Tapaustutkimus Otaniemi
  Susanna Kari
  Lisätiedot Espoon Otaniemi on oivallinen kohde kävely-ympäristön ja jalankulkijoiden kokemusten tutkimiselle, sillä alueella on meneillään monia sellaisia kehityshankkeita, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa kampusalueella erityisesti liikkumiseen.
  Avainsanat käveltävyys, hyötykävely, kävelijäkokemus, Otaniemi, pehmoGIS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 6
Käyttäjälähtöisyys ja monialaisuus kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuutena
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Kehittyvän kiinteistöalan osaamisen linkittämiselle yli totuttujen rajojen on kysyntää. Muutosvoimia ovat niin väestön ikääntyminen, joka luo uudenlaisia tarpeita tuottaa kiinteistöalan palveluita ja tuotteita kasvavalle kuluttajajoukolle, kuin myös kansainvälistyminen, elinkaariajattelu, kestävä kehitys ja uudet palvelut, energia ja uudenlainen tulossa oleva kaupunkisuunnittelukulttuuri.
  Avainsanat kaupunkisuunnittelu, kiinteistöpalvelut, palveludesign, kestävä kehitys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 20
Käänteiset asuntolainat Suomessa
  Anna Puhtila
  Lisätiedot Väestön ikääntyessä perinteiset lainatuotteet eivät enää sellaisinaan riitä. Pankkien tarjontaan tarvitaan iäkkäämmille suunniteltuja lainatuotteita tavallisten lainojen ja kulutusluottojen rinnalle. Tämä alkutilanne vahvistaa käänteisten asuntolainojen asemaa Suomen rahoitusmarkkinoilla.
  Avainsanat käänteinen asuntolaina, rahoitustuotteet, vakuuskohde, lainaehdot, vakuuskohteen sijainti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 24
Laadukkaalla yhteistyöllä kestävää kasvua, älykkäitä ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa Suomen kasvukäytävällä
  Anne Horila – Outi Myllymaa
  Lisätiedot Suomen kasvukäytävä on Anne Horila ja Outi Myllymaa aidosti yhtenäinen työssäkäynti- ja arjen asioinnin alue, jossa asuu noin 45 % väestöstä, tehdään noin 50 % yritysten liikevaihdosta sekä noin 60 % innovaatio- ja tutkimustoiminnasta. Maankäytöllä ja liikenneratkaisuilla on merkitystä niin asukkaiden sujuvaan ja hyvinvoivaan arkeen kuin yritystoiminnan edellytyksiin alueella.
  Avainsanat kasvukäytävä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 12
Laatikko rakennus paikkana?
  Kari Sorsakivi
  Lisätiedot Tammikuussa valmistuneessa raportissaan työryhmä esittää yksimielisenä näkemyksenään, että Suomessa tulisi ryhtyä lainsäädännön kehittämiseen siten, että 3D-kiinteistöjen muodostaminen ja rekisteröinti on mahdollista.
  Avainsanat 3D-kiinteistö, kiinteistönmuodostus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 53
Laatua toimintaan
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 5
Ladun avaaja Niilo Luoma
  Seppo Härmälä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2003 Sivu 54
Lahden kaupunki siirtyi EUREF-koordinaatistoon
  Aija Holopainen
  Lisätiedot Lahtea kannusti koordinaatistovaihdokseen muun muassa seudullinen paikkatietohanke ja tarve saada seudullisesti yhtenäinen koordinaatisto. Työ tehtiin aineistokonversiota lukuun ottamatta kunnan omana työnä.
  Avainsanat EUREF, EUREF-koordinaatisto, koordinaatistovaihdos, tasorunkoverkko, pinta-alamuutos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 14
Lahden kaupunkiseudun rakennemalli
  Juha Nurmi – Pasi Rajala – Raimo Airamo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 8
Lahden oikorata – mitä YVA:n jälkeen
  Sakari Grönlund
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 20
Lainsäädännön uudistamisesta jokin ajatus
  Markku Markkula
  Avainsanat lainsäädäntö, hallitus, politiikka
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2021 Sivu 44
Lajinsa viimeiset
  Ari Laitala
  Lisätiedot Noin kuukausi sitten Aallon Maankäyttötieteiden laitoksella aloittaneet uudet opiskelijat ovat viimeiset, jotka vielä saavat nykyisen muotoisen maanmittauskoulutuksen.
  Avainsanat kandidaattikoulutus, koulutusohjelma, Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos, maisteriohjelma, kiinteistötalous, geomatiikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2012 Sivu 5
Lamaan
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2009 Sivu 55
Land Reform and Property Market in Baltic States
  Tambet Tiits
  Lisätiedot Artikkeli perustuu kirjoittajan Maanmittauspäivillä pitämään luentoon.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 31
Landgesellschaft – maapankkiesimerkki Saksasta
  Tuomo Heinonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 38
Landhöjning i Kvarken – olikheter vid lagstiftningen i Finland och Sverige
  Dorrit Högbacka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 36
Landinspektøruddannelsen og rekrutteringsudfordringen
  Anne-Mette Bach – Michael Tophøj Sørensen – Esben N. Clemens
  Lisätiedot Landinspekt?ruddannelsen har ondt i rekrutteringen. Som konsekvens af et lavt studenteroptag i 2009, 2010 og 2011 har skolen for Arkitektur, Design og Planl?gning p? Aalborg Universitet taget kampen op mod det lave ans?gerantal ved at professionalisere markedsf?ringen rettet mod de unge.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EDU  Nro 3a/2013 Sivu 21
Langaton Internet tekee tuloaan
  Mikko Salonen
  Avainsanat WAP, langaton Internet, WAP-kartat, GPRS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 24
Lantmätaren i framtidens Europa
  Markku Villikka
  Lisätiedot Session 5 ? Framtida behov / utbildning, forskning och utveckling, kunnande
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 48
Lantmätarkontakt över gränserna i Norden
  Sven-Olof Lindfors
  Lisätiedot Vi önskar gratulera Sveriges Lantmätareförening (SLF) inför föreningens 100-?rs jubileum genom att publicera den d?varande distriktsingenjörens och m?ng?riga ombudsmannen Sven-Olof Lindfors skrift om det nordiska samarbetet. Skriften publicerades i MIL:s festskrift ?r 1990, d? Finlands Lantmäteriingenjörers Förbund fyllde 100 ?r. Skriften är med tanke p? verket skriven ur en n?got finsk synvinkel och slutar allts? ?r 1990.
  Avainsanat nordiskt samarbete, nordiska kongress
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 42
Lantmäteri- och inskrivningsverksamheten i Sverige
  Lars Jansson
  Lisätiedot Session 3 ? Infrastruktur för lägesbunden information
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 31
Lantmäteriverket – organisation och strategi
  Jarmo Ratia
  Lisätiedot Avajaisesitelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 6
Lapin ammattikorkeakoulussa pidettiin vuotuiset mittauspäivät
  Santeri Satta
  Lisätiedot Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella pidettiin torstaina 16.3.2017 Lapin mittauspäivät 2017. Maanmittaustekniikan koulutuksen opiskelijat järjestivät tapahtuman. Valvovana opettajana oli lehtori Sami Porsanger.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 34
Lapin kolmiomittaus
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2023 Sivu 39
Lapin kullan kimallus – Euroopan suurin kultakaivos Kittilään, kaivospiiritoimitus tehty
  Ossi Jutila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 18
Lapin maanmittarikerho
  Arvo Vitikainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 23
Lapin maanmittarikerho 50 v (1956–2006)
  Jorma Kuukasjärvi
  Lisätiedot Juhlat pidettiin Rovaniemellä Lapin Sodan tuholta säilyneessä Alaruokasen talossa 11.11.2006. Maankäyttö julkaisee Jorma Kuukasjärven puheen kyseisessä tilaisuudessa.
  Avainsanat Lapin maanmittarikerho
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 62
Lapin mittauspäivät 2018
  Santeri Satta
  Lisätiedot Lapin ammattikorkeakoulussa järjestettiin torstaina 15. maaliskuuta jokavuotiset Lapin mittauspäivät, jotka pidettiin Jokiväylä 11 kampuksen B-siivessä Rovaniemellä. Päivä sisälsi erilaisia maanmittausalan toimijoiden esityksiä Borealis-luentosalissa ja ständejä kampuksen pääaulassa.
  Avainsanat Lapin mittauspäivät, 2018
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 14
Lapin Mittauspäivät Rovaniemellä
  Teresa Stanek
  Lisätiedot Mittauspäivät 2026 pidettiin helmikuun 5. päivänä Lapin ­ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Kaikille avoin tapahtuma keräsi paikalle väkeä ­opiskelijoista ammattilaisiin kiertelemään näyttelypöytiä, kuuntelemaan ­asiantuntijaluentoja ja laajentamaan verkostoja.
  Avainsanat Lappi, Lapin Mittauspäivät, Lapin AMK, RoMMI ry
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 32
Lapin Mittauspäivät Rovaniemellä jo 10. kerran
  Suvi Tanninen – Teresa Stanek
  Lisätiedot Mittauspäivät 2025 pidettiin helmikuun 6. päivänä Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Päivän aikana opiskelijat, opettajat, maanmittausalan ammattilaiset ja muut vieraat saivat kierrellä näytteilleasettajien pisteillä ja seurata seminaarin asiantuntijaluentoja.
  Avainsanat Lapin mittauspäivät, Lapin ammattikorkakoulu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 52
Lapin tuntija retkeilee kadonneessa ja nykyisessä erämaassa
 
  Lisätiedot Yrjö Teeriahon kirja "Muuttuva Sompio" esittelyssä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2011 Sivu 66
Laser Scanning 2007 and SilviLaser 2007 Espoossa 12.–14.9.2007
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Laserkeilaus on eniten kasvava tutkimusalue modernissa maanmittauksessa ja sen hyödyntämisessä. Kuluvan vuoden alan tapahtumien kuten Paikkatietomarkkinoiden sekä Kaukokartoituspäivien esityksistä useat sivusivat laserkeilausta. Suomi onkin laserkeilaustutkimuksen kärkimaita.
  Avainsanat laserkeilaus, laser scanning, SilviLaser
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 50
Laserkeilain – instrumentti metsäalueiden kartoitukseen
  Ulla Pyysalo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 26
Laserkeilauksella virtuaalinen tilamalli
  Jukka Mäkelä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 27
Laserkeilauksen huippuyksikkö 2014–2019 - Maankäyttöalalta Suomen tutkimuksen lippulaivaksi
  Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Laserkeilauksen avulla kohteesta voidaan tuottaa kustannustehokkaasti geometrisesti tarkkaa 4D-mittaus- ja paikannustietoa, joka on hyödynnetävissä monialaisesti älykkäissä tulevaisuuden ratkaisuissa. Huippuyksikön osapuolet täydentävät hyvin toisiaan, jolloin katetaan alan laitetekniikan tutkimus ja kehitys sekä potentiaaliset sovellukset. Tutkimusalueina ovat mm. nopeiden piirien elektroniikka, liikkuvien laserkeilausjärjestelmien rakentaminen ja paikannusteknologiat. Huippuyksikön tavoitteena on kehittää laserkeilausmenetelmiä sekä -laitteita, analysointimenetelmiä ja sovelluksia maankäyttö-, metsä- ja insinööritieteiden rajapinnoilla.
  Avainsanat laserkeilaus, huippuyksikkö, 3D-kartta, 3D-internet
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 25
Laserkeilauksen opetuksesta Metropoliassa
  Vesa Rope – Jussi Laari
  Lisätiedot Pekka Lehtosen juttu ?Laserskannaus tätä päivää ja huomista? Maankäytön numerossa 4/2015 pani kirjoittajat tarttumaan kynään. Siinä (tosin Hannu Heinosen ilmaisemat) ajatukset maanmittareiden koulutuksen jälkeenjääneisyydestä ? etenkin laserkeilauksen alueella ? ja kenties myös yleisemmin, tuntuivat hiukan vierailta.
  Avainsanat laserkeilaus, 3D-mallinnus, koulutus, Metropolia, AMK
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 16
Laserkeilauksen testiprojektista odotettua tarkemmat tulokset
  Mervi Laitinen
  Lisätiedot Maamittauslaitoksen ilmakuvakeskuksen johtaja Juha Vilhomaa on tyytyväinen vastikään päättyneen laserkeilauksen testitöiden tuloksiin. Keilauksia tehtiin joulukuussa 2006 ja huhtikuussa 2007. Testistä saadut tulokset ovat pääosin ylittäneet odotukset.
  Avainsanat laserkeilaus, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 23
Laserkeilaus helikopterista suunnitteluhankkeilla – uudentyyppistä tiedonkeruuteknologiaa
  Tauno Suominen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 23
Laserkeilaus kannattavampaa käytön yleistyessä
  Hannu Korpela
  Lisätiedot Laserkeilaus ilma kuvauksella täydennettynä on luotettava, tarkka ja edullinen menetelmä niin väylä- kuin aluekartoituksissa. Valitettavan usein tätä tietoa käytetään hyväksi vain hankekohtaisesti. Monet muutkin osapuolet voisivat hyötyä aineistosta ja samalla laserkeilaus olisi kokonaistaloudellisesti entistä kannattavampaa.
  Avainsanat laserkeilaus, ilmakuvaus, maastomallit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 36
Laserkeilaus mahdollistaa kilpapurjehdusveneiden yhdenmukaisen ja tarkan luokittelun
  Ville Silvennoinen
  Lisätiedot Offshore Racing Congress (ORC) -jahtiluokituksen asiantuntijat mittasivat, mallinsivat ja arvioivat ClubSwan -kilpapurjeveneen tarkasti Leica Geosystemsin laserkeilausratkaisulla. Pilottiprojekti toteutettiin Nautor Swanin tehtaalla historiallisessa Pietarsaaressa, jossa purjehdusmaailman vuosisatoja vanha merellinen perintö ja nykyaika kohtaavat.
  Avainsanat laserkeilaus, laserskannaus, ORC, kilpapurjevene, mallinnus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 21
Laserkeilaus on korvaamaton apu klassisen 6mr-kilpaveneen Renatan entisöinnissä
  Vesa Virtanen – Nina Heiska – Hannu Heinonen – Karl-Johan Stråhlmann
  Lisätiedot Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Renata-veneen entisöinnin alkajaisiksi vene mitattiin laserkeilauksella ja samalla se kuvattiin. Mittaustuloksia käytetään uusien linjapiirrosten tekemiseen ja kuvauksella saadaan tallennettua Renatan tämänhetkinen kunto osana sen historiaa.
  Avainsanat Renata, laserkeilaus, entisöinti, 3d-mallinnus, veneily, purjehdus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 20
Laserkeilaus – uusi ulottuvuus paikkatiedon keräämiseen
  Jarkko Koski
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 24
Laserskannaus tätä päivää ja huomista
 
  Lisätiedot Nordic Geo Center on erikoistunut maassa, ilmassa ja liikkuen tehtävään paikkatiedon keräämiseen: laserskannereihin ja pienoishelikoptereihin.
  Avainsanat paikkatieto, laserskannaus, laserskanneri, helikopteri, koulutus, UAV
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 6
Lassi Iharvaara
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2005 Sivu 54
Lauri Kantee
  Jarmo Ratia
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2002 Sivu 66
Lauri Kantee: Paimenpojasta pääjohtajaksi
  Vesa Walamies
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/1997 Sivu 40
Lauri Kuparinen 1934–2011
  Simo Mäkelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2011 Sivu 64
Lauri Matilan muistoksi
  Olavi Merjanaho
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2006 Sivu 70
Lausunto Suomen kartaston tutkimuksesta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2015 Sivu 43
Lausuttua
  Ari Laitala – Jamie Donovan – Susanna Kari
  Lisätiedot Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu ? edelleen, ja nyt nimellä Kaavoitus- ja rakentamislaki. Lausunnolla olleen lain lausuntoaika päättyi 7.12.2021. Teemme lyhyen katsauksen lausuntokierroksen antiin.
  Avainsanat kaavoitus- ja rakentamislaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, lainsäädäntö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 41
Lautakunnan esittely
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 5/2000 Sivu 31
Lehden toimittaminen käy kuin tanssi
 
  Lisätiedot Esittelyssä Susanna Kari, lehden uusi toimitussihteeeri.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 53
Leikkaussäännös edelleen merkittävä kuntien maapolitiikassa
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Lunastuslain ns. leikkaussäännöksen osalta on käyty keskustelua, että sitä ei juurikaan ole sovellettu eikä sillä ole merkitystä kuntien maapolitiikan hoidolle. Kahden tuoreen, kylläkin vielä laillistumattoman, maaoikeuden tuomion perusteella ei väitteisiin säännöksen merkityksettömyydestä voida yhtyä. Samalla tuomiot selventävät ja yhdenmukaistavat, uskon minä, oikeuskäytäntöä.
  Avainsanat maapolitiikka, leikkaussäännös, lunastuslaki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 15
Lennokkikartoitus – uusia näkymiä ilmasta
  Mikko Sippo
  Lisätiedot Lennokkikartoitus on uusin, jo vakiintunut menetelmä paikkatiedon hankkimiseksi. Menetelmä on kustannustehokkain silloin, kun kohdealue on liian suuri maastokartoitukselle ja liian pieni lentokoneesta tai helikopterista tehtävälle laserkeilaukselle ja ilmakuvaukselle ? juuri tästä syystä se on saanut nopeasti jalansijaa ammattilaisten keskuudessa.
  Avainsanat lennokkikuvaus, kuvaprosessointi, pistepilvi, ortokuva, kuvablokki, kartoituslento
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 33
Lentolehtinen
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2011 Sivu 40
Lex Tuntematon
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2011 Sivu 47
LEX-Tuntematon, osa 2
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 3/2022 Sivu 33
Liikenne sähköistää kiinteistötkin
  Ari Laitala
  Avainsanat sähkömarkkina, kysyntäjousto, aurinkosähkö, tuulisähkö, sähköauto, akusto
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 3
Liikennealueiden arvo: suuri tuntematon
  Risto Peltola
  Lisätiedot Mikä on liikennealueiden arvo Suomessa? Liikenneverkon merkityksen näkökulmasta arvo on hyvin suuri. Koska hyödyn saavat liikenneverkkoa käyttävät kiinteistöt, itse liikennealueiden arvo on epämääräinen. Artikkelissa ehdotetaan maan arvonnousun tehokkaampaa käyttöä väylähankkeiden rahoituksessa.
  Avainsanat maan arvonnousu, liikennealueet, väylähankkeet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 36
Liikenteen kehitys vaatii lain muuttamista – yksityistielain muutokset ja niiden merkitys
  Pauli Karvinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 16
Liikenteen ohjauksella turvallisesti ohi kaivannon
  Kaisa Tolonen
  Lisätiedot Taas on se aika vuodesta, kun tiet avautuvat, ihan konkreettisesti.
  Avainsanat maanrakennus, liikenteenohjaus, työturvallisuus, verkostotyö, suunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 22
Liikkuva kartoitus tiedon tuotannon etulinjassa
  Antero Kukko – Anttoni Jaakkola
  Lisätiedot Liikkuva kartoitus tuo nopeutta ja joustavuutta kolmiulotteiseen mittaukseen ja tuottaa yksityiskohtaisia aineistoja kartoituksen, kaavoituksen ja ympäristömallinnuksen tarpeisiin.
  Avainsanat laserkeilaus, liikkuva kartoitus, suorapaikannus, ympäristömallinnus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 14
Liikkuva laserkeilaus kaupunkien maankäytön ja infrastruktuurin kartoituksessa
  Antero Kukko – Harri Kaartinen – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Liikkuva laserkeilaus tuottaa yksityiskohtaista ­kolmiulotteista paikkatietoa ­kaupunkiympäristöstä moniin tarkoituksiin ­ihmisen toiminnan ja ympäristön ­vuorovaikutuksen ­hallitsemiseksi, kehittämiseksi ja ­dokumentoimiseksi. Kaupunkien rakennuskannan, maanpeitteen ja maaston piirteiden sekä kasvillisuuden kartoitus ja ­dokumentointi ovat ­merkittäviä liikkuvan laserkeilauksen ­sovelluksia ­kaupunkiympäristöissä. Kerätty aineisto helpottaa ­kaupunkitilan ja maankäytön hallintaa ja suunnittelua.
  Avainsanat 3D-kartoitus, liikkuva laserkeilaus, pistepilvi, kaupungit, maankäyttö, infrastruktuuri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 28
Liikkuvasti maanmittausta
  Ari Tella
  Lisätiedot Maanmittari on aina liikkunut maastossa asianosaisten luona mukanaan erilaisia välineitä. Ajan saatossa kalusto on vaihdellut mittapöydästä tämän päivän GPS-laitteistoon. Kokouspaikalla on pidetty aina kirjaa ja siinäkin ovat välineet vaihdelleet sulkakynästä tämän päivän kannettaviin tietokoneisiin. Nykyajan ismeistä yksi on liikkuva työ. Mitä se pitää sisällään? Muuttaako se jotain päivittäisessä työssä?
  Avainsanat kannettava tietokone, liikkuva työ, toimitusinsinööri, maanmittaustoimitukset
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 16
Liisa Rouhiainen (1960–2023)
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2023 Sivu 47
Liiteri tuo rakennettua ympäristöä koskevat tiedot kaikkien saataville
  Kaarina Vartiainen
  Lisätiedot Elinympäristön tietopalvelu Liiteri on avannut ovensa. Palvelu kokoaa yhteen rakennettua ympäristöä ja kaavoitusta koskevia paikka- ja tilastotietoja. Viranomaiset, yritykset ja kansalaiset voivat etsiä palvelusta tietoa esimerkiksi kaavoituksesta, yhdyskuntarakenteesta, luonnonvaroista sekä rakennuksista ja asumisesta.
  Avainsanat elinympäristö, tietopalvelu, Liiteri, maankäyttö, kaavoitus, rakennettu ympäristö, paikkatieto, SADe-ohjelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 28
Liksaa
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2014 Sivu 44
Lisää energiaa kartalle
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kartalle (paikkaan) voidaan erilaisten arvioiden mukaan viedä jopa 90 % kaikesta tiedosta. Tämä näyttäisi pätevän myös energiaan, kuten energian tuottamiseen, siirtämiseen, kuluttamiseen ja varastointiin, mutta myös säästämiseen, tuhlaamiseen ja kierrättämiseen liittyen. Aalborgissa 13.?14.11.2018 järjestetyssä ?Älykäs energia ja 4. sukupolven kaukolämpö? -konferenssin yhteydessä järjestettiin workshop, johon kokoontui neljä Horizon 2020 -rahoitettua projektia, joissa tuotetaan energiankäyttöön liittyvää paikkatietoa. Heat Roadmap Europe -projektin lisäksi osallistuvia projekteja olivat Hotmaps, PLANHEAT ja THERMOS.
  Avainsanat energiakartta, paikkatietoa, älykäs energia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 19
Lisää rahaa valtion maanostoon uusjaossa
  Kalevi Tervakoski
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 5/2000 Sivu 62
Lisää ruutia maapolitiikkaan
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2016 Sivu 24
Logistiikan ratkaisut kiertotalouden mahdollistajana ? huomioita yritysalueiden suunnitteluun ja toteutukseen
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Logistiikalla on suuri rooli tulevaisuuden kiertotaloudessa. Kannattaisiko meidän kehittää tulevaisuuden kiertotalouspuistoja käsi kädessä logistiikka-alueiden kanssa ja yhdistää niitä joiltakin osin? Toimitusketjun hallinnan ratkaisut tulevat mahdollistamaan perinteistä kierrätystä korkeamman jalostusasteen kiertotalouden; näemmekö me kiertotalouden vielä liian suppeasti myös yritysalueita suunnitellessamme?
  Avainsanat Logistiikka, kiertotalous, aluesuunnittelu, logistiikkakeskus, energia, kiertotalouspuisto, kilpailukyky
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 28
Lohkominen, hautakivi ja tulipalo
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 35
Lohkomisen mittauksia Sri Lankassa
  Aune Rummukainen
  Tyyppi Uutinen  Osasto Sattumuksia  Nro 2/2010 Sivu 54
Lohkomisen mullistus jatkuu (haastattelussa Juha Tuomaala ja Harri Kovanen)
 
  Lisätiedot Kehittämispäällikkö Juha Tuomaala ja maanmittausteknikko Harri Kovanen Pekka Lehtosen haastateltavina lohkomisen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.
  Avainsanat lohkominen, rajankäynti, yksityistietoimitus
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 6
Lohkomiskustannukset Pohjoismaissa – vertaileva tutkimus
  Göran Eriksson
  Lisätiedot Pohjoismainen tutkimus vertailee lohkomisen sisältöä, työaikaa ja kustannuksia eri Pohjoismaissa.
  Avainsanat lohkominen, vertailu, Pohjoismaat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 22
Lohkotilan osuus yhteisiin maihin ja kirjallisuutta
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2021 Sivu 27
Lohtajan Vattajan alueen lunastus on saanut lainvoiman
  Sakari Nikander
  Lisätiedot Otsikossa mainittua lunastustoimitusta on selostettu tämän lehden numerossa 3/2011. Asiassa oli kysymys siitä, että Puolustusvoimat lunasti lisäalueita ja -oikeuksia vanhastaan hallitsemaansa ampuma-alueeseen. Asiassa vastapuolina olivat Karhin ja Lohtajan jakokunnat sekä joukko yksityisiä osakkaita, Karhin jakokunta näistä keskeisenä toimijana. Se vaati huomattavia korvauksia eri perusteilla ja se saikin sekä toimituksessa että maaoikeudessa eräitä korvauksia, mutta vain varsin pienen osan vaatimuksistaan.
  Avainsanat lunastus, maaoikeus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2012 Sivu 36
Lopelta Kainuun korpiin – Erkki Uotilan haastattelu ja arkistotutkimuksiakin
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Taksa-aika on vielä muistissa monella varttuneemmalla toimitusmaanmittarilla. Taksa-aika oli maanmittauksen tukkilaisromantiikkaa siinä kuin peruskartoitus. Työ ja elämä nivoutuivat yhteen. Taksa-aika oli osa Suomen jälleenrakennusta ja taloudellista nousua; se on toimitusmaanmittauksen ruisleipää. Raimo Koivistoinen on haastatellut maanmittausneuvos Erkki Uotilaa ja tehnyt huolellisia tutkimuksia. Taksamiehen tarina julkaistaan kolmessa osassa seuraavissa numeroissa. Ensimmäisessä käsitellään 1940?50-lukuja.
  Avainsanat kiinteistönmuodostus, maanmittauksen historia, taksa-aika
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Tarinaa taksa-ajasta  Nro 2/2011 Sivu 16
Loppusuora avautuu
  Pekka Halme
  Lisätiedot FIG Working Week 2017:n järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Pekka Halme nelivuotisen projektin loppusuoralla: ?Itse tapahtuma on vielä edessäpäin, mutta jo nyt tuntuu upealta ajatella sitä positiivisen yhteistyön kudosta, joka on syntynyt tämän projektin ympärille.?
  Avainsanat FIG, Working Week 2017, konferenssi, järjestelytoimikunta
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 5
Loppuuko kaavoitus vai kaavoittajat?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2011 Sivu 43
Lounais-Suomessa isojako oli toivottu uudistus
  Kirsi Laine
  Lisätiedot Isojako oli talonpoikien tavoittelema uudistus Lounais-Suomen sisämaassa, jossa se toteutettiin pääosin Ruotsin ajan lopulla. Talonpojat olivat valmiita merkittäviin ­maankäytön muutoksiin, kunhan heidän ­taloutensa säilyi vakaana. Tämä ­selviää ­toukokuussa 2020 Turun ­yliopiston Suomen historian ­oppiaineessa ­tarkastetusta väitöskirjastani "Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750-1850".
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 10
Loviisa ensimmäisenä EUREF-järjestelmään
 
  Lisätiedot Loviisan kaupunki uusii kokonaan pohjakartastonsa ja paikkatietojärjestelmänsä. Samalla se siirtyy ensimmäisenä kuntana Suomessa uuteen EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmään. Loviisan kaupungin geodeetti Yrjä Meltaus Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Avainsanat EUREF, EUREF-FIN, Loviisa, paikkatietojärjestelmä, koordinaattijärjestelmä
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 18
Luennolla, viimeisellä
  Ari Laitala
  Lisätiedot Professori Kauko Viitanen emeritus piti jäähyväisluentonsa Otaniemessä.
  Avainsanat Kauko Viitanen, kiinteistöarviointi, TKK, Aalto-yliopisto, kiinteistöverotus, auktorisointi, asunto-osakeyhtiö, yhteisomistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 42
Luettua ja kuultua
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2001 Sivu 40
Lunastamalla maata tonttituotantoon
  Jyrki Hurmeranta
  Lisätiedot Vaikka kunnilla on monipuoliset mahdollisuudet lunastaa maata yhdyskuntarakentamista varten, pitäydytään kuntien raakamaan hankinnassa edelleen yleensä vain vapaaehtoisten keinojen käyttöön. Tonttipula ja yhdyskuntarakenteen hajoaminen ovat viime aikoina lisänneet päättäjien kiinnostusta myös lunastuksen käyttöön kuntien maanhankinnassa. Kokemukset maan lunastamisesta eräissä kasvukeskuksissa ovat olleet myönteisiä.
  Avainsanat kunnan maapolitiikka, lunastaminen, lunastuslupa, raakamaa, tonttituotanto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 21
Lunastuksia ja lunastuskorvauksia käsitellyt seminaari Helsingissä
  Kauko Viitanen – Tuomo Heinonen – Heidi Falkenbach
  Lisätiedot FIG:n komissio 9 ( Valuation and Management of Real Estate) järjesti syyskuussa Helsingissä lunastuksia ja lunastuskorvauksia käsittelevän seminaarin.
  Avainsanat FIG, komissio 9, lunastus, lunastuskorvaukset
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2007 Sivu 34
Lunastuskorvauksesta
  Kauko Viitanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 9
Lunastuskorvaukset metsämaalla – väärä vaiko väärin ymmärretty korvaustaso
  Mauri Asmundela
  Lisätiedot Metsämaiden lunastuskorvaukset erityisesti voimajohtolinjojen ­käyttöoikeuksia lunastettaessa ovat nousseet kovasti julkisuuteen. Taustalla on lisääntynyt lunastusten määrä: tuulivoimaloita rakennetaan ­tällä hetkellä maahamme ­ennätysmäärin.
  Avainsanat lunastuskorvaus, lunastustoimitus, voimajohtoalue, Maanmittauslaitos, korvaus, arviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 8
Lunastuskorvausten %-korotus ja arvonleikkauksen poistaminen hallituksen valmistelussa merkittävät taloudelliset vaikutukset kuntiin, asukkaisiin ja yrityksiin sekä verotukseen – onko vaihtoehtoja?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Miksi kunnat lunastavat maata? Millä perusteella lunastuksen yhteydessä maksettava korvaus määrätään nyt? Miten ja miksi hallitus haluaa muuttaa maksettavia korvauksia?
  Avainsanat lunastus, arvonleikkaus lunastuskorvauksessa, segregaatio, kiinteistökeinottelu, kaksinkertainen lisähyvitys
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 42
Lunastuslainsäädännön tarkistamista koskeva mietintö ei tyydytä kuntia
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Lunastuslainsäädännön tarkistamista koskeva mietintö valmisteltiin päättyneellä hallituskaudella. Kuntasektori suhtautuu mietinnön tuloksiin kriittisesti.
  Avainsanat lunastuslaki, kuntatalous, kiinteistökeinottelu
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 15
Lunastuslainsäädäntöä koskeva lakiesitys tulossa Eduskuntaan viikolla 13
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Haluaako hallitus jäädä historiaan nuorison asumisen ja tulevaisuuden mahdollistajana vaiko raunioittajana?
  Avainsanat asuminen, lunastuslainsäädäntö, markkina-arvo, nuoriso
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 33
Lunastustoimitus täyden palvelun ratkaisuna katualueiden maanhankinnassa
  Juho Nikander
  Lisätiedot Asemakaavan mukaisen katualueen hankkiminen kunnalle muodostuu ­neljästä osasta: omistusoikeuden ­siirtäminen, haltuunotto, kiinteistönmuodostus ja korvauskysymykset. Em. asiat voidaan käsitellä useilla ­erilaisilla menettelyillä ja erilaisissa ­aikajärjestyksissä. Maanmittaus­laitoksen lunastustoimitus on ainut foorumi, jossa kaikki osa-alueet tulevat hoidettua kerralla kuntoon.
  Avainsanat katualue, maanhankinta, asemakaava-alue, katualue, kiinteistörekisteri, korvaus, sopiminen, lunastustoimitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 16
Luonnoltaan arvokkaita metsäalueita kartoitetaan WWF:n tuella
  Ari Aalto
  Lisätiedot WWF Suomi jakoi vuoden 2020 Panda-palkinnon ­vapaaehtoisista asiantuntijoista ­koostuvalle ­ryhmälle, joka kartoittaa ­luonnoltaan arvokkaita ­metsiä valtion, metsäyhtiöiden ja ­pohjoisen suurten yhteismetsien ­alueilla. Kohteet valitaan etukäteen ­avoimen tiedon avulla.
  Avainsanat WWF, Panda-palkinto, arvometsä, talousmetsä, uhanalainen, lajisto, kartoittaminen, avohakkuu, suojelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 22
Luonnonsuojelu kriisissä
  Veikko O. Hyvönen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 28
Luonnonsuojelualueet toteutetaan – tilusjärjestelyt tarjoavat uusia toimintamalleja
  Mauri Asmundela
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 26
Luonnontilassa – rakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
  Susanna Kari
  Lisätiedot Luontokadon on arvioitu olevan yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos. Rakennus- ja kiinteistö­­alalla voidaan vaikuttaa paljonkin ­luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 11
Luonnonvarariskien hallintaa tarkoilla paikkatietomenetelmillä
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Nyt on tarve avoimempaan tiedonkulkuun ilmastonmuutostutkimuksesta päättäjille ja kansalaisille.
  Avainsanat ilmastonmuutos, riski, luonnonvarat, paikkatieto, GeoIT, myrsky, Metropolia, Aalto, Geodeettinen laitos, mobiili, 3D
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 7
Luonnonvarat – kansakuntamme yhteinen omaisuusko ?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 33
Luonnossa, katolla
  Susanna Kari
  Lisätiedot Rentoutumista, luontoyhteyttä, hyötyviljelyä. Joskus vihreä virkistyskeidas löytyy yllättävän läheltä kaupunkiympäristössäkin ? riittää, kun kipuaa katolle.
  Avainsanat viherkatto, katon elinkaari, vihreä infrastruktuuri, luontokokemus, käyttäjäkokemus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 34
Luontoperustaisia ratkaisuja ­kaupunkien haasteisiin ilmaston muuttuessa
  Zarrin Fatima – Laura Wendling – Ville Rinta-Hiiro – Johannes Jermakka – Maarit Särkilahti
  Lisätiedot Tutkimusten ­mukaan ­puolet maapallon ­ihmisistä asuu ­alueilla, joissa vedestä on ­puutetta.
  Avainsanat ilmastonmuutos, hulevesi, tulva, tulviminen, UNaLab, NBS, Vuores
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 25
Luovaa tuhoa vauhdittamassa
  Ari Laitala
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 5
Lupauksia lunastamaan
  Markku Villikka
  Avainsanat kaavoituspolitiikka, asuntotuotanto, lunastus
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2008 Sivu 57
Luvatta vai luvan kanssa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2007 Sivu 43
Luvattu maa
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Maankäytön numeroissa 3?4/2005 ja 1/2006 ilmestyneen ?matkapäiväkirjan? aikaisemmissa osissa on käsitelty Palestiinan alueen historiaa, asutuksen kehitystä ja Israelin miehityksestä seuranneita maankäytön ongelmia. Tässä juttusarjan neljännessä osassa siirrytään toistaiseksi sivummalle ammatillisista teemoista ja kuvataan palestiinalaisten arkea vuoden 2006 poliittisessa ja taloudellisessa kaaoksessa.
  Avainsanat Palestiina, maankäyttö
  Tyyppi Kolumni  Osasto Luvattu maa  Nro 3/2006 Sivu 40
Luvattu maa - osa 6
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Tuomo Heinosen Palestiinan ?matkapäiväkirjan? viimeinen osa sisältää valokuvia ja mielenkiintoisen kartan. Sanat eivät näet riitä kertomaan kaikkea sitä, mita kirjoittaja kohta kuluneen kahden vuoden aikana työssään sekä sen ulkopuolella Palestiinassa on kokenut.
  Avainsanat kehittämistyö, Israel, Palestiina, Gaza, Lähi-itä
  Tyyppi Kolumni  Osasto Luvattu maa  Nro 2/2007 Sivu 44
Luvattu maa – osa 1
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Artikkelin kirjoittaja seuraa Lähi-idän tilannetta tulevan kahden vuoden aikana paikan päällä ja raportoi siitä Maankäytön lukijoille maanmittarin näkökulmasta. Ensimmäinen osa tästä ?matkapäiväkirjasta? keskittyy alueen historiaan. Historia selittääkin monia nyky-Palestiinan tapahtumia.
  Avainsanat Palestiina, Israel, siirtokunta, Gaza, Lähi-itä
  Tyyppi Kolumni  Osasto Luvattu maa  Nro 3/2005 Sivu 44
Luvattu maa – osa 2
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Artikkelin kirjoittaja seuraa Lähi-idän tilannetta tulevan kahden vuoden aikana paikan päällä ja raportoi siitä Maankäytön lukijoille maanmittarin näkökulmasta. Toinen osa kuvaa tilastoluvuin ja karttaesityksin alueen asutuksen kehitystä 1800-luvun lopusta tähän päivään.
  Avainsanat Israel, Palestiina, siirtokunta, Gaza, Lähi-itä
  Tyyppi Kolumni  Osasto Luvattu maa  Nro 4/2005 Sivu 42
Luvattu maa – osa 3
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Tässä juttusarjan kolmannessa osassa siirrytään palestiinalaisalueiden maankäytön tämänhetkisiin ongelmiin ja niiden pääasialliseen aiheuttajaan eli Israelin vuodesta 1967 jatkuneeseen miehitykseen. Miehityksen näkyvimpiä ?maamerkkejä? ovat Palestiinalaisalueiden juutalaissiirtokunnat (settlements) ja niin sanottu ?turvamuuri?.
  Avainsanat Israel, Palestiina, siirtokunta, Gaza, Lähi-itä, turvamuuri
  Tyyppi Kolumni  Osasto Luvattu maa  Nro 1/2006 Sivu 50
Luvattu maa – osa 5
  Tuomo Heinonen
  Avainsanat kehittämistyö, Israel, Palestiina, Gaza, Lähi-itä
  Tyyppi Kolumni  Osasto Luvattu maa  Nro 1/2007 Sivu 52
LUZ
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2013 Sivu 36
Lämpöä maasta - kohtuudella
  Kari Kauppila
  Lisätiedot Onnistuneella maalämpöpumppuratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kiinteistön elinkaaren aikaisiin energiakustannuksiin ja sitä kautta myös kiinteistön arvoon. Lämpöpumppujen yleistymisellä on merkittävä rooli myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Maalämpöpumppujärjestelmien asentamiseen liittyvä ohjeistus ja lupakäytännöt ovat kuitenkin monenkirjavia ja johtavat pahimmillaan huonosti optimoituihin investointeihin tai jopa kannattavien hankkeiden perumiseen.
  Avainsanat maalämpöpumppu, lämpöpumppu, maalämpö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 20
Lääninmaanmittausinsinööri Erik Tobé 100 vuotta
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 44
Lääninmaanmittausinsinööri Erkki Priha
  Jukka Vyyryläinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/1998 Sivu 56
Lääninmaanmittausinsinööri Helmer Wallenius kehitti karttakonservointia
  Timo T. Luoma-aho
  Lisätiedot Helmer Wallenius oli uranuurtaja Suomessa karttakonservoinnin alalla 1950-luvun lopulta 1970-luvulle. Kun hänelle hankittiin maanmittausneuvoksen titteliä, lienivät painavimmat ansiot juuri arkiston suojelussa ja nimenomaan kartan paikkauksen kehittelyssä.
  Avainsanat konservointi, karttakonservointi, entisöinti, kartta, kartat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 36
Lääninmaanmittausinsinööri Martti Nikkanen
  Pekka Päivike
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2007 Sivu 68
Lääninmaanmittausinsinööri Martti Ruotoistenmäki 1930–2012
  Juhani Jokela – Pekka Ylinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2012 Sivu 45
Lääninmaanmittausinsinööri Yrjö Ratia 1917–2007
  Pekka Ylinen – Vesa Walamies
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2007 Sivu 55
Löytyykö sitoutumista ilman kuntaliitosta?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Ilmastonmuutoksen torjuminen ja maan kilpailukyky edellyttävät kunnilta maapolitiikan tiivistä yhteistyötä.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 58
M59-vuosikurssi vieraili Rovaniemellä
  Kaarlo Kantola
  Lisätiedot Vuosikurssi M59 aveceineen vieraili Rovaniemellä 6.?7.9.2013.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 46
Maa ja maahan liittyvä tieto yhdistävät maanmittareita
  Hannu Ridell
  Lisätiedot Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n puheenjohtajan esittelee Maanmittari Visio -projektin tavoitteita ja tuloksia ja pohtii maanmittausalan tulevaisuudennäkymiä
  Avainsanat Maanmittari Visio -projekti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 60
Maa – maankäyttö – maanmittaus – Maanmittauspäivät?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 38
Maa-ainesten korvattavuudesta lunastustilanteissa
  Hannu Peltomaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 18
Maa-asiantuntijoiden koulutustehtävä
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Kunnallisten päätöksentekijöiden tieto maamarkkinoiden toiminnasta ja maapolitiikan perusteista on surkean heikkoa. Tällainen arvovaltainen asiantuntemattomuus on ollut suuresti haitallista ongelmien korjaamisen kannalta.
  Avainsanat maapolitiikka, maamarkkinat, koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 16
Maailma ei ole enää litteä
  Maarit Nordmark
  Avainsanat ympäristötietoisuus, RICS, ympäristöahdistus, hiilidioksidi
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 38
Maailma muuttuu, muuttuuko maanmittaustekniikan opetus?
  Kaisa Kanerva
  Lisätiedot Ammattikorkeakoulut ovat tänä päivänä ainoita korkeakouluja, jotka tarjoavat perinteistä maanmittaustekniikan opetusta ja samannimisen insinööritutkinnon. Metropolia Ammattikorkeakoulussa perinteisistä oppiaineista halutaan edelleen pitää kiinni mutta uudistetuilla painotuksilla.
  Avainsanat :maanmittaustekniikka, ammattikorkeakoulu, osaamistarpeet, opetussuunnitelmauudistus, tutkinto-ohjelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 42
Maailman kartta – johdatus matemaattiseen geodesiaan
  Antti Jakobsson
  Lisätiedot Esittelyssä Martin Vermeerin ja Antti Rasilan Maailman kartta : johdatus matemaattiseen geodesiaan.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2015 Sivu 53
Maailman paras geodeetti
  Markus Hotakainen
  Lisätiedot Juhani Kakkurin kirjan Maapallon mittaaja ? V.A. Heiskasen elämä esittely.
  Avainsanat Kakkuri, V. A. Heiskanen, Geodeettinen laitos, geodesian historia
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2009 Sivu 51
Maailmanpyörä palaa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2000 Sivu 28
Maakauppa ja lainhuuto
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat kiinteistönmuodostus, sähköinen kiinteistökauppa, lainhuuto
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2005 Sivu 35
Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 1949–2011
  Hanna Lampinen – Ari Pietarinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2011 Sivu 69
Maakuntasuunnittelulla uudistumisen haaste
  Jukka Noponen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 10
Maakuvakamera
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2015 Sivu 46
Maalaserkeilaimet ovat kehittyneet geodeettisiksi mittauslaitteiksi
  Nina Heiska
  Lisätiedot Maalaserkeilaimet ovat kehittyneet hyvää vauhtia viimeisten vuosien aikana ja niiden käyttö erilaisissa mittaustehtävissä on lisääntynyt. Samalla laitteiden ja ohjelmistojen käytön koulutus on hiljalleen alkanut eri oppilaitoksissa. Näin ollen on aika luoda katsaus laiteteknologiaan sekä alan koulutukseen Suomessa.
  Avainsanat laserkeilain, maalaserkeilaimet, laserkeilaus, laserskannaus, mittaustekniikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 14
Maaltamuuttoa turbovaihteella?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Valtiovallan johdonmukainen vuosikymmeniä jatkunut omistusasumista suosiva politiikka on kääntynyt osin itseään vastaan.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 4
Maan himo
  Ari Laitala
  Lisätiedot Valtava tragedia ? Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ? on tätä kirjoitettaessa kestänyt kaksi kuukautta. Länsimaisesta näkökulmasta on koko ajan vaikeampaa ymmärtää sodan aloittamisen ja jatkamisenkin motiiveja.
  Avainsanat Ukraina, Venäjä, sota, Putin, energia, mongoliperintö, informaatio, todellisuus
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 3
Maan mitta – tie maanmittauksen 375-vuotiseen historiaan
 
  Lisätiedot Mikko Huhtamiehen kirja "Maan mitta ? maanmittauksen historia Suomessa 1633?2008" esittelyssä.
  Avainsanat Maan mitta, maanmittauksen historia 375 vuotta
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2008 Sivu 71
Maan muoto
 
  Lisätiedot Markku Poutasen toimittama teos Maan muoto esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2003 Sivu 46
Maan muutos, ilmastonmuutos
  Susanna Kari
  Lisätiedot Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi uusimman raporttinsa elokuun alussa Genevessä. Raportti käsittelee aihetta, joka usein jää muun muassa fossiilisten polttoaineiden varjoon ilmastoasioista keskusteltaessa ? maankäytön ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä.
  Avainsanat IPCC, ilmastonmuutospaneeli, ilmastoraportti, maankäytön vaikutukset, ruokaturva
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 30
Maanalainen lunastus - case Länsimetro
  Mikael Still
  Lisätiedot Tämä on maanalaisia ­lunastuksia käsittelevän kolmiosaisen ­juttusarjan viimeinen osa, ­jossa ­kerrotaan Länsimetron ­lunastuksessa sovelletuista korvausperiaatteista Espoon kaupungin ­alueella. Juttusarjan aikaisemmat osat on kirjoitettu Pia Mäkilän ­kanssa ja julkaistu Maankäytön numeroissa 2/2019 ja 3/2019.
  Avainsanat maanalainen asemakaava, lunastus, käyttörajoitus, korvausmenettely, Länsimetro
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 16
Maanalaisen alueen omistusoikeus
  Pia Mäkilä
  Lisätiedot Kaupunkien tiivistymisestä johtuva maanhinnan nousu on lisännyt maanalaisen tilan kysyntää. Myös tekniikan kehittyminen on mahdollistanut maanpinnan alaisen alueen entistä monipuolisemman hyödyntämisen. Näiden seurauksena maanalaisesta alueesta on tullut arvokas lisäresurssi, jonka kaupallistumisesta ja kysynnän kasvusta on seurannut tarve säännellä sen käyttöä ja määritellä oikeudet sen hallintaan entistä tarkemmin.
  Avainsanat kiinteistön ulottuvuus, maanalainen alue, kiinteistö, omaisuuden suoja
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 12
Maanerottelusta ja maarekisteriotteista
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2018 Sivu 24
Maanhallinta keskeinen osa kestävän kehityksen edistämistä – oikeus maahan yhä useammalle vuoteen 2010 mennessä
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n ja YK:n konferenssi Melbournessa 24.?27.10.1999.
  Avainsanat :FIG:Melbourne, kestävä kehitys
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/1999 Sivu 32
Maanjakooikeudesta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2020 Sivu 43
Maankäyttö 1/2019
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto English Resume  Nro 1/2019 Sivu 36
Maankäyttö 120 vuotta sitten
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2019 Sivu 28
Maankäyttö 2/2019
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto English Resume  Nro 2/2019 Sivu 44
Maankäyttö 3/2018
 
  Tyyppi   Osasto English Resume  Nro 3/2018 Sivu 48
Maankäyttö 4/2018
 
  Tyyppi   Osasto English Resume  Nro 4/2018 Sivu 44
Maankäyttö ja palvelut – kuntatalouden kulmakivi
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Jokaisen kunnan on esitettävä valtioneuvostolle erityinen kuntaja palvelurakennetta koskeva toimeenpanosuunnitelma.
  Avainsanat maankäyttö, maapolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 23
Maankäyttö ja rakentaminen on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
  Terhi Yli-Pirilä
  Lisätiedot Luonnon ­monimuotoisuuden köyhtyminen on ollut ­valtamedioissakin esillä jo ­hyvän aikaa. Erilaiset ­elinympäristöt ja eliölajit häviävät sitä ­vauhtia, että on perusteltua väittää ­ihmisen toiminnan ­aiheuttavan kuudennen ­globaalin ­sukupuuttoaallon. Voitaisiinko asialle tehdä jotain?
  Avainsanat Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, sukupuutto, luontokato, EU, YK, elonkirjo, maankäyttö, rakentaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 12
Maankäyttö ja verkostoyhteistyö uuden kunnan elinvoiman ytimessä – työtä ja kohtuuhintaista asumista lähipalveluineen
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 30
Maankäyttö on nollasummapeliä
  Ari Laitala
  Lisätiedot Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ­ilmastonmuutoksen ­pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä ­tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua.
  Avainsanat Väestönkasvu, maatalous, ilmaston muutos, maankäyttö, väestönkasvu, vertikaaliviljely, ruokavähikki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 20
Maankäyttö ympäristöhaasteiden keskiössä
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Maankäytön ratkaisut vaikuttavat merkittävästi ympäristövaikutuksiin, palvelujen kustannuksiin ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyyn.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, ilmastonsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausala ja tulevaisuuden haasteet  Nro 1/2010 Sivu 11
Maankäyttö- ja rakennuslain ensimmäiset vuodet
  Ritva Laine
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 12
Maankäyttö- ja rakennuslain moninaiset uudistukset avautuvat pykälä pykälältä
 
  Lisätiedot Ari Ekroosin ja Vesa Majamaan kommentaariteos "Maankäyttö- ja rakennuslaki" esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2015 Sivu 46
Maankäyttö- ja rakennuslaki eduskunnan käsittelyssä
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 22
Maankäyttö- ja rakennuslaki lisää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja kuntien päätösvaltaa
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 6
Maankäyttö-lehti ilmestynyt 30 vuotta
  Erkki Tienhaara
  Avainsanat Maankäyttö, maanmittausalan aikakauskirja
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 5
Maankäyttöala nopeiden ratkaisujen edessä
  Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Maankäyttöalalla on ollut oma vankka roolinsa rakennetussa ympäristössä. Mittaus- ja kiinteistöalalla on paljon annettavaa varsinkin rakennusalalle. Rajat ylittävä yhteistyö rakennus-, kiinteistö-, mittaus- ja yhdyskuntatekniikan alojen välillä on edelleen vähäistä ja hankalaakin. Tämä näkyy uusien menetelmien, innovaatioiden ja sovellusten käyttöönoton hitaudessa. Alat menestyvät kuitenkin tahoillaan verraten hyvin, toimintojen kehittäminen tapahtuu kuitenkin paljolti siilomaisesti.
  Avainsanat rakennettu ympäristö, maankäyttöala, innovaatio, osaamisen jakaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 31
Maankäyttöpolitiikalla kestävää kaupunkikehitystä
  Tuulia Puustinen – Pauliina Krigsholm – Tea Lönnroth – Heidi Falkenbach – Elias Oikarinen
  Lisätiedot Tämä artikkeli käynnistää moniosaisen juttusarjan, jossa tullaan esittelemään ­seuraavan puolentoista vuoden ajan Smartland.fi-tutkimushankkeen tuloksia kuntien maankäyttö­politiikan keinoista ja vaikutuksista kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta. ­Juttusarjassa Aalto-yliopiston tutkijat esittelevät uusimpia tutkimustuloksia painottuen erityisesti maankäyttöpolitiikan vaikutuksiin asuntomarkkinoilla, sekä maapolitiikan ­nykytilaan Suomessa.
  Avainsanat maankäyttöpolitiikka, asuntotarjonta, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 24
Maankäyttösopimukset uuteen arvioon
  Eija Mäkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 24
Maankäyttösopimukset – aitoa kumppanuutta?
  Jussi Eerolainen
  Lisätiedot Artikkelissa luodaan lyhyt katsaus aluerakentamisen ja kaavoitussopimusten käyttöön kuntien maapolitiikassa. Uusien maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen perustuvien säännösten vaikutuksia maapolitiikkaan arvioidaan espoolaisesta näkökulmasta. Lopuksi tuodaan esille raakamaata koskeviin maankäyttösopimuksiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä.
  Avainsanat maapolitiikka, maankäyttösopimus, aluerakentaminen, kehittämiskorvaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 12
Maankäyttösopimus – maapolitiikkaa ja kaavoitusta samassa paketissa
  Vesa Rintamäki
  Lisätiedot Sopimusten väljä lakisääntely lisää maapoliittisia mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa ongelmia maanomistajien yhdenvertaisuuden ja osallisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumiselle.
  Avainsanat maankäyttösopimus, maapolitiikka, maankäyttö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 13
Maankäyttötieteiden laitoksesta tuli totta
  Jori Heinonen
  Lisätiedot Ikimuistoisista ajoista lähtien on Maanmittaustieteiden laitoksen ja sen edeltäjien nimessä esiintynyt sana mittaus jossain muodossa. Vuodenvaihteessa tapahtui kuitenkin historialliseksi luonnehdittava muutos, kun Aalto-yliopiston Maanmittaustieteiden laitos ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyivät muodostaen uuden Maankäyttötieteiden laitoksen. Haastateltavina laitoksen uusi johtaja Kauko Viitanen ja varajohtaja Raine Mäntysalo.
  Avainsanat koulutus, YTK, Maanmittaustieteiden laitos, Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 6
Maankäyttötieteiden päivä 2014
  Susanna Kari
  Lisätiedot Yhdelle päivälle tiivistettyä ja uudella nimellä varustettua Maankäyttötieteiden päivää vietettiin 30.10.2014 Helsingissä. Maanmittaustieteiden Seuran järjestämä päivä nappasi ohjelmaansa alan ja yhteiskunnan ajankohtaisia asioita: esityksien teemoina olivat mm. tonttipula ja asuntorakentamisen haasteet sekä älykkäät tietomallit kaupunkisuunnittelussa. Luento-ohjelman jälkeen järjestettiin Maanmittaustieteiden Seura ry:n ja Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n syyskokoukset.
  Avainsanat Maankäyttötieteiden päivä, Maanmittaustieteiden Seura, Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 48
Maankäyttöviranomaisen näkemys Viron maauudistuksesta
  Karin Kollo
  Avainsanat Viro, maauudistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 18
Maankäyttöä neljällä vuosikymmenellä
 
  Lisätiedot Pekka Lehtonen päättää toisen päätoimittajakautensa (2000-2011) luomalla katsauksen lehden historiaan ja tehtävään.
  Avainsanat Maankäyttö-lehti, päätoimittaja
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 5
Maankäytön lainsäädäntö uudistuu
  Sakari Haulos
  Lisätiedot Maankäyttöä koskevassa lainsäädännössä on odotettavissa merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Valtioneuvoston hiljattain julkaiseman lainsäädäntösuunnitelman mukaan seuraavan vuoden kuluessa hallitus tulee antamaan eduskunnalle muun muassa ehdotukset lunastuslain uudistamiseksi, kaavoitus- ja rakentamislaiksi, kaivoslain muuttamiseksi, luonnonsuojelulaiksi ja laiksi rakennetun ympäristön valtakunnallisesta rekisteristä ja tietoalustasta.
  Avainsanat Kaavoitusjärjestelmä, Kaivostoiminta, Lainsäädäntö, Lunastuskorvaus, Luonnonsuojelu, Rakennuslupajärjestelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 18
Maankäytön strateginen suunnittelu
  Tapio Toropainen
  Lisätiedot Kuntastrategia on asiakirja, yhteinen tahdonilmaus, joka ohjaa kunnan tai kuntaryhmän kehittämistä kohti haluttua, toivottua parasta tilaa.
  Avainsanat maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu, strateginen maankäytön suunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 21
Maankäytön suunnittelun ja kiinteistön muodostuksen suhde
  Marjo Koivu
  Avainsanat osittamisrajoitukset, maankäyttö, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 11
Maanmittareiden arvostus kasvaa maailmalla
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2012 Sivu 31
Maanmittareiden pohjoismainen yhdysmieskokous Lappeenrannassa
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Norden  Nro 3/1998 Sivu 25
Maanmittareiden sijoittuminen työelämään
  Katja Hämäläinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 20
Maanmittareiden YAMK-koulutus Metropoliassa
  Aune Rummukainen
  Lisätiedot Metropoliassa järjestetään joka toinen vuosi, parittomina vuosina alkavana maanmittauksen YAMK-koulutusta. Koulutuksen sisältö vaihtuu eri toteutuskerroilla, kun sitä suunnataan eri kohderyhmille. Opiskelupaikkoja koulutuksessa on ollut 30.
  Avainsanat Metropolia, YAMK, tietomallinnus, opetus, koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 14
Maanmittareista hiilijohtajia
  Jukka Noponen
  Lisätiedot Kehitys on johtamassa vääjäämättä siihen, että uudisrakentamisen on muututtava lähes hiilineutraaliksi.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, ilmastonsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausala ja tulevaisuuden haasteet  Nro 1/2010 Sivu 9
Maanmittari eksyi työmaalle
  Reeta Ojala
  Lisätiedot Jos laitetaan maanmittari työmaalle, niin ensimmäiseksi hän varmaankin laittaa sen kartalle. Mutta miten hän sinne päätyi ja minne jatkaa?
  Avainsanat maanmittari, geomatiikka, GIS, paikkatieto, drooni
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 37
Maanmittari ja kestävä kehitys
  Mikko Uimonen
  Avainsanat kestävä kehitys
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vinkkelit  Nro 1/2000 Sivu 34
Maanmittari ja ravintolayrittäjä Jorma Railonkoski 1935–2022
  Antti Kuparinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2023 Sivu 47
Maanmittari Maarit maailmalla
  Maarit Nordmark
  Lisätiedot Yöpöydälläni on juuri nyt suomenruotsiksi kirjoitettu Hägring 1938, Kjell Westön palkittu romaani, joka avaa lukijalle ikkunan Helsingin tuntoihin toisen maailmansodan kynnyksellä. Meillä jälkeenpäin syntyneillä on oikeat vastaukset, mutta miten maailmaa katsoivat aikalaiset, jotka tulkitsivat todellisuuttaan oman historiansa antamalla pohjakaiulla?
  Avainsanat kansainvälisyys, monikulttuurisuus, kielitaito, kiinteistötalous
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittarit maailmalla  Nro 4/2014 Sivu 12
Maanmittari – geoinformaatikko – geomaatikko – geopoliitikko?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2001 Sivu 49
Maanmittari(a) naurattaa
  Sampo Hatunen
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 1/2001 Sivu 62
Maanmittari(a) naurattaa
  Sakari Nikander
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 2/2001 Sivu 36
Maanmittari(a) naurattaa
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 2/2002 Sivu 42
Maanmittarien lehteä 110 vuotta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 18
Maanmittarien tulee ottaa vastuu rekisterien kehittämisessä (haastattelussa Jürgen Grönfors)
  Markku Villikka
  Tyyppi Haastattelu  Osasto MIL 110 vuotta  Nro 1/2000 Sivu 6
Maanmittarikillan vuosijuhla - maakansan ykkösjuhla
  Ari Laitala
  Lisätiedot Maanmittarikilta pääsi ? monen muun toimijan tavoin ? pitämään viimeinkin vuosijuhlaansa perinteisin menoin. Kevätpäiväntasausta vietettiin 18.3.2022, järjestyksessään jo 121. kerran. Opiskelijoiden juhlaan oli tuttuun tapaan saatu myös ripaus seniorikattausta.
  Avainsanat Maanmittarikilta, vuosijuhla, Kevätpäiväntasaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 37
Maanmittarikilta 100 vuotta!
  Nunu Pesu
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 37
Maanmittariksi ja asuinpaikka
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2016 Sivu 27
Maanmittariksi vaiko ei
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2007 Sivu 39
Maanmittarin aforismeja
 
  Lisätiedot Raimo Koivistoisen aforismikirjan Lasinen labyrintti esittely.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2001 Sivu 65
Maanmittarin elinikäinen oppiminen
  Martti Pietikäinen
  Lisätiedot Nyt tarvitaan tavoitteellista koulutusta kaikille jo ­pelkästään ammattitaidon ylläpitoon nopeasti muuttuvassa maailmassa.
  Avainsanat elinikäinen oppiminen, eettiset ohjeet, FIG Working Week 2019
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 3
Maanmittarin elämää
  Mikko Huhtamies
  Lisätiedot Oiva Turpeisen kirja maanmittari Anders Lönnbohmista Mikko Huhtamiehen esittelyssä.
  Avainsanat Anders Lönnbohm, maanmittauksen historia, Oiva Turpeinen
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2009 Sivu 68
Maanmittarin exlibris
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Kyösti Haatajan exlibris täydennyksenä maanmittareiden exlibris-sarjaan.
  Avainsanat exlibris, Kyösti Haataja, Lex Haataja, Werner Thomé
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Maanmittausinsinöörien exlibrikset  Nro 2/2015 Sivu 57
Maanmittarin tarina
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2009 Sivu 33
Maanmittarin tarina (haastattelussa Canh Tran Minh)
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 6
Maanmittarina Ghanassa
  Markus Junttila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 43
Maanmittariopiskelijat maailmalla
  Jaakko Järvinen
  Lisätiedot IGSM (International Geodetic Student Meeting) Saksassa.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 50
Maanmittarista opettajaksi
  Sonja Rahkonen
  Lisätiedot Pari vuotta sitten Ari-Pekka Laitalainen seisoi ensimmäistä kertaa 46 tiedonjanoisen insinööriopiskelijan edessä. Jännitti ja pelotti. Silti juuri tuo päivä aloitti miehen uralla aivan uudenlaisen vaiheen.
  Avainsanat ura, maastomittaus, JAMK, opettaja, opiskelu, koulutus
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 36
Maanmittarisuku rakentaa Suomea
 
  Lisätiedot Juhani ja Tapio Tuuttilalla on uusjakoelämysten päällä syvällinen kokemus yhdyskuntien rakentamisessa pääkaupunkiseudusta Pohjois-Pohjanmaan perimmäisiin kyliin.
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, maapolitiikka, uusjako, Tuuttila
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 47
Maanmittarit ilman rajoja
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n toimiston johtaja Markku Villikka tarkastelee kolumnissaan tällä kertaa maanomistuksen ja kiinteistövarallisuuden merkitystä kansantalouden kehittymiselle ja pohtii mm. Hernando Soton teoksessaan Mystery of Capital esittämiä ajatuksia ja argumentteja. "Valitsin tämän kolumnin ristiriitaiselta vaikuttavan otsikon tarkoituksella. Se on muunnelma kansainvälisesti arvotetun Lääkärit ilman rajoja (Médecins Sans Frontières, MSF) -järjestön nimestä. Mielestäni on aiheellista kysyä, pitäisikö meillä olla myös ´Maamittarit ilman rajoja´."
  Avainsanat maanomistus, Soto, Mystery of Capital, FIG, maarekisteri, kiinteistövarallisuus, kehitysyhteistyö
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2004 Sivu 49
Maanmittarit ilmastonmuutosta torjumaan
 
  Lisätiedot Maanmittareilla on paljon tehtävää yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä ja tietohuollossa.
  Avainsanat ilmastonmuutos
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 5
Maanmittarit ja business
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2006 Sivu 55
Maanmittarit ja vapaaehtoinen maanpuolustus
  Pentti Pohjola – Pekka Majuri – Kalle Salonen – Heikki Fredriksson – Antero Yläkorpi
  Lisätiedot Kiltojen toiminta keskittyi veteraanien asioiden hoitamiseen. Kiltojen työ keskittyy nyt vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön sen eri muodoissa.
  Avainsanat sotilasmaanmittaus, vapaaehtoinen maanpuolustus, Mittamies- ja Tiedustelukilta, - Mittamies- ja Topografikilta, Topografikilta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 54
Maanmittarit ja ympäristöongelmat
 
  Lisätiedot "Siirrytään suoraan ympäristöystävälliseen luokitukseen."
  Tyyppi Kolumni  Osasto Jarrumies  Nro 1/2010 Sivu 39
Maanmittarit kiertoon
  Sakari Viertiö
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 5
Maanmittarit Kirjamessuilla
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 59
Maanmittarit kokoontuvat Vaasassa
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2016 Sivu 25
Maanmittarit matkalla ”downunder”
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n toinen eteläisellä pallonpuoliskolla pidettävä kongressi tulee ammatillisen ohjelman laajuudessa lyömään kaikki aiemmat ennätykset. Lähes tuhannesta tarjotusta esitelmästä on koottu ohjelma, johon kuuluu yli 150 esitelmätilaisuutta, erityisistuntoa ja tietoiskua. Kun puhujat edustavat yli 80 maata, voidaan syystä puhua suurimmasta maanmittausalan kongressista.
  Avainsanat FIG, Sydney
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2010 Sivu 57
Maanmittarit ne mittaavat…
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 48
Maanmittarit osana suomalaista tietoyhteiskuntaa
  Jaana Mäkelä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Näkökulma  Nro 2/1999 Sivu 43
Maanmittarit vuonna 1918
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Kevät vuonna 1918 oli eräs Suomen väkivaltaisimpia ja vaikeimpia aikoja. Miten maanmittarit silloin toimivat?
  Avainsanat 1918, Maanmittari-Yhdistyksen Aikakauskirja, maanmittaustoimi, historia, aikalaiskertomus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 6
Maanmittarius elää vaikka opiskelussa erikoistutaan
  Markku Villikka
  Lisätiedot Haasteteltavina teekkarit Päivi Pöyry, Markus Ruottinen, Satu Hautamäki, Kalle Konttinen ja Kaisa Harju.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Maanmittausalan opiskelijat haastattelussa  Nro 1/2000 Sivu 16
Maanmittari® vai maankäyttöinsinööri?
 
  Lisätiedot Maanmittari-brändiä on syytä kehittää ja avainasemassa ovat ammatilliset järjestöt.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, brändi, maanmittausalan tulevaisuus
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 4
Maanmittauksella on vientiä! (haastattelussa Tapio Toropainen, Jukka Noponen ja Kyösti Laamanen)
  Jussi Tossavainen
  Lisätiedot Maanmittausalan vientiyritysten toimitusjohtajia ja työntekijöitä Jussi Tossavaisen haastattelussa, mm. Tapio Toropainen Suunnittelukeskuksesta, Jukka Noponen Maa ja Vesi Oy:stä, sekä Kyösti Laamanen FM-Kartta Oy:stä. Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Juha Nurmen ja Iris Bromanin haastattelu.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 20
Maanmittauksen 375-juhlavuosi loppusuoralla
 
  Avainsanat Maanmittauslaitos, 375
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 60
Maanmittauksen alueellistamisessa on siltarumpupolitiikan piirteitä
 
  Lisätiedot Itsetarkoituksellinen alueellistaminen palvelee puoluepoliittisia tarpeita mutta on yleisen edun vastaista.
  Avainsanat alueellistaminen, maanmittauslaitos, venäläisten maanhankinta
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 5
Maanmittauksen diplomi-insinöörikoulutuksen sisäänotosta
  Kauko Viitanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 22
Maanmittauksen etiikka ja ammattitaito
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 5
Maanmittauksen juhlahistoria valmistunut
 
  Lisätiedot Mikko Huhtamiehen maanmittauksen 375-juhlavuoden kunniaksi valmistunut historiateos Maan mitta ? maanmittauksen historia Suomessa 1633?2008 arvioitavana.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2008 Sivu 65
Maanmittauksen koulutuksen portaali tekeillä
  Kirsi Virrantaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 44
Maanmittauksen koulutusrakenne uudistui
  Jaakko Sirkjärvi
  Lisätiedot Miksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma aloitettiin maanmittausalalla, mihin sillä tähdätään? Vastaajina koulutuspäällikkö Vesa Rope ja opiskelija Matias Kallio.
  Avainsanat maanmittausalan koulutus, ammattikorkeakoulu
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Maanmittausalan koulutus  Nro 4/2010 Sivu 42
Maanmittauksen strategiat
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat maanmittaustoimi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 1/2006 Sivu 27
Maanmittauksen tieteenalan tulevaisuus
  Henrik Haggrén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 13
Maanmittaus 375 vuotta
 
  Lisätiedot Ilmastonmuutoksen torjunta korostuu tietojen tuottamisen rinnalla maanmittauksessakin.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 3
Maanmittaus ja kirja
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2009 Sivu 27
Maanmittaus on mittaamista!
  Martin Vermeer – Mikko Takalo
  Lisätiedot Otaniemen maanmittarit ovat jo vuosikymmeniä olleet mukana kartoittamassa Suomea kunta kerrallaan. Aalto-yliopiston geodesian professori Martin Vermeer ja korkeudenmäärityksen asiantuntija Mikko Takalo antavat persoonallisen kuvan geodesian maastoharjoituksista ja niiden järjestämisestä.
  Avainsanat geodesia, maanmittaus, TKK, Aalto-yliopisto, maastoharjoitukset, EUREF-FIN
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan koulutus  Nro 4/2010 Sivu 34
Maanmittaus Suomessa 2020-luvulle
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Maankäyttö julkaisee Maanmittauslaitoksen pääjohtajan Arvo Kokkosen puheen Kuopion Maanmittauspäivien avajaisista 21.3.2013. Puheesta esittää arvionsa jäljempänä Ari Laitala. Sitaatit toimituksen.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 26
Maanmittausala herätti kiinnostusta Rovaniemellä
  Niina Syrjälä
  Lisätiedot Lapin ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan opiskelijat järjestivät Rovaniemellä Lapin mittauspäivät maaliskuussa. Tapahtuma kokosi paikalle yrityksiä ja edustajia ympäri Suomen sekä aikaisemmista vuosista poiketen myös paljon ulkopuolisia vierailijoita.
  Avainsanat Lapin mittauspäivät, Lapin AMK
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 23
Maanmittausala Virossa
  Mairolt Kakko
  Lisätiedot Viron geodesian alan työtehtävät jakaantuvat kahden ministeriön alaisuuteen.
  Avainsanat Viro, maanmittaus Virossa, Viron Geodeettien Yhdistys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 35
Maanmittausalalta hyvä ammatti
 
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 5
Maanmittausalan ammatillinen peruskoulutus uudistuu – työssäoppijat tulevat työpaikoille
  Leena Munukka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 24
Maanmittausalan DI:n visiot: Osaaminen ja verkostojen hallinta
  Hannu Ridell
  Lisätiedot Valloitammeko vain Suomen, ryntääkö osa meistä Eurooppaan ja valloittavatko fiksuimmat maailman? Töitä riittää nyt ja tulee riittämään. Se edellyttää kuitenkin aktiivista otetta yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin.
  Avainsanat maanmittausala, visio, koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 48
Maanmittausalan edistämissäätiö
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Apurahoja on jaettu vuosina 2006?2018 yhteensä 124 000 euroa.
  Avainsanat Maanmittausalan edistämissäätiö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 22
Maanmittausalan GeoIT:n tulevaisuus?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Matti Vaaja
  Lisätiedot Yhä useammat alat tarvitsevat ratkaisuihinsa päivittyvää GeoIT-osaamista, johon luodaan vahva teoriapohja yliopistoissa ja vankka ammattitaito korkeakouluissa. Näiden alojen ongelmien ratkaisuun käytetään maanmittausalan mittaus- ja mallinnusteknologioita ja tapoja ratkoa ongelmia.
  Avainsanat maanmittausala, GeoIT, digitalisoituminen, työn murros, oppilaitokset, korkeakoulut, metaversumi, geoinformatiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 40
Maanmittausalan imago
  Arvo Vitikainen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 5
Maanmittausalan koulutus ja työelämän tarpeet – kohtaavatko ne arjessa?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 51
Maanmittausalan opetusta ajetaan alas – kuinka osaamisvaje paikataan?i
  Juhana Hiironen
  Lisätiedot Kiinteistötekniikan opintopolku rakennettiin 7 kurssin eli noin tuhannen tunnin varaan. Vajaat kaksi vuotta ohjelman käyttöönoton jälkeen on koko opintopolku lakkautettu.
  Avainsanat kiinteistötekniikka, opetus, Aalto-yliopisto, maanmittausala, opiskelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 16
Maanmittausalan opiskelua oppisopimuksella
  Pasi Henriksson
  Lisätiedot Hämeenlinnassa on järjestetty maanmittausalan oppisopimuskoulutusta vuodesta 1996 lähtien. Maanmittausalalla oppisopimuksella on mahdollista suorittaa maanmittausalan perustutkinto, jonka tutkintonimike on kartoittaja. Oppisopimuskoulutus on useasti erinomainen ratkaisu opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin.
  Avainsanat oppisopimus, oppisopimuskoulutus, koulutus, perustutkinto, kartoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 20
Maanmittausalan oppikirjat – menneisyys ja perinteet
  Jyri Artjoki
  Lisätiedot Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan maanmittausalan oppikirjojen historiaa, erityisesti niiden alkuaikoina. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan oppikirjojen kehitystä noin 1900-luvun puolivälistä noin vuoteen 2020 saakka.
  Avainsanat koulutus, oppikirjat, historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 37
Maanmittausalan oppikirjat – nykytila ja tulevaisuus
  Jyri Artjoki
  Lisätiedot Tämän kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa (3/2023) ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että maanmittausalan suomenkieliset oppikirjat alkoivat yleistyä pikkuhiljaa noin 1850-1880-lukujen kohdalla.
  Avainsanat maanmittausalan opetus, maanmittaus, oppikirja
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 40
Maanmittausalan tulevaisuus puntarissa: Töitä riittää, mistä tekijät?
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Maanmittareille on töitä tulevaisuudessakin, kunhan vain alalle saadaan riittävästi hakijoita. Ammattikunnan tulevaisuutta pohdittiin Maanmittaushallinnon diplomi-insinöörit, MHDI ry:n 60-vuotisseminaarissa Tallinnassa.
  Avainsanat Maanmittausala, tulevaisuus, opiskelu, MHDI
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 30
Maanmittausalan tulevaisuuteen vaikuttavat megatrendit
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Maankäyttö julkaisee Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkosen puheen, jonka hän piti Maanmittauspäivien 2016 avajaisissa Jyväskylässä 8.3. Sitaatit toimituksen.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, megatrendi, maanmittausala, big data, kaupungistuminen, globalisaatio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 20
Maanmittausalan uudistuminen?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Maanmittauspäivät tarjosivat tällä kertaa runsaasti aineksia myös alan tulevaisuuspohdintoihin.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, maanmittausala, tulevaisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 16
Maanmittausalan vientinäkymät
  Timo Linkola
  Lisätiedot Suomalaiset maanmittarit ovat toimineet yli 50 maassa. Maarekisteröintiin sijoitetaan maailmalla enemmän kuin koskaan ennen.
  Avainsanat maanmittausalan vienti, kehitysyhteistyö, maarekisteri, ortokuvakartta, Maailmanpankki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittarit maailmalla  Nro 4/2011 Sivu 7
Maanmittaushallituksen tehtävästä toiseen | 1982–1989
  Kalevi Raussi
  Lisätiedot Kalevi Raussin muistelmat jatkuvat.
  Avainsanat muistelmat, Raussi, Maanmittaushallitus, TOA
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Vanhan maanmittarin muistelmia  Nro 4/2014 Sivu 40
Maanmittaushallitus on mätä
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2024 Sivu 40
Maanmittausinsinööri (DI) Ossi Lahti
  Reino Kuusela
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2007 Sivu 67
Maanmittausinsinööri Aulis Ventola 1929–2009
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2009 Sivu 60
Maanmittausinsinööri Berit Paatsi
  Eljas Savola
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2000 Sivu 48
Maanmittausinsinööri Sauli Takala 1947–2008
  Matti Holmsten
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2008 Sivu 77
Maanmittausinsinööri – uhanalainen laji
  Veijo Lievonen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2008 Sivu 72
Maanmittausinsinöörien exlibrikset
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Pekka V. Virtanen käsittelee kirjoituksessaan maanmittausinsinöörien exlibriksiä. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Suomen Exlibrisyhdistyksen vuosikirjassa ?Exlibris 06?. Maankäyttö julkaisee kirjoituksen useassa osassa.
  Avainsanat exlibris
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausinsinöörien exlibrikset  Nro 1/2010 Sivu 52
Maanmittausinsinöörien exlibrikset – osa 2
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Pekka V. Virtasen maanmittausinsinöörien exlibriksiä käsittelevä artikkelisarja jatkuu. Edellisessä numerossa tarkasteltiin Yrjö Kaarren, Helmer Walleniuksen, Jaakko Ollilan ja Ilkka Leinosen exlibriksiä, jotka kaikki olivat omatekoisia. Nyt jatketaan muiden tekemillä.
  Avainsanat exlibris
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausinsinöörien exlibrikset  Nro 2/2010 Sivu 48
Maanmittausinsinöörien exlibrikset – osa 3
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Pekka V. Virtasen maanmittausinsinöörien exlibriksiä käsittelevän artikkelisarjan edellisessä osassa tarkasteltiin yleisesti tunnettujen taiteilijoiden tekemiä exlibriksiä. Tässä viimeisessä osassa tarkastellaan erityisten exlibristaiteilijoiden töitä.
  Avainsanat exlibris
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausinsinöörien exlibrikset  Nro 3/2010 Sivu 38
Maanmittausinsinöörien Liiton kunniajäsen, maanmittausinsinööri Jaakko Ollila
  Kalevi Eranti – Jürgen Grönfors
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/1998 Sivu 64
Maanmittausjohtaja Paavo Hintikka 1935–2008
  Arvo Kokkonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2009 Sivu 80
Maanmittausko maailman ongelmien ratkaisija?
  Jarmo Ratia
  Lisätiedot Maanmittausala ei ole suurten globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen, luonnonmullistusten tuhojen tai hiilijäljen pienentämisen ratkaisija, mutta ilman maanmittausalaa niitä ei myöskään voi ratkaista.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, ilmastonsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausala ja tulevaisuuden haasteet  Nro 1/2010 Sivu 12
Maanmittauslaitoksen julkaisema raakamaan arviointiohje
  Olavi Myhrberg
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2003 Sivu 43
Maanmittauslaitoksen karttapaikka uudistuu – ensimmäisenä uuden kuosin saa Karttapaikan tilauspalvelu
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Kari Salosen haastattelu.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 10
Maanmittauslaitoksen monipuolisuus yllätti uuden pääjohtajan
  Susanna Kari – Ari Laitala
  Lisätiedot Pasi Patrikainen aloitti Maanmittauslaitoksen pääjohtajana lokakuussa 2022. Nyt viisivuotisen kauden tultua puoliväliin hän kertoo, mikä organisaatiossa on yllättänyt, minkälaisten haasteiden parissa hän kamppailee ja miten laitosta viedään eteenpäin.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, pääjohtaja, talouspaineet, kansainvälisyys, tutkimus
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 4
Maanmittauslaitoksen museon murrosvaiheita
  Timo T. Luoma-aho
  Avainsanat Maanmittausmuseo, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 44
Maanmittauslaitoksen rasteriaineistoja uudistettiin asiakastarpeiden perusteella
  Veijo Pätynen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 20
Maanmittauslaitos (Lantmäterikontor) Ruotsin kaudella (1628–1809)
  Mikko Huhtamies
  Lisätiedot Vaikka Andreas Bureus (k. 1646) oli jo vuonna 1628 perustanut Ruotsin maanmittauslaitoksen, kesti aina 1680-luvulle saakka ennen kuin maanmittauslaitos institutionalisoitui ja identifi oitui omaksi hallinnonhaarakseen.
  Avainsanat Maanmittauslaitos 1628–1809, Carl Gripenhielm, Jacob Faggot, isojako, maanmittauksen historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 12
Maanmittauslaitos ETRS89-koordinaattijärjestelmään
  Marko Ollikainen
  Lisätiedot Yhteisen koordinaattijärjestelmän omaksuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin helpottaa tietojen vaihtoa. Lisäksi paikannustekniikan hyödyntäminen helpottuu, sillä muunnosten tarve poistuu.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, ETRS89-koordinaattijärjestelmä, ETRS-TM35FIN, ETRS-GKn
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 6
Maanmittauslaitos kokoaa maanmittausarkistot Jyväskylään
  Marja Rantala
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 14
Maanmittauslaitos muutti hinnoitteluaan - aineistot edullisemmin oppilaitoksille ja viranomaisille
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Maanmittauslaitos muutti hinnoitteluaan vuoden vaihteessa. Viranomaiset ja oppilaitokset saavat nyt Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistot käyttöönsä pelkillä toimituskuluilla.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, paikkatietoaineisto, hinnoittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 30
Maanmittauslaitos muuttuu ja mukautuu
  Ari Tella
  Lisätiedot Maanmittauslaitos uudistui jälleen vuodenvaihteessa, kun Geodeettinen laitos ja osa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta yhdistyivät Maanmittauslaitokseen.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, Geodeettinen laitos, Tike
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 15
Maanmittausneuvos Aarre Terho 1924–2008
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2008 Sivu 77
Maanmittausneuvos Jorma Kantola 26.9.1931–22.9.2012
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2012 Sivu 53
Maanmittausneuvos Maiju Pettinen 1920–2020
  Kaarlo Koivisto – Liisa Larjamo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2020 Sivu 46
Maanmittausneuvos Martti Siro 16.9.1923–24.6.2011
  Pauli Karvinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2011 Sivu 69
Maanmittausneuvos Matti Jaakkola
  Pekka Raitanen – Pirkko Noukka
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2007 Sivu 66
Maanmittausneuvos Olli Harni
  Antti Talaskivi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2000 Sivu 61
Maanmittausnäyttely avattiin Tekniikan museossa
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 45
Maanmittausopetusta Metropoliassa
  Vesa Rope – Juhani Nippala
  Lisätiedot Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy perustettiin yhdistämällä Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu (EVTEK) ja Helsingin ammattikorkeakoulu (STADIA) vuonna 2008. Maanmittaus pienenä tutkintoalana on kuitenkin säilynyt omana koulutusvastuuna. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat hakevat opiskelemaan nimenomaan maanmittausta.
  Avainsanat Metropolia, maanmittaus, työelämäläheinen oppiminen, aikuiskoulutus, työllistyvyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 13
Maanmittausosasto 1928–2007 – in memoriam
  Mauri Väisänen
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 62
Maanmittausosaston tutkintorakenne uudistuu
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot Tutkintorakenteen uudistaminen liittyy Suomen ja noin 40 muun Euroopan maan sitoutumiseen niin sanottuun Bolognan prosessiin. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen ja kansainv?¤lisesti kilpailukykyinen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.
  Avainsanat tutkintouudistus, insinöörikoulutus, Teknillinen korkeakoulu, koulutus, opiskelu, insinööritutkinto, DI-tutkinto, kandidaatin tutkinto, Bologna
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 31
Maanmittauspäivien 2008 tunnustuspalkinnot
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 57
Maanmittauspäivillä jaetut tunnustuspalkinnot
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 44
Maanmittauspäivillä Lahdessa runsaat 700 osanottajaa
 
  Avainsanat Maanmittauspäivät
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 38
Maanmittauspäivistä kuoriutui Ruotsissa lopulta Samhällsbyggnadsdagarna – Yhdyskuntarakentajapäivät
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kun jäsenhinta ammattikunnan kehittymispäiville ylittää 800 euroa, on lupa odottaa aika paljon. Ruotsissa paketti on saatu toimimaan sinnikkään kehitystyön tuloksena.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Samhällsbyggnadsdagarna, Ruotsi, diskuteeraus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 9
Maanmittauspäivät 2007 Kajaanissa 15.–16.3.2007
 
  Lisätiedot Raportti vuoden 1007 Maanmittauspäiviltä Kajaanissa, sisältäen myös Jarmo Ratian avajaispuheen.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Kajaani
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 50
Maanmittauspäivät 2016 Jyväskylässä
  Jamie Donovan
  Lisätiedot Maanmittauspäivät palasivat kymmenen vuoden tauon jälkeen Jyväskylän Paviljonkiin.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Mittaripysti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 18
Maanmittauspäivät 2019 Paasitornissa
  Susanna Kari – Ari Laitala – Mikael Still
  Lisätiedot Klassikko on syntynyt.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Maanmittauspäivät 2019, Paasitorni
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 30
Maanmittauspäivät 2020, eiku 2021, eiku 2022
  Mikael Still
  Lisätiedot Parin vuoden pandemiatauon jälkeen Maanmittauspäivät päästiin järjestämään ­kesällä 2022.
  Avainsanat Maanmittauspäivät
  Tyyppi   Osasto   Nro 3/2022 Sivu 28
Maanmittauspäivät 2024 – tiivis verkostoitumisen juhla
  Mikael Still
  Lisätiedot Maanmittauspäivistä on tullut alan ­ykköstapahtuma, jossa niin toimitus­tuotannon, ­paikkatiedon kuin maan­käytön maanmittarit eri työnantajasektorilta ­tapaavat toisiaan.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, maanmittausala, Maankäyttö ry
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 38
Maanmittauspäivät 50 v – Oli se niin komiaa!
  Ari Laitala
  Lisätiedot Astun junasta Seinäjoen rautatieasemalla. ?Sulla on komia perperi?, huutaa vanha ukkeli vähän kauempaa polkupyöränsä selästä. No hyvä ? ajattelen. Nyt onkin tultu viiskymppisille!
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Seinäjoki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 10
Maanmittauspäivät Espoo 16.–17.3.2000
 
  Tyyppi Liite  Osasto   Nro 1/2000 Sivu Liite
Maanmittauspäivät Espoossa 16.–17.4.2015
  Susanna Kari
  Lisätiedot Uudistetulla konseptilla toteutetut Maanmittauspäivät kokosivat huhtikuussa Espooseen noin 400 osallistujaa. Jokainen kävijä pystyi räätälöimään itselleen sopivimman koulutuspaketin, kun näiden kahden keväisen päivän aikana Dipolissa kuultiin noin 40 seminaariesitystä viidessä rinnakkaisessa sessiossa. Tapahtumassa oli varattu oma osionsa myös Nuorten maanmittauspäiville ja alan näyttelylle. Päivät päätettiin iltajuhlaan, jossa paljastettiin myös ensi vuoden päivien järjestäjä: Jyväskylä.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, koulutus, MIL, MAKLI, Maanmittausalan edistämissäätiö, apuraha, Nuorten maanmittauspäivät
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 16
Maanmittauspäivät Jyväskylässä
 
  Lisätiedot Kooste vuoden 2006 Maanmittauspäiviltä, jotka pidettiin 23.?24. maaliskuuta Jyväskylässä
  Avainsanat Maanmittauspäivät
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 62
Maanmittauspäivät Kuopiossa 21.–22.3.2013 - vastuu ei siirtynytkään kuulijalle?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Maanmittauspäivät keräsivät jälleen mahtavan yleisömäärän yli seitsemälläsadalla osanottajallaan. Ehkäpä Kuopion maine lupsakkana konferenssikaupunkina sai myös osan väestä liikkeelle, vaikka vastuun siirtymisestä kuulijalle kovasti aina muistutellaankin.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, 2013, Kuopio, Maanmittausalan edistämissäätiö, apurahat, MIL, MAKLI, SKY, tunnustukset, palkinnot, pyykki, mittaripysti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 36
Maanmittauspäivät Lappeenrannassa 17.-18.3.2005
 
  Avainsanat Maanmittauspäivät, julkilausuma, apurahat, Maanmittausalan edistämissäätiö, standaari
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 48
Maanmittauspäivät Oulu 25.–26.3.1999
 
  Tyyppi Liite  Osasto   Nro 1/1999 Sivu Liite
Maanmittauspäivät Paasitornissa 21.–22.3.2018
  Paavo Häikiö
  Lisätiedot Maanmittauspäivät järjestettiin 54. kerran Helsingissä Paasitornissa. Päivät aloitettiin 21.3., joka on samalla maailmanlaajuinen maanmittareiden päivä, Global Surveyors day. Aloitusajankohta ei ollut sattumaa.
  Avainsanat Maanmittauspäivät 2018, Paasitorni
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 12
Maanmittauspäivät pohojalaasittain
 
  Lisätiedot Maanmittauspäivät jatkoivat kiertoansa tänä vuonna parin sadan kilometrin verran Porista pohjoiseen. Liekö Vaasan maine Suomen aurinkoisimpana kaupunkina vaiko mielenkiintoinen ohjelma ollut syynä yleisömenestykseen. Maaliskuun 22. ja 23. pidetyt päivät vetivät osallistujia muhkeat seitsemisensataa.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Vaasa
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 34
Maanmittauspäivät porilaisittain
 
  Lisätiedot Porissa pidettyjen Maanmittauspäivien 2011 satoa
  Avainsanat Maanmittauspäivät 2011, Pori
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 52
Maanmittauspäivät Retuperän tahdissa uudelle vuosisadalle
  Markku Villikka
  Avainsanat Maanmittauspäivät
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 60
Maanmittauspäivät Rovaniemellä 25.–26.3.2010
 
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Rovaniemi
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 50
Maanmittauspäivät Rovaniemi 12.–13.3.1998
 
  Tyyppi Liite  Osasto   Nro 1/1998 Sivu Liite
Maanmittauspäivät Seinäjoella
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 32
Maanmittauspäivät Vantaalla 13.–14.3.1997
 
  Tyyppi Liite  Osasto   Nro 1/1997 Sivu Liite
Maanmittausta 375 vuotta, entä jatkossa?
  Jarmo Ratia
  Lisätiedot Maanmittausta ja Maanmittauslaitosta tarvitaan tulevaisuudessakin. Paikkatietojen merkitys suunnittelussa, ympäristönsuojelussa, tutkimuksessa, hallinnossa ja liiketoiminnassa vain kasvaa.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, Maanmittauslaitos 375 vuotta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 16
Maanmittausta autonomiassa - kotiseutuoikeus on ahvenanmaalainen mauste
 
  Lisätiedot Haastateltavina Maarianhaminan kaupungingeodeetti Matti Janlöv ja Maanmittauslaitoksen aluejohtaja Nils-Erik Bäckblom.
  Avainsanat autonomia, Ahvenanmaa, kaupunkimittaus, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 6
Maanmittausta ei voi viedä?
  Juha Saarentaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 16
Maanmittausta entiseen aikaan
  Markku Markkula
  Tyyppi Pakina  Osasto Sattumuksia  Nro 2/2011 Sivu 67
Maanmittausta ja kartoitusta 390 vuoden aikana Suomessa
  Ulla Mikkanen
  Lisätiedot Kartta on kertonut yli 390 vuoden ajan sijainnin ­lisäksi yhteiskunnasta. Kartta on ­ollut ­poliittisen vallan ­väline ja ­taide­teos, viestin ­välittäjä sekä tieteen ja kehityksen ­julkilausuma. Kartan avulla ­liikutaan ­paikasta ­toiseen ja ­havainnoidaan ­ympäristöä. ­Kaikkea tätä voi kokea karttanäyttelyssä ? tervetuloa matkalle mukaan!
  Avainsanat kartoitushistoria, karttanäyttely, Suomenlinna, Unesco, maailmanperintökohde, Struven ketju
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 58
Maanmittausta Teknillisessä korkeakoulussa 100 vuotta
  Kauko Viitanen
  Lisätiedot Maanmittauksen opetukses TKK:ssä täyttää vuonna 2008 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan historiateos, jossa kartoitetaan ensimmäistä kertaa suomalaisen maanmittauksen opetuksen ja tutkimuksen merkitys koko alan kehitykselle.
  Avainsanat TKK, maanmittauksen opetuksen historiikki
  Tyyppi Uutinen  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2008 Sivu 71
Maanmittaustekniikan näyttelyn pystyttäminen kangertelee
  Tauno Talvio
  Tyyppi Uutinen  Osasto Tekniikan museon kuulumisia  Nro 4/2001 Sivu 49
Maanmittaustekniikka Lapin AMK:ssa
  Sami Porsanger – Aune Rummukainen
  Lisätiedot Lapin AMK:ssa maanmittaustekniikan koulutuksessa suoritetaan tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, jonka tutkintonimike on insinööri. Opiskelussa korostetaan alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kykyä yhteistyöhön, projektien hallintaa ja mahdollisuutta toimia itsenäisenä yrittäjänä.
  Avainsanat Lapin AMK, maanmittaustekniikka, opiskelu, AMK, koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 11
Maanmittausteknikko Aimo Ursin
  Anssi Kuusela
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/1998 Sivu 65
Maanmittausteknikko Seppo Ilari Voutilainen
  Reijo Vestola – Erkki-Sakari Harju
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2018 Sivu 43
Maanmittausteknikko Tuomo Harras Väänänen
  Jukka Artimo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2004 Sivu 47
Maanmittaustieteiden seura ry. – tieteellisiä esitelmiä ja julkaisuja
  Seija Kotilainen – Mikko Takalo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 2/2004 Sivu 32
Maanmittaustoimistojen aika
  Väinö Ylikangas
  Lisätiedot Maanmittaustoimistoja maahamme perustettiin vuodesta 1948 alkaen ensin iso- ja uusjakojen ja sitten muidenkin erityisten toimitusten tekemistä varten. Vuonna 1972 kaikkien toimitusten tekeminen ja vuonna 1991 maanmittaustoimen muukin paikallinen hoito määrättiin maanmittaustoimistojen tehtäväksi. Vuonna 2013 toimistot lakkautettiin.
  Avainsanat maanmittaustoimisto, uusjako, maanmittausviranomainen, maanmittaushallinto, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 20
Maanmittaustoimistojen yhdistäminen aluehallintovirastoihin
  Raili Savolainen
  Lisätiedot Valtion virastoissa ja laitoksissa painiskellaan muutosten kourissa. Muutos on muotisana ja se on saanut seurakseen pari muutakin sanaa eli alueellistamisen ja tuottavuusohjelman. Nyt on muodikasta olla muutoksessa mukana ja tällä kertaa meitä Maanmittauslaitoksen väkeä on siunattu tällä alueellistamisella.
  Avainsanat aluehallintouudistus, Maamittauslaitos, maanmittaustoimisto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Organisaatiot muutoksessa  Nro 1/2011 Sivu 46
Maanmittaus­päivät 2025
  Mikael Still
  Lisätiedot Kuluvan vuoden Maanmittauspäivät ­pidettiin Lahdessa 7.?8.5. Tapahtuma­paikkana oli ­Sibeliustalo Vesijärven rannalla. ­Kaksipäiväisen ­tapahtuman ohjelma oli tuttuun tapaan ­kolmessa rinnakkaissessiossa, joiden lisäksi oli avajaiset ja päätösluento.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Sibeliustalo, Lahti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 22
Maannousu Suomen rannikoilla
  Maaria Nordman
  Lisätiedot Maannousu on mielenkiintoinen ilmiö, jonka vaikutus alavalla Pohjanmaan rannikolla näkyy jo ihmisiän aikana.
  Avainsanat maannousu, merenkurkku, jääkausi, maailmanperintökohde
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 18
Maanparannusta ? tai ainakin kehitystä
  Maarit Nordmark
  Avainsanat virus, koulutus, koronakriisi
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 32
Maanpinnan ylä- ja alapuolisesta rakentamisesta ja 3D-kiinteistöjärjestelmästä
  Jani Hokkanen
  Avainsanat maanpinnan ylä- ja alapuolinen rakentaminen, 3D-kiinteistöjärjestelmä, 3D-kiinteistönmuodostus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 9
Maantiehankkeesta aiheutuvan meluhaitan arviointi ja korvaaminen kerrostalokiinteistöillä
  Tuuli Vanhanen
  Lisätiedot Yhä useammat maantiehankkeet koskettavat kerrostalokiinteistöjä aiheuttaen niille erilaisia immisiovaikutuksia. Maantietoimituksissa meluhaitan korvausarvioinnissa vastaan tulevat sietokynnykseen sekä korvauksensaajaan liittyvät kysymykset. Melun vaikutus omakotikiinteistön arvoon tunnetaan, mutta kerrostalokiinteistöjen osalta vakiintunutta korvauskäytäntöä ei ole.
  Avainsanat meluhaitta, kerrostalokiinteistö, sietokynnys, korvauksensaaja, maantietoimitus, immissio
  Tyyppi   Osasto   Nro 3/2016 Sivu 32
Maantielailla yleistielaki ajan tasalle
  Seppo Kaasinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 10
Maantiestä aiheutuvan meluhaitan vaikutus kerrostaloasunnon arvoon
  Tuuli Vanhanen
  Lisätiedot Meluhaitan korvausarvioinnissa huomioidaan melutason ohjearvojen lisäksi melutason muutos kiinteistöllä, sekä paikalliset olosuhteet. Sietokynnyksen ylittymisen jälkeen omakotikiinteistöjen arvonalenemisena on pidetty ?1 %/dB, mutta kerrostalokiinteistöjen osalta vakiintunutta korvauskäytäntöä ei ole.
  Avainsanat meluhaitta, kerrostaloasunto, meluvaikutus, hintatekijät
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 32
Maantieteelle kehyskunnat eivät voi mitään
  Seija Vanhanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 10
Maanvuokranvuokrasopimukset ja kohtuullisuus asuntomarkkinoilla
  Jamie Donovan
  Lisätiedot Kohtuullisuutta arvioitaessa oikeustieteellinen pohdinta, ja miksei filosofinen keskustelukin, on paikallaan. Ensiksi tontinvuokran määräytymistä on kuitenkin hyvä tarkastella pragmaattisesti, riskien ja tuoton määräytymisen kautta. Kohtuullisuutta ei välttämättä määritä yksittäinen ehto, vaan kohtuuttomuus muodostuu summana useista tekijöistä, jotka erikseen tarkasteltaessa vaikuttavat varsin kohtuullisilta. Mikäli riskit ovat vain sopimusosapuolen yhdellä osapuolella, tulisi osapuolen saada korvausta ottamastaan riskistä.
  Avainsanat maanvuokrasopimus, kohtuullisuus, asuntomarkkinat, vuokrasopimukset, kiinteistö, sijoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 20
Maaoikeuden historiaa
  Jouko Sillanpää
  Lisätiedot Maaoikeus on kehittynyt reilun kahden ja puolen vuosisadan aikana isojakoasioiden käsittelyä varten perustetusta tilapäisestä sovinto-oikeudesta ­kaikkia kiinteistö­toimituksista aiheutuvia erimielisyyksiä käsitteleväksi erityis­kokoonpanoksi käräjä­oikeudessa.
  Avainsanat maanjako-oikeus, maaoikeus, tarkastusoikeus, isojako
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 27
Maaoikeudet lahtipenkissä
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2001 Sivu 34
Maaoikeudet lakkaavat itsenäisinä tuomioistuimina
  Sampo Hatunen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 48
Maaoikeus pulassa
  Vesa Walamies
  Tyyppi Kolumni  Osasto Sattumuksia  Nro 3/2010 Sivu 50
Maaoikeusinsinööri Antti Lehtonen 1934–2008
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2009 Sivu 81
Maaoikeusinsinööri Arvo Tiainen 1917–2013
  Veijo Istolahti
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2014 Sivu 54
Maaoikeusinsinööri Jouko Ilmari Mättö
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2003 Sivu 63
Maaoikeusinsinööri Teuvo Einari Kekäle 1934–2011
  Simo Mikkola
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2011 Sivu 68
Maapallon mittaaja
  Juhani Kakkuri
  Lisätiedot Geodeettisen laitoksen entinen johtaja Veikko Aleksanteri Heiskanen (1895?1971) oli kansainvälisesti tunnettu Maan koon, muodon ja kuoren rakenteen tutkija. Lisäksi hän oli suomalaisuuspoliitikko ja tietokirjailija.
  Avainsanat Columbuksen geoidi, fysikaalinen geodesia, Geodeettinen laitos, isostasia, kartoitustyöt Suomessa, kieliriita, tähtitiede, Ursa, yliopistolait, V. A. Heiskane
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 17
Maapohjan kiinteistöverouudistus
  Ari Tella
  Lisätiedot Tämän kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa (3/2023) ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että maanmittausalan suomenkieliset oppikirjat alkoivat yleistyä pikkuhiljaa noin 1850?1880-lukujen kohdalla.
  Avainsanat kiinteistövero, maapohja, massa-arviointi, kiinteistö, verotoimisto, kiinteistöverouudistus, hinta-alueet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 4
Maapolitiikan avoimuus ja hyväksyttävyys - tutkimustuloksia Suomen kunnista
  Tuulia Puustinen – Pauliina Krigsholm – Tea Lönnroth – Heidi Falkenbach – Ari Ekroos
  Lisätiedot Valtioneuvoston kanslian tutkimustoiminnan rahoittaman, Aalto-yliopiston yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa toteuttaman "Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys" -tutkimushankkeen keskeisimpiä tuloksia on esitelty tämän numeron sivuilla 4-7. Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin tutkimuksen tuloksista ja havainnoista maapolitiikan avoimuuteen, tasapuolisuuteen sekä hyväksyttävyyteen liittyen.
  Avainsanat maapolitiikka, avoimuus, hyväksyttävyys, tasapuolisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 18
Maapolitiikan nykytila yksissä kansissa
  Pauliina Krigsholm – Tuulia Puustinen – Tea Lönnroth – Heidi Falkenbach – Ari Ekroos – Martti Häkkänen – Jeremias Kortelainen – Noora Luomala – Salla Rausmaa – Mia Toivanen
  Lisätiedot Maapolitiikkaa ­käsitteleviä ­suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt vain ­harvakseltaan viime vuosina. Ennen ­kaikkea on ­puuttunut ­suomalaista ­maapolitiikan ­kenttää kokonaisvaltaisesti ­kuvaava ­julkaisu. Kesäkuussa 2021 julkaistu tutkimusraportti "Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, ­vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys" vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.
  Avainsanat maapolitiikka, maankäyttösopimus, tutkimus, kaavoitus, lainsäädäntö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 4
Maapolitiikan ratkaisuilla merkittävä vaikutus kuntatalouteen
  Mikko Keskinen
  Lisätiedot Maapoliittisten toimintatapojen vaikutusten arviointi auttaa taloudellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti järkevien ratkaisujen tekemistä ja päätösten perustelua.
  Avainsanat maapolitiikka, vaikutusten arviointi, kuntatalous, raakamaa, maankäyttösopimus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 21
Maapolitiikan rooli ja mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa
  Tuulia Puustinen – Heidi Falkenbach – Ari Ekroos – Seppo Junnila – Pauliina Krigsholm – Tea Lönnroth
  Lisätiedot Ilmastonmuutoksen huomioiva maapolitiikka edellyttää systeemi­ajattelua ja koko maankäyttöpoliittisen prosessin huomioimista ? strategisista linjauksista lähtien.
  Avainsanat maapolitiikka, ilmastonmuutos, maankäyttöpolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 29
Maapolitiikan strategiat - teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista
  Pauliina Krigsholm – Tuulia Puustinen – Tea Lönnroth – Heidi Falkenbach – Elias Oikarinen
  Lisätiedot Maapolitiikan kautta vaikutetaan yhdyskuntien kehittymiseen eli siihen, mitä rakennetaan ja minne. Maapolitiikka ja sen keinovalikoima voidaan ­hahmottaa interventiona eli julkisen vallan väliintulona, jonka kautta ­kehittämistä ohjataan haluttuun suuntaan.
  Avainsanat maapolitiikka, maankäyttö, maanhankinta, lunastus, elinvoima
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 8
Maapolitiikan tavoitteenasetanta - Mistä siinä on kyse ja miten sitä voitaisiin kehittää kunnissa?
  Pauliina Krigsholm – Tuulia Puustinen – Tea Lönnroth – Heidi Falkenbach
  Lisätiedot Jotta kuntien maankäytön ­valinnoista ja ­priorisoinnista ­voitaisiin käydä nykyistä ­laajempaa ja avoimempaa julkista keskustelua, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, mitä politiikalla halutaan saavuttaa.
  Avainsanat maapolitiikka, maankäyttö, kunnat, tavoitteenasetanta, politiikkatoimi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 11
Maapolitiikan villi länsi – Vantaan maapolitiikan vaiheita
  Jouko Meriluoto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 19
Maapolitiikasta aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan
  Leea Markkula-Heilamo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 16
Maapolitiikka kasautumisetujen ja -haittojen synnyttäjänä
  Laura Virtanen
  Lisätiedot Nykyisessä taloustilanteessa kasautumisen ilmiöön perehtyminen on elintärkeää laskusuhdanteen kanssa painiville yrityksille, kunnille ja koko Suomelle.
  Avainsanat kasautuminen, maapolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, tiivis rakentaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 16
Maapolitiikka kunniaan maanmittausalalla
 
  Avainsanat maankäyttö
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 5
Maapolitiikka on sosiaalipolitiikkaa
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2014 Sivu 13
Maapolitiikka rakennushankkeiden jouduttajana Rovaniemellä
  Kaarlo Kantola
  Lisätiedot Maa- ja tonttipolitiikan ensisijainen tehtävä kunnissa on ollut perinteisesti riittävän ja kohtuuhintaisen tonttivarannon turvaaminen rakennushankkeita varten. Rovaniemellä 1990-luvulla maapolitiikkaa käytettiin ilmeisen onnistuneesti myös eräiden valtion rakennushankkeiden käynnistämisen jouduttamiseksi.
  Avainsanat rakennushanke, yhteishanke, rakentamiskustannus, kiinteä omaisuus, harjoittelukoulu, Suomen valtio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2012 Sivu 26
Maapolitiikka – ilmastonmuutoksen torjuntajärjestelmän täsmäase?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Käytämmekö kunnissa täysimääräisesti maapolitiikan mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa? Maapolitiikan keinoin voidaan välillisesti vaikuttaa mm. liikenteen päästöihin ja välittömästi mm. energiatehokkaan rakentamisen edistämiseen.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 32
Maareformit itsenäisessä Suomessa
  Pekka V. Virtanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 9
Maarekisteri
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2015 Sivu 39
Maaseudulla on maanmittauslaitokselle paljon ”oikeaakin” työtä
  Väinö Ylikangas
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 11
Maaseudun kiinteistönmuodostus rynnii kaupunkeihin
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 10
Maasto kartalle – topografit muistelevat
  Juhani Päivänen
  Lisätiedot Esittelyssä Pentti Kallion toimittama Topografin taipaleelta III (Maanmittaushallituksen topografit ry:n historiikki 1993?2012).
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2013 Sivu 58
Maasto- ja kiinteistötiedot kulutukseen
  Raimo Vajavaara
  Lisätiedot Maanmittausalan vastuulla olevien valtakunnallisten maasto- ja kiinteistötietojen tietopalvelua on tehostettava ja tietoaineistojen hyödyntämisasteen lisäämiseksi on hinnoittelupolitiikkaa uudistettava.
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, ilmastonsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausala ja tulevaisuuden haasteet  Nro 1/2010 Sivu 13
Maastomittaustekniikan opetusohjelma Internetissä!
  Lare Lekman
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 12
Maastotietokantaa kuntien aineistoista vai kuntien aineistot osana maastotietokantaa?
  Antti Jakobsson
  Lisätiedot Artikkelissa esitetään Geodeettisen laitoksen tutkimushankkeen pohjalta mahdollisuuksia tuottaa kuntien aineistoista Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa.
  Avainsanat maastotietokanta, Geodeettinen laitos, maastotieto, maastotiedot, maastotietojen mallinnus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 26
Maata näkyvissä – Helsingin maanhankinnan viisi vuosisataa
  Jaakko Mähönen
  Lisätiedot Jouni Yrjänän tutkimus Helsingin kaupungin maanhankinnasta kaupungin perustamisesta tähän päivään asti Maankäytön esittelyssä.
  Avainsanat maanhankinta, maankäyttö, historia, Helsinki
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2014 Sivu 49
Maata on, entä tontteja?
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2007 Sivu 35
Maata, jakolainsäädäntö ja taksa
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2025 Sivu 51
Maatalousmaan arvo ja hinta suomessa 1980–1996
  Risto Peltola
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 6
Maatalousmaan arvo ja hinta Suomessa v. 1980–1996
 
  Lisätiedot Risto Peltolan julkaisun arviointia.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 33
Maatilojen tilussijoituksen optimoinnista
  Aulis Tenkanen
  Lisätiedot Kokemuksia ja näkemyksiä eräistä järjestelytekniikoista Pohjois-Pohjanmaan uusjakoalueilla.
  Avainsanat uusjako, optimointi, Parhalahti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 40
Maauudistuksesta uudelleen itsenäistyneessä Virossa
  Mairolt Kakko
  Lisätiedot Lyhyt katsaus historiaan ja tapahtuneen arviointi maanmittausinsinöörin näkemyksenä.
  Avainsanat Viro, maauudistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 13
Mainosta ja muutoksia
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2014 Sivu 41
Maisemamuutosten korvattavuudesta lunastustilanteissa
  Hannu Peltomaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 21
MAKLI 50 vuotta maanmittausalan hyväksi
  Anssi Kuusela
  Avainsanat MAKLI, historia, 50 vuotta, koulutus, yhdistystoiminta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 34
Mallintaminen kiinteistömarkkinoidenkin analyysiin
  Reijo Mälkiä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 20
Manttaali – miesluvusta tuottavuuden mitaksi
  Heikki K. Lähde
  Lisätiedot Talojen tunnuksia oli ennen vanhaan useita. Talot luokiteltiin eri tyyppeihin niiden ominaisuudesta kertovan luonnon avulla. Pääluontoja oli kolme. Ne olivat perintö ja kruunu sekä rälssi. Ne viestivät talon omistuksesta ja suhteesta verotukseen.
  Avainsanat manttaali, maakirja, sarkajako, isojako, ruotu, rälssi, kiinteistövero
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 24
Markkinahinta ja mitä se on
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 3/2023 Sivu 36
Markkinapsykologian teoria käytännössä
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 35
Markkinavoimat metsäalalla 2007
  Markku Airaksinen – Simo Hannelius
  Lisätiedot Kauppahintarekisteristä ja -tilastoista sekä välittäjiltä on saatavissa hintatietoja entistä enemmän ja paremmin, ja hinnat elävät kysynnän ja tarjonnan mukaan.
  Avainsanat metsätilakauppa, metsätilamarkkinat, metsäomaisuuden arviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 12
Markkinointia tarvitaan – opiskelijatilanne huolestuttava mutta ratkaistavissa
 
  Lisätiedot Haastattelussa tekn.yo. Jari Mäkynen, Matti Holopainen ja Kari Pakarinen (Suomen Kuntaliitto), Liisa Santaholma (MML), Arvo Vitikainen (TKK), Juhani Nippala (EVTEK) ja Hanna Heikkilä (Helsingin tekniikan alan oppilaitos)
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 10
Markku Teräsmaa (1933–2023)
  Sirkka Teräsmaa – Erkki Frick – Markku Lahtinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2023 Sivu 45
Marknadsföring av lantmäteribranschen i Norden
  Peggie Rothe
  Lisätiedot Session 5 ? Framtida behov / utbildning, forskning och utveckling, kunnande
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 56
Marssilla kohti uutta kiinteistötietojärjestelmää
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Uuden kiinteistötietojärjestelmähankkeen tarkoituksena on saada maahan yhtenäinen kattava kiinteistötietojärjestelmä. Sen ensimmäisessä vaiheessa yhdistetään valtion ja rekisteriä pitävien kuntien kiinteistörekisterit (UKTJkii).
  Avainsanat UKTJkii, kiinteistötietojärjestelmä, kiinteistörekisteri, kiinteistönhallinta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 10
Martti Kalervo Näse 1943–2025
 
  Lisätiedot Maanmittauksen moniosaaja
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2026 Sivu 63
Massa-arviointi Virossa
  Ülleke Eerik
  Lisätiedot Vuonna 2022 Viron maanmittausvirasto suoritti maan massa-arvioinnin, jossa arvioitiin lähes 760 000 kiinteistöä.
  Avainsanat massa-arviointi, arviointimalli, maaverotus, maanarvo, kiinteistörekisteri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 18
Matematiikkaa ja taksoja
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2022 Sivu 39
Matkailu uuden Rovaniemen veturina
  Jorma Korva – Viljo Keskitalo
  Lisätiedot Rovaniemi kasvaa alueiden käytön strategian avulla
  Avainsanat Rovaniemi, matkailu, alueiden käytön strategia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 38
Matkailu- ja teatteriala fanittavat maanmittausosaamista
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Tilastokeskuksen mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa lisääntyivät 14,5 prosenttia tammi?lokakuussa 2017. Matkailuala ja sen oheispalvelut ovat siirtymässä yhä enemmän myös digitaalisiksi ja verkkoon. Meeting Professionals Internationalin mukaan Yhdysvalloissa tapahtumateollisuuden arvoksi on vuositasolla arvioitu yli 220 miljardia euroa ja Britanniassakin yli 60 miljardia euroa. Matkailu- ja teatteriala kokeilevat ennakkoluulottomasti maanmittauksessa käytettäviä teknologioita laajentamaan omaa tarjontaansa yhä vaativammalle yleisölle.
  Avainsanat matkailu, turismi, tapahtumateollisuus, virtuaalitodellisuus, 360-kuvaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 5
Matkalla tähtiin – maanmittari viihdemaailmassa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2007 Sivu 43
Matrikulær infrastruktur
  Søren Reeberg Nielsen
  Lisätiedot Session 3 ? Infrastruktur för lägesbunden information
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 33
Matrikulære ændringer i Danmark – system og prisudvikling
  Henning Elmstrøm
  Lisätiedot Teema "Fastighetsbildning och fastighetsregistrering"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 16
Matti Kantanen 1949–2024
  Olli Kantanen – Anne-Mari Kantanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2024 Sivu 46
Matti Kantasta muistaen
  Sampo Hatunen – Kari Karvonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2024 Sivu 46
Matti Kirjavainen 1953–2024
  Pekka Normo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2024 Sivu 46
Matti Moilanen
  Paavo Littow
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/1998 Sivu 48
Matti Nissinen 1947–2017
  Jenni Lehtonen – Martti K Hämäläinen – Erkki Stam – Raija Niemi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2017 Sivu 42
Matti Ritamäki – perisuomalainen sisupussi
  Olaus Ritamäki – Vesa Walamies
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2004 Sivu 51
Matti Severi Niemi
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2005 Sivu 54
Matti Vaaja digitaalisen fotogrammetrian professoriksi - haasteina katastrofien ennakointi, älykkäät ratkaisut ja itseajavat autot
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot TkT Matti Vaaja, 34, nimitettiin apulaisprofessoriksi viisivuotiskaudeksi Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitokselle elokuun alusta. Professuurin ala on geoinformatiikka, erityisesti digitaalinen fotogrammetria. Aiempaa suomalaista fotogrammetrian professuuria Aalto-yliopistossa hoitaa edelleen professori Henrik Haggrén.
  Avainsanat professuuri, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, digitaalinen fotogrammentria, tutkimus
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 24
Matti Veikko Nummenmaa 1927–2012
  Pekka Tätilä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2012 Sivu 52
Mauno Vähämäki 1939–2025
  Risto Vähämäki
  Lisätiedot Kaupungin geodeetti ja kaavoituspäällikkö
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2026 Sivu 62
Mauri Koivisto
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2004 Sivu 52
Mauri Väisänen (1961–2024)
  Martin Vermeer
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2025 Sivu 68
Me too ja To me -ilmiöt
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 1/2020 Sivu 38
Meilläkö Herraonnea
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2013 Sivu 35
Menneitä aikoja muistellen
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2018 Sivu 31
Mennyt maailma
  Ari Laitala
  Lisätiedot Puolentoista asteen juna meni jo, kuten kahdenkin asteen juna.
  Avainsanat ilmastonmuutos, hiilineutraali, Glasgow, IPCC
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 3
Mennään digillä – tai ehkä ei sittenkään
  Maarit Nordmark
  Lisätiedot Chat-GPT, AI ja mitä näitä nyt on. Digitaalisia tietokantoja on kehitetty ainakin viimeiset 30 vuotta. Mihin asti on päästy? Käytännön pohjoismaisessa yhteistyössä ei välttämättä vielä niin pitkälle, kuin olisi voinut luulla.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 16
Mere end grænser refleksioner over udførelsen af matrikuleringsprojekter
  Karin Haldrup
  Lisätiedot Teema "Norden och världen"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 38
Merikartoitus on kansainvälistä yhteistyötä
  Juha Korhonen – Jukka Varonen
  Lisätiedot Suomen merikartoitus edistää merenkulun turvallisuutta myös monimuotoisen kansainvälisen yhteistyön avulla. Seuraavassa tilannekatsaus ajankohtaisista keskeisistä merikartoituksen kansainvälisistä asioista.
  Avainsanat merikartoitus, kansainvälinen yhteistyö, Itämeren yhteistyö, merikartoituksen standardit, IHO
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 46
Merikartoitusta lennossa
  Juhani Laaksonen – Seppo Mäkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 28
Merikartoitustietojen käyttö laajenee
  Juha Tiihonen
  Lisätiedot Merikartoitustietoja on perinteisesti käytetty painettujen merikarttojen tuottamiseen. Sen lisäksi aineistoja on hyödynnetty viranomaisten sisäisessä toiminnassa. Maailma kuitenkin muuttuu ja uusia käyttötarpeita ja sovellusmahdollisuuksia nousee jatkuvasti esiin. Yhteiskunnan ja kansalaisten toimintaa tukeva aineistopalvelu nähdään nyt tärkeänä julkishallinnon tehtävänä, johon myös panostetaan.
  Avainsanat aineistopalvelu, merikartoitus, merenmittaus, merikartta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 13
Metallisia rajamerkkejä koskevan standardin uusiminen
  Erja Elamo – Olli Jokinen – Markku Juvankoski – Tuija Kaunisto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 36
Metaversumin arkkitehteina
  Ari Laitala
  Lisätiedot Metaverse ? tai suomalaisittain metaversumi ? on herättänyt viime kuukausina paljon huomiota. Uudenlainen ajatus internetin tulevaisuudesta lähti lentoon lokakuussa Facebookin lanseeratessa uuden nimensä Meta ja esitellessään visioita tulevaisuuden internetistä.
  Avainsanat metaversumi, dystopia, avatar, kiinteistö, virtuaalinen maa, lohkoketju
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 3
Metropolihallintoa luomaan – lopultakin
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot Jussi-Pekka Alasen kirjan "Helsinki Kansakunnan pääkaupunki ? ihmisten metropoli" esittely.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2009 Sivu 52
Metsä vastaa talouden matalapaineisiin
  Simo Hannelius
  Lisätiedot Osakkeiden arvot ovat romahtaneet ja monien kiinteistöjen myynti takkuaa. Metsä sen sijaan piti hyvin pintansa viime vuonna.
  Avainsanat metsänarviointi, metsän hinta, hintatilastot
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 14
Metsäalueiden hinnoittelun periaatteet murroksessa
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Metsäalueiden hinnat ja hintoihin vaikuttavat tekijät ovat viimeisen ­kymmenen vuoden aikana kokeneet suuria muutoksia.
  Avainsanat metsäalue, hinnoittelu, kiinteistöarviointi, Maanmittauslaitoa, julkaisu nro 116, Metsän hinta Suomessa 2015–2016
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 9
Metsähallituksella myönteiset kokemukset rantakaavoituksen osallistamisesta
  Aimo Oikarinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 20
Metsähallitus valtion kiinteistövarallisuuden hoitajana
  Antero Luhtio
  Lisätiedot Valtio on Suomen suurin kiinteistövarallisuuden omistaja, mitattiinpa varallisuutta sitten hehtaareina, neliöinä, kuutioina tai tase-euroina. Millä periaatteilla valtion liikelaitos hoitaa sille uskottua valtion omaisuutta ja onko valtion maista apua kasvukeskusten tonttipulaan?
  Avainsanat valtion kiinteistövarallisuus, valtion liikelaitos, luonnonsuojelu, luonnonsuojeluohjelma, rahoitus, kaavoitusperiaatteet, tonttipula
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 20
Metsänomistaja ja yleinen etu
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Metsälakia ollaan merkittävästi muuttamassa. Maa- ja metsätalousministeriö lähetti työlään valmistelutyön tuloksena syntyneen lakiesityksen lausuntokierrokselle 8.2.2013. Tarkoituksena on saada valmiiksi hallituksen lakiesitys kevään aikana. Me voimme jokamiehenoikeudella liikkua metsissä ja kerätä marjoja, sieniä, käpyjä ja kuivia oksia. Meillä kaikilla on myös eräänlainen ?jokamiehenoikeus? keskustella ja päättää siitä, miten metsätaloutta tulisi harjoittaa. Missään muussa elinkeinotoiminnassa ei nähdäkseni ole näin laajaa oikeutta puuttua elinkeinonharjoittajan toimintaan.
  Avainsanat metsäpolitiikka, metsänhoito, metsälaki, metsäohjelma, metsäsuunnitelma, metsäneuvosto, metsänkäsittelymenetelmät, energiapuu, luonnonsuojelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 18
Metsäpirtin poika Ossi Tuokko 1938–2016
  Heikki Koskinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2016 Sivu 47
Metsäpuutarha tuli Helsinkiin
  Kim Yrjälä
  Lisätiedot Kaupunkiin muutetaan opiskelun ja työn perässä. Maaseutu, missä luontoa on enemmän jäljellä, saa jäädä taakse. Orgaaninen vihreys vaihtuu epäorgaaniseen asfaltti-, kivi- ja sementtiympäristöön. Tätä pidetään täysin hyväksyttävänä, johon vain sopeudutaan.
  Avainsanat metsäpuutarha, Helsinki, Acinetobakteeri, monimuotoisuus, orgaaninen, Viikki, pölyttäjät
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 27
Metsästysmittari piipun varressa
 
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 56
Metsät uudelleen maaseudun työllistäjiksi
  Matti Myllyniemi
  Lisätiedot Metsän jokaisen metsikkökuvion hoitotoimet kannattaa tehdä ajallaan ja realisoida ajallaan tuottoja mieluummin kuin loputtomasti spekuloida kantohinnoilla hintapiikkejä ootellen.
  Avainsanat metsätalous, metsäverotus, metsänhoito
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 40
Metsäteollisuuden vaikeudet lamauttivat metsätilakaupan
  Simo Hannelius
  Lisätiedot Rahan globaalit mainingit heijastuvat kotimaan metsätilojen markkinoille. Markkinat elpyvät ja tarjonta on lisääntymässä ensi vuonna.
  Avainsanat metsätilakaupat, kauppahintarekisteri, metsätilabarometri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 28
Metsätilabarometri luotaa metsätilamarkkinoita: Kantohintatason nousu siirtymässä metsätilojen kauppahintoihin
  Simo Hannelius – Markku Airaksinen
  Lisätiedot Nousseet kantohinnat siirtyivät kiinteistöjen markkinahintoihin viime vuoden loppupuoliskolla, ja hintojen odotetaan yhä vahvistuvan. Metsätilakauppaa tehtiin edellisen vuoden tahtiin. Asiantuntijat arvioivat metsätilojen markkinakuvan valoisaksi ja yhteneväisesti. Hintainformaatiota on ollut käytettävissä aiempaa paremmin, ja se on edistänyt markkinoiden toimintaa.
  Avainsanat edustava kiinteistökauppa, kantohinta (stumpage price), markkinahinta, metsätilabarometri, metsätila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 24
Metsätilabarometri selvitti – kysyntää etelässä, metsien hintataso silti vakaa
  Markku Airaksinen – Simo Hannelius
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 8
Metsätilabarometri tukee kiinteistöarviolausunnon markkina-analyysiä
  Markku Airaksinen – Simo Hannelius
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 25
Metsäverotus on tärkeä osa metsäpolitiikkaa
  Matti Myllyniemi
  Lisätiedot Passiivinen omistusverotyyppinen veromuoto pitäisi korvata yrittäjäveroluonteisella kuten maatalouden puolella, tai ottaa käyttöön metsien kiinteistövero, joka aktivoisi metsänomistajat hakkaamaan ja hoitamaan metsiään.
  Avainsanat metsäverotus, metsäpolitiikka, yhteismetsä, pinta-alavero, kiinteistövero
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 25
Metsään sijoittamisen kannattavuus on heikkenemässä
  Simo Hannelius
  Avainsanat metsänarviointi, metsäbarometri, kiinteistönarviointi, sijoittaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 16
Meurmanin ­koe-esitelmä ja senaatin ­päätös
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2021 Sivu 37
Meurmanin ­koe-esitelmä ja senaatin ­päätös
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2021 Sivu 37
MIA – matrikulært informations og ajourføringssystem
  Henning Elmstrøm
  Lisätiedot Session 1 ? Fastighetsbildning och fastighetsdata
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 18
Mielenilmauksen jälkeen
  Ari Laitala
  Lisätiedot Nokian jälkeiseen maailmaan totuttautuessa on nyt viimeistään huomattava, että maailma on muuttumassa.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 5
Mielikuvat todellisuutta tärkeämpiä
 
  Lisätiedot Tämän päivän tiedonvälitys on pinnallistunut: painotus on usein toisarvoisissa asioissa, joiden arvataan kiinnostavan yleisöä, siis maksajia.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 5
Mielipiteitä osittamisrajoituksista
  Antti Kuparinen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 70
Mihin GPS tänä päivänä pystyy?
  Kimmo Jäppinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 12
Mihin menet suomalainen maatila?
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 5
Mihin on kadonnut suomalaisten kyky ratkaista isot ongelmat ja tehdä aitoa yhteistyötä?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 15
Mika Leivo Pekka Lehtosen haastattelussa: Paikkatietojen kysyntä kasvaa 10 % vuodessa
 
  Lisätiedot ?Vanha Karttakeskus oli karttojen painaja, karttatuotteiden kustantaja ja jakelija; 1990-luvun alusta alkoi murros?, sanoo Mika Leivo, Karttakeskusliiketoimintayksikön johtaja. Graafisten karttatuotteiden perinteinen siivu on enää viidenneksen Karttakeskuksen liikevaihdosta. Muu on paikkatietoihin liittyvää palvelua.
  Avainsanat Paikkatiedot, paikkatietopalvelut, Karttakeskus, aineistojen hinnoittelu
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 14
MIKES - nanometristä gigahertsiin ja kaikkea siltä väliltä
  Jaana Järvinen
  Avainsanat Mittatekniikan keskus, MIKES, metrologia, mittayksiköt, SI, mittanormaali, kalibrointi, pituusmittaukset, jäljitettävyys, mittausepävarmuus, kansallinen aika
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 24
Mikko Kuoppala
  Tuomas Frösen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2005 Sivu 62
Mikko Uimonen 14.6.1952–14.6.2017
  Timo Potka – Kalle Konttinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2017 Sivu 42
Mikko Vähä-Piikkiö 1824–2016 - Kuntien ja maaseudun puolustaja
  Antero Oksanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2017 Sivu 43
Miksi ei kehitytä?
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2010 Sivu 45
Miksi Kustaa käynnisti kartanteon?
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 40
Miksi virkamiehiin ei luoteta?
 
  Lisätiedot Kritiikin kanssa on elettävä, vaikka se kohtuuttomalta tuntuisikin.
  Avainsanat EVA, mielipidetutkimus, luottamus, virkamiehet
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 5
Mikä on Baltic Valuation Conference?
  Ari Laitala
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 41
Mikä on maakuntien tulevaisuus?
  Markku Villikka
  Lisätiedot Arvioitavana Juha Talvitien teos Kunta vai maakunta? Globalisaatio ja regionalismi.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2000 Sivu 62
Mikä on Maanmittauslaitoksen rooli ja asema Suomessa?
  Timo Linkola
  Lisätiedot Maanmittauslaitos ymmärretään usein varsin tekniseksi organisaatioksi, jota politiikka ei ­paljoakaan kosketa. Jos laitoksen kehittämiseen liittyy jotain politiikkaa, se annetaan ­laitokselle valmiina maa- ja metsätalousministeriöstä. Keskustelu Maanmittauslaitoksen poliittisesta roolista ja asemasta Suomessa ei ole avointa. Julkisesti sellaista keskustelua ei edes käydä.
  Avainsanat Maanmittauslaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 9
Mikä saaritontissa maksaa?
  Helka-Marja Kohonen
  Lisätiedot Sipoon saariston kiinteistötoimituksia varten tehtiin vuonna 2016 Maanmittauslaitoksessa tutkimus saaritonttien hinnanmuodostuksesta. Tutkimuksen mukaan rantatontin hintaan saaressa vaikuttavat eniten sen sijainti ja saavutettavuus; yksittäisistä kohteen ominaisuuksista tärkeimmäksi nousi rannan laatu, sen soveltuvuus satamaksi.
  Avainsanat maan hinta, rantatontit, saaritontit, hintatutkimus, hintasuhde, kauppahinnat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 4
MIL 110 vuotta
 
  Lisätiedot Uutinen MIL:n 110-vuotisjuhlasta,mukana mm. Suvi Rihtniemen juhlapuhe.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 48
MIL haasteiden edessä
  Kaisa Harju
  Lisätiedot Kaisa Harjun pitämä esitys MIL:n jäsenillassa 21.9.2007.
  Avainsanat MIL, tulevaisuus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 46
MIL ja MAKLI yhdistyvät
  Mikael Still – Ville Paatsola
  Lisätiedot Muutaman viikon päästä Suomen Maanmittausinsinöörien liitto ry (MIL) aloittaa 133. ­toimintavuotensa entistä laajempana yhdistyksenä. Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI on loppusyksyn liittokokouksissaan päättänyt purkautua ja on suositellut jäseniään liittymään MIL:oon. MIL puolestaan muutti jäsenkriteerinsä jo huhtikuun kevätkokouksen sääntömuutoksella, jotta MAKLI:n nykyiset jäsenet voisivat liittyä jäseniksi.
  Avainsanat MIL, MAKLI, yhdistyminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 34
MIL:n uuse puheenjohtaja Mikko Uimonen: Jäsenten aktivoiminen ja verkottuminen uuden vuosituhannen haasteet
  Markku Villikka
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/1998 Sivu 14
Millainen on helsingin keskustan käveltävyys? Ihmisen mittakaavaiset paikkatietoaineistot käveltävyyden arvioinnissa
  Satu Räty
  Lisätiedot Uusilla, ihmisen mittakaavaisilla paikkatietoaineistoilla voidaan tuottaa tietoa katutilan käveltävyydestä ja siihen vaikuttavista rakennetun ympäristön elementeistä. Tällä tiedolla voidaan parantaa fyysistä jalankulkuympäristöä ja jalankulkijoiden arkea.
  Avainsanat käveltävyys, katutila, paikkatietoaineistot, havainnointi, Helsinki, Street View, Earth Pro, pistepilvi, 3D-kaupunkimalli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 34
Millainen on kuntien maankäyttöä koskeva osuus tulevassa hallitusohjelmassa?
  Matti Holopainen
  Avainsanat hallitusohjelma, maankäyttö, lainsäädäntö, kiinteistövero
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 42
Miltä näyttää Suomen kiinteistöjärjestelmän tulevaisuus?
  Pauliina Krigsholm
  Lisätiedot Kiinteistöjärjestelmien tulevaisuus on aihe, joka puhuttaa vuodesta toiseen. Tutkin väitöskirjassani kehittyneiden kiinteistöjärjestelmien ja ­erityisesti Suomen kiinteistöjärjestelmän ­tulevaisuudenkuvia. Tässä artikkelissa avaan hieman tutkimuksen taustaa sekä kuvaan lyhyesti työssä tunnistetut vaihtoehtoiset muutospolut Suomen kiinteistöjärjestelmälle.
  Avainsanat kiinteistöjärjestelmä, katasterijärjestelmä, kiinteistörekisteri, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri, tulevaisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 18
Ministeri Veikko Pihlajamäki
  Simo Mäkelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2007 Sivu 66
Minkälaiset talkoot sulla on huomenna?
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 3/2009 Sivu 46
Minne matka Suomen maaseutu?
  Timo Linkola
  Lisätiedot Suomi on Euroopan unionin harvaan asutuin ja maaseutumaisin maa. Mitä maaseudulla nyt tapahtuu? Väen ja palvelujen väheneminen sekä kyläteiden hiljeneminen ovat tosiasioita. Mikä on maaseudun rooli tulevaisuudessa? Miten maaseutua kehitetään? Nähdäänkö metsä puilta?
  Avainsanat maaseutu, kylä, maatalous, maaseutuasuminen, maaseudun kehittäminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 18
Minne matkalla maanmittaus 21. vuosisadalla?
  Arvo Kokkonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto MIL 110 vuotta  Nro 4/2000 Sivu 21
Minä maanmittari
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Jarrumies  Nro 1/2011 Sivu 61
Missiona lisätä paikkatiedon merkityksen ymmärrystä
  Susanna Kari – Ari Laitala
  Lisätiedot GeoForum jatkaa Maanmittauslaitoksen aikaisemmin ylläpitämän Paikkatietoverkoston toimintaa.
  Avainsanat GeoForum, verkosto, paikkatieto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 14
Missä ovat asukkaiden näköiset kohtaamispaikat rakennetussa ympäristössä?
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Työn perässä pääkaupunkiseudulle pakkautuu yhä enemmän asukkaita samaan aikaan, kun maaseudulla tuskastellaan kylien tyhjenemistä. Pääkaupunkiseudun toivotaan tarjoavan asukkailleen työn ja asunnon lisäksi läpi vuoden laajan kattauksen tapahtumia, kulttuuripalveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Sisätilojen ohella asukkaiden kohtaamispaikkoina toimivat rakennetun ympäristön ulkotilat kuten puistot, rantareitit ja muut virkistyskäyttöön suunnitellut ulkoilualueet. Miten on käynyt ihmisten kohtaamisille, vuorovaikutukselle ja yhteiselolle rakennettua ympäristöä uudistettaessa?
  Avainsanat kaupunkitila, yhteisöllisyys, kaupunkikehittäminen, rakennettu ympäristö, asukaslähtöisyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 6
Missä sijaitsevat vesiosuuskuntien vesi- ja viemärijohdot? Miten kuituverkot saadaan joka kotiin myös maaseudulla?
 
  Lisätiedot Suomessa on yli 1 500 vesiosuuskuntaa, verkostot sisältävät tuhansia kilometrejä putkea ja satojatuhansia liittymiä. Verkostoja on vedetty kymmeniä vuosia ja vanhimpien osien rakenteista tieto on niukassa. Vesiosuuskunnat ovat usein muutaman aktiivisen henkilön hoitamia, joilla on paljon tietoa pelkän muistin varassa ? miten tämän tiedon käy sukupolvenvaihdoksessa?
  Avainsanat Keypro, vesiosuuskunta, verkkotietopalvelu, KeyAQUA, Liljenet
  Tyyppi Ilmoitus  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 38
Mister V, nolojen tilanteiden mies
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2019 Sivu 27
Mistä apua jatkuvaan tonttipulaan - raakamaan hankinnasta vai maankäyttösopimuksista?
  Matti Holopainen
  Avainsanat maapolitiikka, raakamaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 12
Mistä löytyy maanmittareita
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vinkkelit  Nro 1/1999 Sivu 26
Mistä maankäyttöalalle draivia?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Maankäyttöalan koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta on vahvassa murroksessa Suomessa. Maailmanlaajuiset kehitystrendit ovat vahvasti suuntautumassa mm. kohti älykkäitä kaupunkeja ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaa ja -havainnointia. Myös uudenlaiset yhteisölliset paikkatietopalvelut ja avoin data tarjoavat runsaasti monialaista tiedon soveltamista. Tutkimussektorin, yliopistojen sekä korkeakoulujen yhdistämisestä aiheutuvat muuttuvat vastuut järisyttävät maankäyttöalaa. Alan täydennyskoulutus ja palvelurakenne muuttunee myös rajusti, kun mm. ammattikorkeakoulut rakentavat omia maksullisia liiketoimintakonseptejaan. Viime vuosien myllerryksessä maankäyttöalalle on tosin sadellut kunniaakin totuttua enemmän.
  Avainsanat maankäyttöala, koulutus, T&K, tulevaisuus, yhteistyö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 26
Mistä mittari muistetaan?
  Kauko Viitanen
  Lisätiedot Maankäyttö julkaisee professori Kauko Viitasen pitämän juhlapuheen Maanmittauslaitoksen 200-vuotisjuhlasta Kouvolassa 19.11.2012. Puhe on ansiokas näkökulma suomalaisen maanmittarin historiaan. Tekstiä on hieman lyhennetty ja muokattu paremmin julkaisumuotoon sopivaksi. Sitaatit ja puheen jaottelu toimituksen.
  Avainsanat maanmittauksen historia, suomalainen maanmittaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 47
Mistä on hyvät käyttötarkoituksen muutosprosessit tehty?
  Ari Laitala
  Avainsanat toimitila, muutosprosessi, vajaakäyttö, käyttötarkoitus, kassavirta
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 3
Mistä uudet kaavoittajat?
  Tapio Toropainen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 5
Miten edistää omaisuudensuojaa aktiivista maapolitiikkaa harjoitettaessa
  Eero Valtonen
  Lisätiedot Aktiivisella maapolitiikalla, jossa kunta hankkii kehitettävän maan, kaavoittaa alueen, rakentaa tontteja palvelevan infrastruktuurin ja myy tai vuokraa tontit kiinteistökehittäjille rakennettaviksi, on varsin vahva kannatus Suomessa. Esimerkiksi Kuntaliitto korostaa kunnille suunnatussa Maapolitiikan oppaassaan aktiivisen maapolitiikan tärkeyttä muun muassa kunnan omistaman maan kaavoituksen joutuisuuden, maanomistajien tasapuolisen kohtelun, arvonleikkauksen, yhdyskuntarakentamisen kustannusten kattamisen ja kaavojen toteuttamisen näkökulmista.
  Avainsanat maapolitiikka, infrastruktuuri, pakkolunastus, kaavoitus, arvonleikkaus, omaisuudensuoja, maankäyttösopimus, omaisuudensuoja
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 12
Miten etätyön yleistyminen tulee vaikuttamaan asumiseen ja rakentamiseen?
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Kuntien välinen muuttovoitto näyttää alkuvuonna ­kertyneen keskuskaupunkien sijasta niitä lähellä oleviin kuntiin. Pitkään jatkunut trendi on siis kääntynyt, ja isoja kysymyksiä ovatkin etätyön yleistymisen ja ­vakiintumisen vaikutukset asumiseen ja rakentamiseen tulevina vuosina.
  Avainsanat etätyö, pientaloasuminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 30
Miten kaupunkien ­suunnittelussa toimittaisiin, jos (asumis)tukien ­vaikutus otettaisiin huomioon?
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Artikkelissa pohditaan vähän pidemmällä aikaperspektiivillä ja hieman kansainvälisestikin vertaillen erityisesti asumistuen vaikutusta pienten asuntojen kysyntään, ja keskustellaan siitä, tulisiko yhteis- ja yhdyskuntia suunnitella objektiivisemmin ja kestävämmin kansalaisten haluamaan suuntaan?
  Avainsanat asumistuki, kaupungistuminen, hedelmällisyys, työpaikat, kotitaloudet, sinkkutaloudet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 18
Miten käy kiinteistöinsinöörin?
  Heikki Kaikkonen
  Lisätiedot Kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) ­annetun lain (453/2002) ­mukaisesti KTJ:n ­perustamisesta, hallinnosta, ­ylläpitämisestä, tietopalvelusta ja ­järjestelmän ­kehittämisestä huolehtii Maanmittauslaitos (MML). Kiinteistötoimitusten ja muiden viranomaispäätösten osalta merkittäviä ­ylläpitokumppaneita on 71 kiinteistö­rekisterinpitäjänä toimivaa kuntaa (2022) sekä eräät muut viranomaistahot. Kunnat tuottavat vuosittain ­kiinteistörekisterin rekisteritapahtumista n. 14?16 % ja MML n. 84?86 %.
  Avainsanat kiinteistöinsinööri, kiinteistönmuodostus, kiinteistörekisteri, Maanmittauslaitos, Aalto-yliopisto, YAMK
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 19
Miten maa makaa
  Pekka V. Virtanen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 5
Miten raakamaa pitäisi arvioida?
  Risto Peltola
  Avainsanat raakamaa, kiinteistöarviointi, raakamaan arviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 10
Miten Ruotsissa suhtaudutaan metsämaan kiinteistönmuodostamiseen?
  Leif Norell
  Lisätiedot Metsämaata ei saa jakaa niin, että siitä aiheutuu vahinkoa metsätalouselinkeinolle.
  Avainsanat kiinteistönmuodostus, metsäkiinteistöt, uusjako, Ruotsi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 32
Miten Seinäjoen EUREF-projekti toteutettiin?
  Harri Lusa
  Lisätiedot Seinäjoen kaupunki on laajentunut merkittävästi kuntaliitosten seurauksena Peräseinäjoen kanssa vuonna 2005 sekä Nurmon ja Ylistaron kanssa vuonna 2009 nykyisiin mittoihin. Tarve saada koko kaupungin alueen paikkatietoaineistot yhtenäiseen järjestelmään sekä valtakunnallisesta tasolta tulevat paineet johtivat tilanteeseen, jossa koordinaattijärjestelmän uusiminen oli perusteltua.
  Avainsanat EUREF-FIN, Seinäjoki, GPS-mittaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 24
Miten selvittää asiakkaan todelliset arvostukset
  Reijo Mälkiä
  Lisätiedot Yksi menestyksellisen taloudellisen toiminnan avainkysymyksistä on, miten saada asiakas paljastamaan omat preferenssinsä, todelliset arvostuksensa. Paljonko asiakas olisi valmis todella maksamaan? On sitten kyse markkinoiden tarjoamasta hyödykkeestä tai julkisen vallan palvelusta, jota tähän saakka on tarjottu ehkä ilmaiseksi.
  Avainsanat kiinteistöarviointi, Vickrey-huutokauppa, julkishyödyke, Disneyland-hinnoittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 20
Miten tonttien tarjonta määritellään ja mitataan, ja miten tonttitarjontaa voidaan lisätä?
  Risto Peltola
  Lisätiedot Tonttipula näyttäytyy säännöllisin väliajoin kasvukeskusten akuuttina ongelmana. Ilmiön säännöllinen toistuvuus on merkki ongelman kroonisuudesta. Tuloihin nähden korkeat asuntojen hinnat ovat krooninen ongelma pääkaupunkiseudulla, ei ehkä muualla maassa. Puolen vuosisadan aikana asuntotonttien reaalihinnat ovat 13-kertaistuneet, ja asuntojen reaalihinnat 2,2-kertaistuneet. Suhdannevaihtelut ovat olleet erityisen rajuja viimeisten 25 vuoden aikana.
  Avainsanat maapolitiikka, tonttitarjonta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 24
Miten yritysten tulisi saada paikkatiedot verkosta?
  Risto Peltola
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 21
Mittaamisen mullistukset maanmittausalalla
  Martin Vermeer
  Lisätiedot On pelottavaa, kuinka pieni on Suomessa ja Pohjoismaissa tiettyjen teknologioiden osaajien lukumäärä.
  Avainsanat maanmittaus, geodesia, satelliittipaikannus, laserkeilaus, digitaalitekniikka, koulutus, tutkimus, osaaminen, asiantuntemus
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 5
Mittakaavasta toiseen
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2012 Sivu 32
Mittakampa
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2015 Sivu 42
Mittaukset yleisurheilukilpailuissa – kuinka Helsingin yleisurheilun MM-kisoissa mitattiin
  Vesamatti Laakso – Hannu Heinonen
  Lisätiedot Olosuhteista riippumatta tuloksen on oltava kerralla oikein eikä siinä voi erehtyä. Millimetrin osillakin voi kultamitalin voittaa tai hävitä.
  Avainsanat mittaus, urheilusuoritusten mittaus, mittausgeometria
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 42
Mittaustapoja ja jakoja
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2013 Sivu 51
Mittaustekniikan muutokset näkyvät kaavoitusmittausohjeissa
  Reino Ruotsalainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 20
Mittoja
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2010 Sivu 50
Mitä ajassa liikkuu
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 1/2002 Sivu 29
Mitä jos Suomessa käy "Notre Damet"
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Antero Kukko – Harri Kaartinen – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Notre Damen katedraalin tulipalo Pariisissa ennen pääsiäistä 15.4.2019 herätti huolta niistä uhkista, jotka vaanivat niin kansainvälisiä kuin kotimaisia kulttuurikohteita. Useimmissa kulttuurikohteissa ei ole erityistä datasuojelupolitiikkaa siitä, miten ulkoisien uhkien riskiä voidaan vähentää tai niihin voitaisiin varautua. Luonnonkatastrofit, kuten tulvat, maanjäristykset ja tulipalot sekä sota ovat pyyhkäisseet historiamme aikana maailmankartalta useamman kulttuurikohteen. Suomessa on huippuosaamista digitaaliseen rakennetun ympäristön dokumentointiin ja mallintamiseen, joiden avulla voidaan vaurioituneita tai kokonaan tuhoutuneita kohteita restauroida, rakentaa uudelleen tai esittää virtuaalisesti.
  Avainsanat kulttuurikohteet, turvallisuuskoulutus, restaurointi, arkistointi, 3D
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 16
Mitä on tieto-yhteistyö?
  Seija Kotilainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 42
Mitä tapahtui kaatopaikoille?
  Maria Törn
  Lisätiedot Ennen 1900-lukua ei Suomessa jätehuoltoon juurikaan panostettu. Suuri osa jätteestä oli biohajoavaa ja se sijoitettiin tunkioille. Muutkin jätteet saatettiin kaivaa kuoppaan tai viedä suolle tai metsään, "pois näkyviltä". Tarve järjestetylle jätteenkäsittelylle ei ollut kovin suuri.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 24
Mitä teemme arjessa suomalaisten työpaikkojen puolesta?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 12
Mitä uutta tarkat 3D-aineistot tarjoavat retkeilijälle?
  Tapani Sarjakoski – Tiina Sarjakoski
  Lisätiedot Laserkeilaukseen perustuvat kolmiulotteiset maastomallit ovat uuden teknologian synnyttämä tietotuote, mutta mikä on niiden arvo esimerkiksi luonnossa liikkujalle?
  Avainsanat laserkeilaus, GPS, 3D-kartta, kartografia, Geodeettinen laitos, geoinformatiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 50
Mitä vuonna 2021?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Mika Lindholm
  Lisätiedot Nykyiset trendit ja megatrendit sekä niiden ­vaikutukset ulottuvat niin yksilöiden kuin ­yritysten, ministeriöiden, kaupunkien ja kuntien, tutkimuslaitosten sekä koulutusorganisaatioiden toimintaan ja strategioihin. Katsauksia tulevaisuuden signaaleista, trendeistä, teknologioista ja niiden vaikutuksesta yhteiskunnan eri toimintoihin julkaistaan tuon tuostakin. Katsauksia ­seuraamalla voi pysyä mukana maailman muutoksessa ja teknologian ­kehityksessä. Trendit ja verkostojen toiminnan ­ennakointi ovat yhä tärkeämpiä. Varsinkin ­yliopisto- ja korkeakoulu­toiminnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminassa (TKI) ja yritystoiminnassa globaalit trendit ja niiden vaikutusten ennakointi ovat usein avainasemassa. Rahoittajat, kuten Business ­Finland, Suomen Akatemia, säätiöt ja EU suuntaavat uusimpia rahoitusohjelmiaan trendit huomioiden. Olemme poimineet tähän artikkeliin tarkasteluun muutamia kiinnostavia yksittäisiä kehityssuuntia ja teknologioita, joita jakamamme yhteinen tulevaisuus sisältää.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 14
Mitä yhteistä on Galilein epäilyillä ja maanmittarien epäilyillä tasahinnoittelun kohtuullisuudesta rantatontin osan korvausperusteena?
  Aulis Tenkanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2010 Sivu 55
Mitä yhteistä...
  Matti Holopainen
  Lisätiedot ...on tulevaisuuden peruskunnan rahoituksella, kiinteistöverolla ja helmikuussa 2016 avattavalla kuntien yhteisellä Kuntien paikkaTietoPalvelulla (KTP)?
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 35
Mitäpä jos Maanmittauslaitosta käytäisiin yksityistämään
  Pekka Raitanen
  Avainsanat Maanmittauslaitos, yksityistämien, liikelaitostaminen, yhtiöittäminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Vieraskynä  Nro 3/2005 Sivu 38
Mitäs me pienistä
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 4/2008 Sivu 66
Mitäs minä sanoin
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 1/2021 Sivu 17
MMH:n topografit historiaan
  Pentti Kallio
  Lisätiedot ?Historiallinen kokous Seinäjoella: Maanmittaushallituksen topografit ry päätti purkaa yhdistyksensä?, twiittasi Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen 29.8. vierailtuaan yhdistyksen järjestämässä topografien tapaamistilaisuudessa, viimeisillä XX:nella Reunanvertauspäivillä.
  Avainsanat topografit, Maanmittaushallitus, Reunanvertauspäivät, peruskartta, karttalehti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 26
MML siirtyy EUREFiin
  Reino Ruotsalainen – Jaakko Peltola
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 8
Mobiili
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 4/2000 Sivu 41
Modernin maanmittausalan trendit ja haasteet
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Miten vastaamme tulevaisuuden haasteisiin? Halutaanko tulevaisuutta rakentaa keskitetysti eri tieteenalojen ja maanmittausalan välillä?
  Avainsanat trendit, yhteiskunnalliset haasteet, maanmittausalan tulevaisuus, kuluttajakäyttäytyminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 26
Monen menon ja mantereen Markku
 
  Lisätiedot Laajan kokemuksensa perusteella Markku Villikalla on sanottavaa monista maanmittausta koskevista aiheista.
  Avainsanat FIG, kansainvälisyys, järjestötoiminta, Villikka
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 19
Monena mies maailmalla – Seppo Härmälä 90 vuotta
  Osmo Ahokas
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 58
Monialaisesti ratkaisuja kaupungistumiseen
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Markku Markkula – Lars Miikki – Juha Hyyppä – Pentti Launonen
  Lisätiedot Kaupungistumisen haasteena on saada aikaan parempaa vähemmällä ja päästä lähemmäksi kestävää ja ihmiskeskeistä palveluyhteiskuntaa. Toisaalta ratkaisuja pyritään luomaan yhdessä kaikkien alueen toimijoiden kanssa. Tämä tapahtuu hyödyntäen eri osapuolten osaamista ja näkemyksiä verkostomaisesti ja tiivistämällä yhteistyötä sekä avoimuutta osin kasvavan digitaalisuuden sekä uudenlaisten yhteiskehittelyja demonstraatioalustojen avulla.
  Avainsanat EUE, kaupungistuminen, monialaisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EUE – Ajatuksia ohjaava tekeminen  Nro 3/2013 Sivu 20
Monikeilain – uusinta merenmittaustekniikkaa
  Heikki Tuominen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 29
Monipuolisia teollisuus- ja ­varastotontteja tarvitaan myös jatkossa
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Logistiikan muuttuviin tarpeisiin tulee varautua alueita suunniteltaessa.
  Avainsanat logistiikka, kaavoitus, teollisuustontit, varastotontit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 32
Monipuolistuva data ja tieto-ohjaus rakennetussa ympäristössä
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Mika Lindholm – Arttu Julin – Kauko Viitanen – Petteri Alho – Matti Kurkela
  Lisätiedot Rakennetun ympäristön ala ­uudistuu tieto-ohjauksen lisääntyessä. ­Paljon ­kehitystyötä tarvitaan, että ­mittalaitteiden keräämän datan ­hallinnasta päästään datan aktiiviseen käyttöön osana tieto-ohjattua ­rakentamista. ­Muutoksessa ajureina ­toimivat uusiutuva teknologia ja tuotteet, joissa ­yhdistyvät tekoäly ja ­digitaaliset työkalut sekä ­työtavat. Päätöksentekoa varten tarvitaan ­erikoistumista datan moniammatilliseen jalostamiseen ja käyttöön, mutta kuinka voidaan hallita tuottavuutta, aikaa, laatua ja kustannuksia?
  Avainsanat data, digitaalisuus, rakennettu ympäristö, mittaustekniikka, mallinnus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 14
MOOCit ovat täällä!
  Ari Laitala
  Lisätiedot Mitä MOOCit ovat ja miksi ne tänne tulivat? Tärkein on kuitenkin kysymys siitä, mitä ne toivat tullessaan.
  Avainsanat MOOC, opetus, koulutus, etäopetus, massaluento, Massive Open Online Course, avoin verkkokurssi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 28
Moottorikelkkailuhanke – kuntien, maanomistajien ja viranomaisten yhteistoimintaa
  Tuula Manninen – Mikko Tallgren
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1998 Sivu 16
Moottoritie on halpa
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 4/2010 Sivu 32
Moottoritien liikennealueen lunastusratkaisu Imatralla
  Pertti Kanervo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 22
Motti-tilusjärjestelykokeilua Pirkanmaalla
  Tuomo Heinonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 28
MRL:n kehittämisaluemenettely ei toiminut Kajaanin Petäisenniskassa
  Seppo Raatikainen
  Lisätiedot Kajaanin Petäisenniskan teollisuusalue taantui 1990-luvulla. Kaupungin ja yrittäjien yhteinen kehittämisprojekti onnistui hyvin ja tuotti alueelle 500 uutta työpaikkaa.
  Avainsanat kehittämisaluemenettely, kokonaissuunnittelu, työpaikkojen lisäys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 30
Muistelmia ja anekdootteja
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat Tekniikan museo, muistelmat
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2018 Sivu 26
Muistelmia Maanmittaus-lehdessä
 
  Lisätiedot Pekka V. Virtasen muistelmat "Maassa kiinni - Ammatillisia ajatuksia, kokemuksia ja muistikuvia" (Maanmittaus 1/2008) esittelyssä.
  Avainsanat muistelmat, Maassa kiinni, Pekka V. Virtanen
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2008 Sivu 65
Muistoissain metsätie
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Veturimies  Nro 2/2012 Sivu 27
Muistot digitaalisiksi
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi   Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2016 Sivu 36
Muodot kuntoon
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 2/2003 Sivu 46
Murroskohtia
  Ari Laitala
  Lisätiedot Useimmat alkavat pieninä aihioina, mutta vähä vähältä voimaa keräten muuttavat ensin ajatuksia, sitten mielipiteitä, tapoja ja tottumuksia, rapauttavat nykyisiä rakenteita ja johtavat lopulta läpimurtoon.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 5
Museotoimikunta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2020 Sivu 40
Museotoimikunta naftaliiniin
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Eipä ehtinyt kulua pitkää aikaa siitä kun kirjoitin museotoimikunnasta Maankäytön numerossa 1/2020, kun tilanne muuttui melko radikaalisti. Suomeen vyöryi pandemia, jota kutsutaan koronaksi, ja se sulki monia työpaikkoja melkein kuin seinään. Niin kävi myös Tekniikan museossa 10.3.2020.
  Avainsanat korona, Tekniikan museo, museotoimikunta
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2022 Sivu 41
Musta joutsen luentosalissa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Entäpä jos?
  Avainsanat koulutus, opetus, MOOC, lukukausimaksut
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 31
Mutkainen tie ammattiin
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 64
Mutta ei kai sentään korkein satunnaishinta?
  Sakari Nikander
  Lisätiedot Sakari Nikanderin puheenvuoro Maankäytön numeroissa 4/2006, 1/2007 ja 3/2007 käytyyn keskusteluun, jossa edellisen puheenvuoron käytti Veikko O. Hyvönen.
  Avainsanat Försti, lunastus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2007 Sivu 63
Mutta miten arvioitiinkaan vesijätöt Nooan jälkeen?
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Veturimies  Nro 4/2008 Sivu 55
Muu maa mustikka
  Ari Laitala – Lotta Laitala
  Lisätiedot Asuntokauppojen maan mainioon hintatietopalveluun asuntojen.hintatiedot.fi i­lmestyi alkuvuonna 2020 uusi sarake, tieto tontin omistuksesta. Varsin pieneltä ­tuntuva tiedonjyvänen suuressa datamassassa ei tunnu kovin merkitykselliseltä, ­mutta avaa aivan uudenlaisia näkymiä Helsingin asuntomarkkinoihin.
  Avainsanat vuokratontti, oma tontti, asuntokauppa, hinnanmuodostus, arvo, regressioanalyysi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 11
Muurin suojassa
  Markku Villikka
  Avainsanat maapolitiikka, kuntayhteistyö, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2006 Sivu 32
Muutoksen aallot
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2011 Sivu 15
Muutoksenhausta kiinteistö- ym. toimituksiin
  Markku Markkula
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 26
Muutoksia muutoksenhakuun
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 1/2019 Sivu 27
Muutoksia toimitusinsinöörien kelpoisuuteen
  Mauri Asmundela
  Lisätiedot Vuoden 2016 loppuun asti Kiinteistönmuodostamislaissa (KML) on erikseen lueteltu, minkä toimituslajin toimituksia maanmittausalan ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) tai teknikon tutkinnon suorittaneet toimitusinsinöörit voivat suorittaa. Muita kuin näitä erikseen mainittuja toimituslajeja oli voinut suorittaa vain diplomi-insinöörin (DI) tutkinnon suorittanut toimitusinsinööri. Käytännössä DI-tutkintoa edellytettiin vaativimpien toimitusten toimitusinsinööreiltä, mm. halkomis-, maantie-, lunastus- ja uusjakotoimituksissa.
  Avainsanat toimitusinsinööri, kelpoisuus, toimituslajit, AMK, teknikko, halkominen, maantiettoimitus, lunastustoimitus, uusjakotoimitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 22
Muutosjohtamisen tuulia
  Asmo Leskinen
  Lisätiedot Muutosjohtaminen on enemmän ihmisten johtamista haluttuun suuntaan kuin asioiden ?junttaamista? väkipakolla.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 5
Muutosten tuulet vievät Viroa vauhdilla
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Virossa on eletty uudelleen itsenäistymisen jälkeen nopeiden muutosten aikaa. Kehitys on ollut vauhdikasta myös maanmittausalalla. Runsaassa 15 vuodessa maahan on rakennettu toimiva kiinteistörekisteri, pistetty pystyyn kartantuotantojärjestelmä sekä kartta-aineistojen verkkopalvelut.
  Avainsanat Viro, Viron maanmittauslaitos, Maa-amet, maareformi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 32
Muuttuiko kuntien maapolitiikka 1.7.2003 jälkeen?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 30
Muuttuvat kiinteistötiedot
  Arvo Kokkonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 29
MyData - ihmiskeskeistä henkilötietoa
  Jamie Donovan
  Lisätiedot MyDatan pyrkimyksenä on ­ihmisoikeuksien ­laajentaminen digitaaliseen maailmaan, ­mahdollistaen henkilötiedon hyödyntämisen luottamuksella. Käyttäjän oikeutta hallita ­jaettavaa tietoaan yksityiskohtaisesti on yksi monista organisaation tavoitteista, mutta ei käytännössä aina ­realistista. Alati kasvavan tietomäärän myötä tehtävien päätösten lukumäärä olisi valtava.
  Avainsanat MyData, henkilötiedot, luottamus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 8
Mäntän nimistökirja - huikea matka historiaan
 
  Lisätiedot Markku Pohjan perusteellinen ja historiaan sukeltava kirja koukuttaa lukijan.
  Avainsanat kartta, nimistö, Mänttä, paikannimistö
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 32
Mäntän torpat sukeltaa kiehtovasti paikkakunnan historiaan
 
  Lisätiedot Markku Pohjan kirja Pekka Lehtosen esittelyssä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2021 Sivu 41
Naismaanmittarit ja geodeetit Pietarin ihmeiden äärellä
  Jorma Marttinen – Kirsi Mäkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 40
Naismaanmittarit – verkostoitumista ja yhteistä toimintaa
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Maanmittausalan seuroja esittelevässä sarjassa on esittäytymisvuorossa vuonna 1981 perustettu Naismaanmittarit ry. Artikkelissa käydään läpi myös naismaanmittariuden historiaa Suomessa.
  Avainsanat Naismaanmittari, Liakka, Paatsi, Saverikko, Mustonen, järjestö, yhdistys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 4/2004 Sivu 53
National Treasure
  Ari Laitala
  Lisätiedot Maankäytön www-sivuilla kerrotaan, että ?Maankäyttö-lehti on ilmestynyt katkeamatta vuodesta 1892 ensin Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aikakauskirjana ja sen jälkeen vuodesta 1954 Maanmittausinsinöörinä. Vuodesta 1975 lehden nimi on ollut Maankäyttö.?
  Avainsanat Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aikakauskirja, Maankäyttö-lehti, historia
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 5
Neljä vuosikymmentä maanmittausta
  Susanna Kari
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen pitkäaikainen pääjohtaja, diplomi-insinööri Arvo ­Kokkonen jäi eläkkeelle syksyllä 2022. Miten hän löysi tiensä maanmittauksen pariin ja miten ala on muuttunut tässä välissä?
  Avainsanat Maanmittauslaitos, eläköityminen, maanmittausala
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 16
Neljä vuosikymmentä topografina: haastattelussa Kalervo Maunuaho
 
  Lisätiedot Pekka Lehtosen haastateltavana Keski-Suomen maanmittaustoimistossa työskentelevä Kalervo Maunuaho.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 12
Nepalin peruskartoituksen ensimmäinen vaihe valmis
  Paavo Uuttu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 36
Nepalissa ei kartta ole sotasalaisuus – Nepal saa peruskartan suomalaisena kehitysyhteistyönä
  Hilkka Kotkamaa
  Lisätiedot Jukka Koivisto Hilkka Kotkamaan haastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 26
NETTIEKSTRA: Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2020 Sivu 53
Nettikartat median palveluksessa
  Kaisa Harju
  Lisätiedot Nyt eletään suoranaista karttabuumia. Tarkkoja aineistoja on vapaasti selailtavissa maailman lähes joka kolkasta, ja uusia palveluita syntyy kuin sieniä sateella.
  Avainsanat karttapalvelu, nettikartta, uutiskartta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 36
Neuraaliverkot ja niiden käyttö kuvien analysoinnissa
  Markus Törmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 6
Neuvostoliiton armeijalla oli hyviä karttoja Suomen ja Euroopan kaupungeista
  Timo Linkola
  Lisätiedot Neuvostoliiton armeijan piti olla valmiina operaatioihin sekä läntisessä Euroopassa, että laajalti maailmalla. Osa tätä varustautumista oli venäjänkielisten karttojen valmistaminen ja painatus niin Suomesta kuin monista muistakin maista. Riiassa Latviassa toimii tänä päivänä karttamyymälä, josta voi ostaa neuvostoarmeijan karttoja.
  Avainsanat Neuvostoliitto, sotilaskartat, neuvostoarmeija, kartoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 13
Niilo Nevalainen 4.12.1925–4.2.2015
  Pertti Ahtiainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2015 Sivu 58
Niin helppoa, niin vaikeaa
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2005 Sivu 34
Nils Lönnfeldt 23.12.1928–10.2.2009
  Paula Wilson
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2009 Sivu 60
Nimi on paikan muisti – ja peruskartta paikannimen
  Teemu Leskinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 22
Nimimerkki Juho: Viirukinttu
  Seppo Unnaslahti
  Lisätiedot Kirjoitus voitti Sukuviesti-lehden kirjoituskilpailussa 2. palkinnon vuonna 2002.
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 44
Nokialaiset neuvot
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2005 Sivu 12
Nopeutetaan kaavoitusta
  Markku Villikka
  Avainsanat kaavoitus, asuntomarkkinat
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2005 Sivu 40
Norden – yhdysmieskokous Aalborgissa
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Norden  Nro 3/1997 Sivu 35
Nordisk samarbeid i WPLA – utvikling av ”guidelines” for eiendomsobjekter og eiendomsidentifikasjon
  Helge Onsrud
  Lisätiedot Session 2 ? Norden och Europa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 23
Nordiskt samarbete för utveckling av det egyptiska cadastret
  Kaisa Harju
  Lisätiedot Session 4 ? Fastighetsutveckling, planering och förvaltning
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 45
Nordiskt samarbete i EULIS – European land information service
  Bengt Kjellson
  Lisätiedot Session 2 ? Norden och Europa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 26
Norjan liitto NJKF täytti 100 vuotta – juhlavuoden saavutuksena 700-sivuinen kirja
  Hannu Ridell
  Avainsanat NJKF
  Tyyppi Uutinen  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2007 Sivu 58
Norjan maanmittauspäivät Lillestrømissä – Yksityistäminen puhuttaa Norjassa
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Norden  Nro 2/1998 Sivu 43
nSector – merikarttojen uusi tuotantojärjestelmä
  Teemu Virtanen – Tiina Tuurnala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 30
Nuoren maanmittarin tarina
 
  Lisätiedot Salli huolehtii yhteisistä alueista ja asioista. Uudenmaan Maanmittariklubin puheenjohtaja Salli-Maija Lahtinen Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Avainsanat Uudenmaan Maanmittariklubi, osakasluettelot
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 6
Nuoret esillä
 
  Lisätiedot Toivottavasti idea opiskelijoiden maanmittauspäivistä jää elämään!
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 5
Nuoret maanmittarit ja ilmastonmuutos uuteen toimintasuunnitelmaan
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2011 Sivu 62
Nurkkakuntaisuus leviää Kreikan ulkopuolelle?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2012 Sivu 23
Ny lagstiftning om tredimensionell fastighetsbildning (3d) i Sverige
  Göran Eriksson
  Lisätiedot Session 1 ? Fastighetsbildning och fastighetsdata
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 21
Ny landmålerprofesjon i Norge – nye krav til utdanning
  Hans Sevatdal
  Lisätiedot Session 5 ? Framtida behov / utbildning, forskning och utveckling, kunnande
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 50
Ny lov om eiendomsregistrering
  Helge Onsrud
  Lisätiedot Teema "Fastighetsbildning och fastighetsregistrering"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 9
Ny matrikkel i Norge
  Leiv Bjarte Mjøs
  Lisätiedot Teema "Fastighetsbildning och fastighetsregistrering"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 14
Ny matrikkel i Norge
  Leiv Bjarte Mjøs
  Lisätiedot Session 1 ? Fastighetsbildning och fastighetsdata
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 15
Nya möjligheter till blandat ägande vid stadsförnyelse
  Barbro Julstad – Göran Eriksson
  Lisätiedot Teema "Urban förnyelse"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 46
Nykyaikaisen takymetrin anatomia
  Esa Wikman
  Lisätiedot Nykyisin on tarjolla monenlaisia takymetrejä eri käyttötarkoituksiin. Kaikkein edistyneimmät mallisarjat sisältävät monia hienouksia, erilaisia uusia teknologioita ja ratkaisuja. Artikkelissa on tarkoitus hieman selventää nykyaikaisen takymetrin ominaisuuksien terminologiaa ja eri teknologioiden käyttökohteita.
  Avainsanat takymetri, mittaus, etäisyydenmittaus, prismantunnistus, mittaustyöasema
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 44
Nytkö on kaikki hyvin
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2008 Sivu 55
Näin syntyy käveltävä kaupunki - arkkitehti, urbanisti ja kaupunkisuunnittelija Jeff Speck piti tähtiluennot Lahdessa ja Helsingissä
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 54
Näinkin voi käydä: Tutkimushanke johti start up -yrityksen perustamiseen
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kasvavat kaupunkiseudut vetävät yhä enemmän asukkaita ja tämä kehitys johtaa väistämättä myös tarpeeseen tiivistää olemassa olevia asuinalueita. Samanaikaisesti väestö ikääntyy, ja erityisesti Suomessa monet kasvuseutujen asuinalueet ovat peruskorjausiässä, suurine korjausvelkoineen. Kehityksestä johtuen täydennysrakentaminen on noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista maankäytön ja rakentamisen saralla.
  Avainsanat :start up, täydennysrakentaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 42
Näkymiä kunnan kiinteistön­muodostamisen kehittämiseen Esimerkkeinä Tampere ja Hämeenlinna
  Kimmo Sulonen
  Lisätiedot Kiinteistönmuodostamisen ­kehittämiseen on lainsäädännön ­lisäksi vaikuttanut myös se, missä sitä ­toteutetaan ja minkä organisaation toimesta.
  Avainsanat kiinteistönmuodostus, tontin lohkominen, toimitusnopeus, tehostaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 28
Näkökulma pohjoiseen
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 5
Näkökulma: Kiinteistötalouden maisteriohjelma Aalto-yliopistossa
 
  Avainsanat kiinteistötalous, opetus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 18
Näkökulmana: Suomeen tulossa TKI-toiminnan KIPERÄ saneeraus?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot EU:n sosiaali- ja aluerahastot eli rakenne­rahastot suuntaavat rahoitusta uudella tavalla, mikä vaikuttaa suuresti oppilaitosten TKI-rahoituksiin. Kansallinen TKI-hankerahoitus kokee ­lähivuosina merkittävän laskun, mikä tulee ­aiheuttamaan rakenteellista vääristymää TKI-kentälle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ratkovat juuri ennakointien ja trendien perustella valintoja tulevaisuuden opetus- ja tutkimusalojensa suhteen.
  Avainsanat KI, IPR, ammattikorkeakoulu, uudistuminen, tulevaisuus, tutkimusrahoitus, RDI, IPR, university of applied sciences, renewal, future, research funding
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 14
Näkökulmia asiakkuuksien johtamiseen koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Elina Ylikoski
  Lisätiedot Yrityselämän asiakkuudet poikkeavat melkoisesti yliopistojen ja tutkimusta tekevien organisaatioiden vastaavista. Asiakkuuksien hallinta ja niiden arvon johtaminen ovat täsmentyneet yliopistoissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun asiakkaat on tunnistettu organisaation tärkeimmäksi pääomaksi, voidaan asiakkuuksia johtamalla ja huomioimalla asiakkaiden tarpeet päästä totuttua parempaan tulokseen.
  Avainsanat asiakkuus, kumppanuus, ekosysteemi, johtaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 14
Näyttely
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2017 Sivu 34
Näyttelyn pystyttäminen vihdoin käynnistynyt
  Tauno Talvio
  Tyyppi Uutinen  Osasto Tekniikan museon kuulumisia  Nro 4/2002 Sivu 55
Nörtit vastaan fossiilit
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 1/2001 Sivu 47
O. J. Simpson, KKO vs. KHO ja maanmittauslaki Väyrysen asialla
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2016 Sivu 13
Ohjeellisen vaiko sitovan tonttijaon mukainen asemakaava
  Sauli Jussila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 32
Ohjelma
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2001 Sivu 53
Oikaisu
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2004 Sivu 36
Oikaisukoje
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat oikaisukoje
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2017 Sivu 36
Oikeakielisyyttä ja vaivoja
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2014 Sivu 47
Oikein ajoitetuilla korjausinvestoinneilla voidaan vaikuttaa kiinteistön arvoon
  Haidar Medallal
  Lisätiedot Ulkomaiset sijoittajat näkevät Suomen kiinteistömarkkinan entistä houkuttelevampana kiinteistöjen arvostustasojen noustessa Yhdysvalloissa ja Euroopan keskeisillä markkinoilla korkeiksi. Tähän houkuttelevuuteen on vaikuttanut osaltaan myös Suomen lainsäädäntö ja säännökset sekä liiketoimintaympäristön vakaus.
  Avainsanat korjaustarve, korjausinvestoinnit, ylläpitokulut, vuokratuotot, markkina-arvo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 16
Oikeudenmukainen hyödynjako järjestelyluontoisissa lunastuksissa
  Aulis Tenkanen
  Lisätiedot Tällainen toimitus voidaan tulkita kiinteistöjärjestelyksi, jossa jokainen tontinosa hyötyy arvonnoususta.
  Avainsanat lunastus, kiinteistöjärjestely, korvaus, arvonnousu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 46
Oikeus ja kohtuus – ahneus ja oma etu: Kestääkö yhteiskunta?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 44
Oikeus maahan toteutuu vihdoin Etiopiassakin
  Kaisa Viitanen
  Lisätiedot Enää etiopialaisten pienviljelijöiden ei tarvitse pelätä ­viljelymaidensa ­menettämistä. Suomalaisten ­kehittämä maanrekisteröintiuudistus hillitsee Etiopian maaseudulla myös ilmastonmuutosta ja parantaa satoja.
  Avainsanat kehitysyhteistyö, maarekisteröinti, Etiopia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 4
Oikeusministeriö unohtanut lunastuslain ajantasaistamisen
  Markku Tornberg
  Lisätiedot Lunastuslain korvaussäännös ?käyvän hinnan mukainen täysi korvaus? tulee muuttaa muotoon ?korkeimman käyvän hinnan mukainen täysi korvaus?. Eduskunta on jo lausumissaan edellyttänyt tällaista pikaisesti tehtäväksi. Ruotsissa tuli elokuun alussa tällainen muutos voimaan. Suomessa oikeusministeriön vastuulla olevaan lunastuslakiin on tehty vain kosmeettisia muutoksia. Onko oikeusministeriö unohtanut koko lain?
  Avainsanat unastuskorvaus, täysi korvaus, käypä hinta, korkein käypä hinta, lunastus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 28
Oikeustapaus
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2017 Sivu 37
Oikeustapaus 1980-luvulta – väärään tai väärän lain tulkintaan?
 
  Lisätiedot Nimimerkki Ex länttäri
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/1999 Sivu 64
Ole Johan Serigstad – pohjoismaisuuteen suuntautunut jordskiftedommer
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Tapaamisia  Nro 3/2001 Sivu 54
Olemme pelkureita raukoilta rajoilta!
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2017 Sivu 23
Olenko minä veljeni vartija?
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2018 Sivu 23
Oliko korkein oikeus sittenkin oikeassa?
  Vesa Walamies
  Lisätiedot Kommentti Sakari Nikanderin nrossa 2/1999 julkaistuun oikeustapaukseen.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/1999 Sivu 63
Olipa kerran
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 21
Olipa kerran ... tunturiseikkailu
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Veturimies  Nro 2/2021 Sivu 31
Olle Millgård 1926–2016
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2016 Sivu 47
Oma koti kullan kallis
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2004 Sivu 28
Oma tupa, oma lupa
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2013 Sivu 53
Omarrondering förr och nu – en jämförelse
  Mats Backman
  Avainsanat omarrondering, ägoregling, Sverige, uusjako, tilusjärjestely, Ruotsi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 17
Ombudsmandsrapport Danmark 2008
  Henning Elmstrøm
  Avainsanat ombudsmannarapport, Danmark
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 33
Ombudsmandsrapport Danmark august 2012 – august 2013
  Henning Elmstrøm
  Lisätiedot Den danske Landinspekt?rforening har 1 400 medlemmer, hvoraf 1 000 er erhvervsaktive. Medlemstallet vil i en ?rr?kke stabiliseres p? grund af stor afgang ? pension ? og en tilgang, som knap kan modsvare afgangen. Herefter forventes en svag stigning i medlemstallet.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3a/2013 Sivu 39
Ombudsmannarapport Finland 2008
  Hannu Ridell – Johan von Wendt
  Avainsanat ombudsmannarapport, Finland
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 35
Ombudsmannarapport Finland augusti 2012 – augusti 2013
  Pekka Halme – Tore Granskog – Ari Laitala
  Lisätiedot Situationen inom det senaste ?ret har varit stabil b?de för lantmäterbranschen i stort och för MIL. Den ekonomiska utvecklingen har dock satt sin prägel p? det mesta. Nya medarbetare kommer att behövas speciellt inom den offentliga sektorn p.g.a. kraftig pensionering. Söktrycket till Aalto Universitetets och yrkeshögskolors lantmäteriutbildningar har fortsatt att vara stark, vilket b?dar gott för branschen i framtiden.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3a/2013 Sivu 41
Ombudsmannarapport från Danmark 1999–2000
  Jens Bruun Andersen
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 84
Ombudsmannarapport från Danmark 2003–2004
  Stig Enemark – Kjeld Lohmann Schøler
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 63
Ombudsmannarapport från Finland 1999–2000
  Erik Lönnfeldt
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 88
Ombudsmannarapport från Finland 2003–2004
  Erik Lönnfeldt
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 66
Ombudsmannarapport från Norge 1999–2000
  Leiv Bjarte Mjøs – Gunnar Balle
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 85
Ombudsmannarapport från Norge 2003–2004
  Leiv Bjarte Mjøs
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 64
Ombudsmannarapport från Sverige 1999–2000
 
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 83
Ombudsmannarapport från Sverige 2003–2004
  Svante Astermo
  Lisätiedot Vuosiraportti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 63
Ombudsmannarapport Sverige 2008
  Maria Ulfvarson Östlund – Svante Astermo
  Avainsanat ombudsmannarapport, Sverige
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 40
Ombudsmannarapport Sverige augusti 2012 – augusti 2013
  Lars Jansson – Ulf Sandgren – Ewa Swensson
  Lisätiedot Lantmätarnas ideella förening i Sverige heter nu Samhällsbyggarna efter sammanslagning av ASPECT med Väg- och Vattenbyggarnas Riksförbund. Den nya föreningen har över 5 000 medlemmar och täcker hela samhällsbyggnadsomr?det ? fr?n planering till plangenomförande, byggande, värdering och fastighetsförvaltning. Detta är en naturlig utveckling eftersom lantmätarnas kompetens efterfr?gas inom allt fler omr?den samtidigt som lantmätarna allt mer samverkar med andra yrkesgrupper. Arbetsmarknaden för lantmätarna är fortsatt god och söktrycket till de utbildningar som ger lantmätarkompetens är relativt starkt.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3a/2013 Sivu 37
Ombudsmannsrapport fra Norge
  Leikny Gammelmo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3a/2013 Sivu 40
Ombudsmannsrapport Norge 2008
  Leiv Bjarte Mjøs – Arve Leiknes
  Avainsanat ombudsmannarapport, Norge
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 37
Omistus- ja osoitetietojen käyttö Maanmittauslaitoksessa
  Anu Laaksonen
  Lisätiedot Henkilön ja henkilön omistuksen tietoja on tallennettuna useaan eri rekisteriin. Maanmittauslaitoksessa tarvitaan yhdessä sen perustoiminnassa, kiinteistötoimitusten tekemisessä, kiinteistöjen omistajien nimet ja osoitetiedot.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 48
Omistusasunnot Pohjoismaissa
  Göran Eriksson
  Lisätiedot Vuoden 2009 toukokuun alusta tuli Ruotsissa voimaan uusi lainsäädäntö omistusasuntojen muodostamiseksi lohkomalla usean asunnon käsittävä asuntokiinteistö erityisiksi omistusasuntokiinteistöiksi.
  Avainsanat omistusasunto, omistusasuntokiinteistö, Pohjoismaat, Ruotsi, kiinteistöpolitiikka, asuntorakentaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 24
Omistusasunnot todellisuutta Ruotsissa toukokuussa
  Göran Eriksson
  Lisätiedot Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus tuli Ruotsissa mahdolliseksi jo vuoden 2004 alussa. Vuosina 2004?2008 on muodostettu 240 3D-kiinteistöä, ja kysyntä näyttää kasvavan hieman joka vuosi.
  Avainsanat 3D-kiinteistönmuodostus, kiinteistönmuodostus, Lantmäteriverket
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 19
Onko asiakkailla sananvaltaa uusjaoissa?
  Raimo Vajavaara
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 14
Onko asuntojen energiatehokkuudella arvoa?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Asuntojen lisääntyvä energiatehokkuus vaatii lähtökohtaisesti lisäinvestointeja, onpa kysymys sitten uudiskohteista tai korjausrakennuskohteista. Se tiedetään, että pääosa noista lisäkustannuksista kuoleentuu riittävän pitkällä pitoajalla alentuneina energiakustannuksina. Mutta entäpä jos asunto myydään, tai vastaavasti ostetaan. Onko energiatehokkuudesta tullut arvotekijä, joka vaikuttaa asuntojen hintoihin? Laitoimme testipenkkiin ?avointa? dataa ja lähdimme selvittämään asiaa.
  Avainsanat energiatehokkuus, asuntomarkkinat, hinnanmuodostus, asuntojen.hintatiedot.fi:
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 31
Onko Hallitus lopettamassa lailla kuntien vapaaehtoisen maanhankinnan ja pakottamassa kunnat pakkolunastuksiin?
  Matti Holopainen
  Avainsanat lunastuslainsäädäntö, lunastuskorvaus, maanhankinta, kuntasektori, valtiovarainministeriö
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 36
Onko julkishallinnon yhteistoiminta aitoa yhteistyötä vaiko vallankäyttöä oman edun nimissä?
  Matti Holopainen
  Avainsanat kuntalainen, kunnat, ministeriö, pandemia, lakisääteinen, vallankäyttö
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 31
Onko järjen ääni kuin hyttysen ininää?
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2011 Sivu 64
Onko kartalla väliä?
  Antti Jakobsson
  Lisätiedot Suomen Kartografisen Seuran juhlaseminaarin puhujat olivat kaikki huolissaan kartan laadusta ja kartta-alan ammattilaisten vähäisestä vaikuttavuudesta uusissa tuotteissa ja käyttötavoissa.
  Avainsanat SKS, Suomem Kartografinen Seura
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 5
Onko kiinteistöbusineksella opittavaa talousteorioiden uusista näkemyksistä
  Reijo Mälkiä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 28
Onko kiinteistötehtävillä tulevaisuutta
  Raimo Vajavaara
  Tyyppi Artikkeli  Osasto MIL 110 vuotta  Nro 4/2000 Sivu 18
Onko kunnan maankäytön talous hallinnassa suhdanteiden heikentyessä?
  Matti Holopainen
  Avainsanat rahoituskriisi
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 39
Onko kysymys vesijätön lunastushinnasta ratkaistu?
  Sakari Nikander
  Lisätiedot KKO:n tuomioiden 2000:38 ja 1996:103 tarkastelua.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2001 Sivu 66
Onko lakia noudatettava?
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2001 Sivu 41
Onko maanmittarista enää metsän arvioijaksi?
  Simo Hannelius
  Lisätiedot Maankäyttöön on luotu tulkintoja, jotka poikkeavat hyvästä metsien hoidosta. Ne ovat vanhentuneet ja ristiriidassa uusittujen ­metsälakien kanssa.
  Avainsanat ennallistaminen, maanmittari, maanmittaus, metsän arviointi, opetus, Aalto-yliopisto, ammattikorkeakoulu, kaava, osaaminen, ELY-keskus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 14
Onko ministä megaksi?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Miniasunnot osuvat monen trendin ­risteyskohtaan: ainakin ekologisuuden, ­minimalismin ja kohtuuhintaisen asumisen. Myös suurempaa yksityisyyttä tai yhteisöllisyyttä kaipaaville miniasunnot tarjoavat uudentyyppisen vaihtoehdon. Onko käsillä siis isommankin trendin ainekset?
  Avainsanat minikoti, miniasunto, omistusasuminen, tiny house, elinkaarikustannus, omistusasuminen, siirtolapuutarha, talovaunu, ryhmäpuutarha
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 24
Onko moraalinen mittanauha kaupan?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 5/2000 Sivu 17
Onko niin miltä näyttää? Erään oikeustapauksen analysointia
  Kari Sorsakivi
  Lisätiedot Kiinteistötoimituksen toimitusinsinööri todettiin maaoikeuden päätöksellä esteelliseksi, koska tämä oli laatinut luonnoksen toimituksen perusteena käytettäväksi asiakirjaksi. Asiassa oli ensisijainen merkitys ns. objektiivisen puolueettomuuden vaatimuksella eli sillä seikalla, miltä asiat näyttävät ulospäin. Tapauksen selostusta on pelkistetty voimakkaasti, jotta asiassa oleellinen tulisi paremmin näkyviin.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2007 Sivu 73
Onko perinteinen putkiremontti hintansa väärtti?
  Aulis Tenkanen
  Lisätiedot On väitetty, että perinteinen putkiremontti lisää asunnon markkina-arvoa kustannustensa verran, tai ei lisää sitä ollenkaan.
  Avainsanat putkiremontti, asunnon markkina-arvo, viemärien pinnoitus, perusparannus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 30
Onko rakennuspaikan tasahintaperiaate iso kupru?
  Sakari Nikander
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2009 Sivu 54
Onko ratkaisuja ­aineistojen avaamiseen?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Arttu Julin – Matias Ingman – Petri Rönnholm – Matti Kurkela – Antero Kukko – Mika Lindholm – Janne Matilainen – Teuvo Heimonen – Matti Vaaja
  Lisätiedot Tämä artikkeli on jatkoa Maankäyttö-lehdessä 3/2022 ilmestyneeseen artikkeliin. Artikkelissa pohditaan eri näkökulmia ja mahdollisia ratkaisuja rakennetusta ympäristöstä tuotettujen aineistojen avaamiseksi. Aalto-yliopiston geoinformatiikkaryhmän, MeMo-instituutin, ­Metropolian ja Lapin ammattikorkeakoulun sekä Maanmittauslaitoksen Paikka­tietokeskuksen kirjoittajat omaavat vankan kokemuksen opettajina ja ­tutkijoina vaihtuvissa TKI-hankkeissa.
  Avainsanat avoin data, ratkaisut, kannusteet, 3D, paikkatiedot, tiede, avoimuus, tulevaisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Näkökulmia avoimiin rakennetun ympäristön aineistoihin  Nro 4/2022 Sivu 29
Onko sinun työnantajasi älykäs?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Päätoimittajan tarkastelussa Petri Virtasen ja Jari Stenvallin kirja Älykäs julkinen organisaatio.
  Avainsanat äly, älykäs, älykäs organisaatio, organisaatiot
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 5
Onko Suomessa siirrytty demokratiasta yksittäisen ministeriön harvainvaltaan?
  Matti Holopainen
  Avainsanat lainsäädäntö, ministeriö, perustuslaki, perustuslakivaliokunta, lainsäädäntö, perustuslaki, demokratia
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 37
Onko syytä olla täpinöissään??
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2009 Sivu 35
Onko tilusjärjestelyillä tulevaisuutta?
  Olli Ahllund
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 16
Onko työelämässä yllätyksiä?
  Aarne Kärkkäinen
  Lisätiedot Alun perin Kiuruvesi-lehdessä julkaistu pakina.
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 53
Onko täysi korvaus riittävä?
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2014 Sivu 42
Onko vai eikö ole, siinäpä kysymys
 
  Avainsanat veneenpito-oikeus, maaoikeus, maanjako-oikeus, KKO
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2020 Sivu 8
Onnistunutkin kuntaliitos teettää paljon työtä - esimerkkinä Jyväskylä
 
  Lisätiedot Korpilahti, Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylä liittyivät yhdeksi kunnaksi vuonna 2009. Pekka Lehtosen haastateltavana Jyväskylän kaupungin maankäytön johtaja Erja Saarivaara.
  Avainsanat kuntaliitos, maanmittaustoimi, Jyväskylä
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 26
Oodi topografeille – Suomen peruskartan muistomerkki Kolariin
  Pentti Kallio
  Lisätiedot Yli-insinööri Hannu Kovalaisen idea toteutui, kun syyskuussa paljastettiin Kolarissa, Väylätien varressa hänen ja Hannu Tiaisen suunnittelema Suomen peruskartoituksen ensivaiheen päättymisestä kertova muistolaatta.
  Avainsanat topografia, topografi, muistomerkki, Kolari
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 32
Open source GIS
  Ari Jolma
  Lisätiedot ?Avoin lähdekoodi? tarkoittaa sitä, että ohjelmiston lähdekoodi on avoimesti saatavilla. Ohjelmistotuotanto avoimen lähdekoodin periaatteella kiinnostaa monia ja siitä hyötyvät kaikki. Myös paikkatieto-ohjelmistoja tehdään avoimella lähdekoodilla ja suositut vapaasti saatavat loppukäyttäjän paikkatieto-ohjelmistot kehittyvät nopeasti.
  Avainsanat vapaa paikkatieto-ohjelmisto, OSGeo, paikkatietopalvelustandardi, open source, avoin lähdekoodi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Kehittyvä paikkatietotekniikka  Nro 2/2011 Sivu 12
Opetus on Aalto-yliopiston keskiössä
  Paula Ahonen-Rainio
  Lisätiedot Aalto-yliopistossa opiskelijoita tuetaan ja innostetaan vastuulliseen ja tavoitteelliseen opiskeluun. Opiskelijalta vaaditaan ja hänestä välitetään. Näin päästään huippusuorituksiin, visioidaan Aalto-yliopiston valmisteluvaiheessa.
  Avainsanat Aalto-yliopisto, opetus, koulutus, poikkiteteellisyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Aalto-yliopisto tulee  Nro 4/2009 Sivu 6
Opetusta kilpailuttamalla uutta osaamista?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Olisiko korkeakouluopetuksessa mahdollista virittää uudenlaista ajattelua liittyen opetuksen uudistamiseen ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen yli tuttujen rajojen? Olisiko yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä saavutettavissa kansallisesti nykyistä merkittävämpää tiedon ja osaamisen kasvua?
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 20
Opinto-ohjauksen merkitys maanmittausalan osaajapulassa
  Satu Elomaa – Tiia Mikkonen – Amina Mokhtari – Ulla Mikkanen
  Lisätiedot Maanmittausalan suuri potentiaali ja laajat työllistymismahdollisuudet tulevat tutuiksi alan opiskelijoille niin opintojen, työharjoitteluiden kuin alan julkaisujenkin kautta. Toisaalta tutuiksi tulevat myös alaa koettelevat ongelmat, joista yksi on alan vähäisestä tunnettuudesta johtuva opiskelija- ja työntekijäpula.
  Avainsanat maanmittausala, opinto-ohjaus, ammatinvalinta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 24
Opiskelija Aallon harjalla
  Hanna Paananen
  Lisätiedot ?Ei kai ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että pääsykokeilla Teknilliseen korkeakouluun sisään päässyt opiskelija valmistuukin kauppatieteiden maisteriksi tai päinvastoin?? Aalto-yliopisto tulee, mutta miten se vaikuttaa aivan tavallisen opiskelijan elämään?
  Avainsanat Aalto-yliopisto, opetus, koulutus, poikkitieteellisyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Aalto-yliopisto tulee  Nro 4/2009 Sivu 9
Opiskelijakuulumisia
  Sonja Vidkopp – Saara Vesa
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 33
Opiskelijan näkökulma hankkeeseen
  Tiina Kytö
  Lisätiedot Edelliseen Jaakko Sirkjärven Tarkeelanjärven nostohanketta käsittelevään juttuun liittyvä täydentävä artikkeli.
  Avainsanat uusi vesilaki, vedenpinnan nosto, isojaon aikainen rantaviiva, hyöty- ja haitta-analyysi, Metropolia, Tarkeelanjärvi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 14
Opiskelijana FIG:n kongressissa
  Anton Lehtinen-Orre
  Lisätiedot FIG:n kongressi 2022 järjestettiin syyskuussa Varsovassa, Puolassa. Metropoliasta kongressiin osallistui 7 ammattikorkeakouluopiskelijaa eri vuosikursseilta. Metropolia oli mukana opiskelijoiden matkajärjestelyissä ja osittain myös reissun kustannuksissa.
  Avainsanat FIG, Young Surveyors, nuoret maanmittarit, konferenssi, kongressi, FIG-kongressi, Varsova
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 31
Opiskelijavaihto – tuliaisina akateemista ja henkilökohtaista kasvua
  Susanna Kari
  Lisätiedot Vaihto-opiskelu on sekä kokemus että elämys. Se on hyvä tapa lisätä kansainvälinen komponentti yliopistotutkintoon, mutta myös elää ainutlaatuista aikaa uudessa maassa. Vaihto-opiskelu on suositeltavaa myös opiskelijalle, jolla on jo hyvä kielitaito tai aiempaa kansainvälistä kokemusta: aina on jotain uutta ymmärrettävää ja kehitettävää. Minulle, maisterivaiheen maankäytön suunnittelun ja kaupunkitutkimuksen opiskelijalle, vaihto-opiskelu Amsterdamin UvA-yliopistossa tarjosi paljon, niin opiskelua varten kuin henkilökohtaisestikin.
  Avainsanat vaihto-opiskelu, kansainvälisyys, Aalto-yliopisto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2014 Sivu 28
Opiskelijoissa maanmittausalan tulevaisuus – Maanmittarikilta esittäytyy
  Suvi Hatunen – Leena Vesalainen
  Lisätiedot Maanmittaus ei ole mediaseksikkäin ala tällä hetkellä. Todellisuudessa mittariopiskelijat ovat kuitenkin hauskaa ja aktiivista väkeä.
  Avainsanat Maanmittarikilta, opiskelu, opiskelija
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan opiskelijat esittäytyvät  Nro 1/2006 Sivu 48
Opiskelu korona-aikana
  Aune Rummukainen
  Lisätiedot Maanmittareiden opetus Metropolian ammattikorkeakoulussa aloitettiin tänä syksynä koronan kajossa.
  Avainsanat Korona, Metropolia, etäopiskelu, Myllypuron kampus, desinfiointi, Zoom, Kahoot, käsidesi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 9
Opiskeluajan kesäharjoittelu ja ensimmäiset virkavuodet
  Kalevi Raussi
  Lisätiedot Tässä ja muutamissa seuraavissa Maankäytöissä aion hieman muistella virkaurani tapahtumia tärkeimmiltä osiltaan sellaisina kuin ne ovat mieleeni jääneet tai hallussani olevat viralliset dokumentit kertovat. Samalla kerron hieman siitä, miten Maanmittauslaitoksen silloiset hallintokäytännöt poikkesivat nykykäytännöistä.
  Avainsanat Kalevi Raussi, muistelma, Maanmittauksen historia, historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Vanhan maanmittarin muistelmia  Nro 2/2014 Sivu 34
Opiskeluelämää, muutoksen tuulia ja alumnitoimintaa
  Hanna Paananen
  Lisätiedot Maanmittarikilta juhlii tänä vuonna 110-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kohokohta eli killan vuosijuhla, 110. Kevätpäiväntasaus, järjestettiin 18.3.2011 Vanhalla ylioppilastalolla ja paikalle oli kerääntynyt 300 juhlijaa. Killan juhlahumun ohella tapahtuu toki paljon muutakin niin opiskelijoita kuin valmistuneitakin koskettavaa.
  Avainsanat Maanmittarikilta, Aalto-yliopisto, opiskelu, alumnitoiminta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 34
Osakastietojen parempi saatavuus vauhdittaisi kuolinpesien päätöksentekoa
  Antti Pajula
  Lisätiedot Kuolinpesien osakastietojen avaaminen nykyistä laajemmin viranomaisten käyttöön parantaisi esimerkiksi metsää omistavien perikuntien palveluntarjontaa. Tiedoista voisivat hyötyä Suomen metsäkeskuksen ohella myös muut viranomaistahot, kuten Maanmittauslaitos tai kunnat.
  Avainsanat kuolinpesä, osakastiedot, metsänomistus, metsätilarakenne
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 44
Osallistuminen on oppimisprosessi
  Heli-Maija Nevala
  Lisätiedot Kaupunkilaisten osallistaminen kaupunkiympäristön kehittämiseen sisältää haastetta kerrakseen. Myös eri alojen ammattilaisten ja päättäjien yhteistyö edellyttää vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Yhteistoiminnallisella oppimisella on mahdollista päästä hyvään vuorovaikutukseen, rakentaa luottamusta ja antaa osallisille valmiuksia osallistumiseen.
  Avainsanat osallisuus, osallistuminen, yhteistyö, vuorovaikutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 18
Osallistuminen uusiksi 3D-virtuaalimaailmoilla
  Hannu Hyyppä – Juho-Pekka Virtanen – Marika Ahlavuo – Tommi Hollström – Juha Hyyppä – Markku Markkula – Lingli Zhu – Markus Holopainen
  Lisätiedot Eurooppalaisen digitaaliagendan tavoitteena on hyödyntää nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet kestävän kehityksen, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden edistämisessä. Tätä kautta Suomella on tavoitteena olla merkittävä toimija EU 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamisessa. Suomi on tietomallintamisen osalta maailman johtavia maita ja tavoitteena onkin kehittää virtuaalisuutta ja alueellista tietomallintamista kansainvälisille markkinoille.
  Avainsanat EUE, 3D-virtuaalimaailma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EUE – Ajatuksia ohjaava tekeminen  Nro 3/2013 Sivu 26
Osallistumisen uudet kuviot
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 5
Osittamisrajoitukset tuottavat haittaa, eivät lohkomiset
  Sampo Hatunen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 24
Osittamisrajoitusten purkamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä
  Jyrki Hurmeranta
  Lisätiedot Ehdotus kiinteistöjen osittamisrajoitusten purkamisesta sai lausuntokierroksella vain vähän kannatusta. Osittamisrajoitukset nähtiin jatkossakin alueidenkäytön ohjausjärjestelmän tarpeellisena osana. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet puoltavat vahvasti rajoitusten säilyttämistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä edistäviä kiinteistöteknisiä toimia on tarpeen kehittää eri osapuolten yhteistyönä.
  Avainsanat osittamisrajoitukset, kiinteistön muodostamislaki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 26
Osmo Ahokkaan uusin teos
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2007 Sivu 57
Osmo Niemelä 1926−2014 - Karttojen tekijä ja suunnistuksen uranuurtaja
  Yrjö Teeriaho
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2014 Sivu 62
Osmo Niemelä: Maasto ja kartta – kartanvalmistajan ja kartankäyttäjän käsikirja
  Reino Ruotsalainen
  Lisätiedot Reino Ruotsalainen esittelee maanmittausneuvost Osmo Niemelän kartografian oppi- ja käsikirjaa.
  Avainsanat kartografia, oppikirja, kartanvalmistus, kartat, kartta, kartankäyttö, maastoon merkintä, karttatiede
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2004 Sivu 62
Osmo Rasilo 22.10.1917–16.7.2014
  Alpo Laari
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2014 Sivu 62
Ossi Heiskanen 1926-2019
  Hannu Aarnio – Suvi Tuomi – Arvo Vitikainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2019 Sivu 44
Oulussa keinoarsenaali tehokäytössä: Maapolitiikkaa kasvavassa kaupungissa
  Jaakko Mähönen – Eero Keskioja – Jukka Kokkinen – Kaija Puhakka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 13
Oulussa luottamushenkilöt kantavat vastuunsa maapolitiikassa
 
  Lisätiedot Ammattipiireissä Oulu on tunnettu linjakkaasta maapolitiikan hoidosta. Muun muassa Maanmittausinsinöörien Liitto myönsi viime Maanmittauspäivillä tunnustuspalkintonsa tästä Oulun kaupungille. Pekka Lehtosen haastattelussa oululaiset luottamushenkilöt kertovat, miksi tässä on onnistuttu.
  Avainsanat maapolitiikka, Oulu
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 6
Oulusta Keski-Suomeen – Erkki Uotilan haastattelu ja arkistotutkimuksiakin
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Taksamiehen tarina julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäisessä osassa (Maankäyttö 2/2011) käsiteltiin 1940?50-lukuja. Nyt 1960-lukua.
  Avainsanat kiinteistönmuodostus, maanmittauksen historia, taksa-aika
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Tarinaa taksa-ajasta  Nro 3/2011 Sivu 14
Outi Torkkeli
  Päivi Mattila
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2004 Sivu 59
Oy Suomi Ab:lla huutava tarve kehitys- ja teknologiajohtajille
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Noususuhdanteiden aikana kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostetaan paljon. Älykästä erikoistumista tavoiteltaessa avainasemassa ovat mm. osaamisen luominen ja siirtäminen sekä tavoitellun kilpailukyvyn lisääminen tulosten kaupallisessa hyödyntämisessä ja näkyvyydessä. Uusimman osaamisen ja toimintatapojen vieminen liike-elämään ja koulutukseen on suomalaisen kilpailukyvyn edellytys. Tarvitaanko tähän valtakunnallisia kehitys- ja teknologiapäälliköitä toteuttamaan yhteinen tehtävä mitattavin tuloksin?
  Avainsanat innovaatiojohtaminen, tutkimusjohtaminen, asiantuntijuus, IPR, patentti, pilotointi, T&K
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 24
Paavo Marttila 1941–2022
  Mia Koro-Kanerva – Antti Arjanne
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2022 Sivu 47
Paavo Mustonen 1929–2015
  Väinö Ylikangas
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2015 Sivu 50
Pahentaako nimi maanmittarin?
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 5
Paikallistasolla vaikutetaan?
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 5
Paikasta tietoa – tiedosta tuotteita
  Jouni Ristioja
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 35
Paikkatiedoista hyötyä suunnitteluun ja päätöksentekoon - spatio-tilastollisen analyysin menetelmin
  Kirsi Virrantaus
  Lisätiedot Tiedon tuottamisen problematiikan rinnalla olisi jo pian keskityttävä myös tiedosta saatavan hyödyn luomiseen. Kirjoituksessa pyritään avaamaan paikkatiedon roolia tutkimuksen, suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
  Avainsanat spatio-tilastollinen analyysi, spatiaalinen ilmiö, spatiaalinen autokorrelaatio, spatiaalinen korrelaatio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Kehittyvä paikkatietotekniikka  Nro 1/2011 Sivu 6
Paikkatiedon ammattilaisten asialla – ProGIS ry
  Tuuli Toivonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 3/2004 Sivu 36
Paikkatiedon keruu maastossa
  Esa Wikman
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 32
Paikkatiedon metatieto – välttämätön paha vai suuri mahdollisuus?
  Riikka Henriksson
  Lisätiedot Arvioimme päivittäin asioita ja tilanteita eri lähteistä tulevan metatiedon avulla ? ilman sitä arjessa toimiminen vaikeutuisi, tai jopa kokonaan estyisi.
  Avainsanat metatieto, paikkatieto, elinkaari
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 14
Paikkatiedot luvattoman rakentamisen ja suunnittelemattoman kaavoituksen avuksi
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n 3. komission seminaari Ateenassa aiheinaan paikkatietohallinto suunnittelemattoman asutuksen ohjaamisessa ja luvattoman rakentamisen kontrollointi.
  Avainsanat FIG, 3. komissio, luvaton rakentaminen, paikkatietohallinto
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 2/2007 Sivu 40
Paikkatiedot verotuksessa
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2014 Sivu 37
Paikkatietoikkuna avaa infrastruktuurin
  Antti Rainio
  Lisätiedot Säädösten mukaan kansalliset paikkatietoaineistot tuodaan verkkopalveluihin jo seuraavien 2?3 vuoden aikana.
  Avainsanat paikkatieto, paikkatietoinfrastruktuuri, paikkatietoportaali, INSPIRE, geoportal
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 14
Paikkatietoikkuna kokoaa paikkatiedot yhteen
  Riikka Kivekäs
  Lisätiedot Haluatko katsella ja selailla karttoja? Paikkatietoikkunassa voit yhdistellä kartoista oman karttasi. Vai oletko töissä paikkatietoja tuottavassa organisaatiossa? Paikkatietoikkunasta voit tarkistaa viimeisimmät vaatimukset eurooppalaisille paikkatiedoille.
  Avainsanat paikkatieto, Paikkatietoikkuna
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 12
Paikkatietoinfrastruktuurin rakentamistalkoot
  Antti Vertanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 18
Paikkatietojen laatu kontrollissa – Geodeettinen laitos tutki Slices-aineiston
  Olli Jaakkola – Ville Helminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 6
Paikkatietojen tekijänoikeudet
  Niklas Bruun
  Lisätiedot Maanmittauspäivillä Espoossa 17.3.2000 pidetty esitelmä.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 39
Paikkatietojen tekninen saatavuus, rahoitus, hinnoittelu ja laatu – miten ne sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Millä ratkaisuilla turvataan tiedon esteettömän saatavuuden lisäksi sen ajantasaisuus ja laatu, jotka vasta toimivana kokonaisuutena luovat tiedolle ja sen varaan rakennettaville palveluille arvon, josta loppukäyttäjät ovat valmiit maksamaan? Voidaanko yhteiskunnan kriittisiä palveluja rakentaa mekanismeille, joille ei ole olemassa selkeää rahoitusta? Joutuuko kunta päättämään, käytetäänkö veroraha vanhustenhuoltoon vaiko paikkatiedon ylläpitoon?
  Avainsanat paikkatiedot, INSPIRE, hinnoittelu
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vinkkelit  Nro 1/2010 Sivu 38
Paikkatietokeskus testasi kehittämiään marjakarttoja Rovaniemellä
  Juha Hyyppä – Hannu Hyyppä – Josef Taher – Marjut Turtiainen – Birgitta Partanen
  Lisätiedot Keräämme luonnonmarjasadostamme Suomessa vuosittain talteen noin 10 %. Keskeisenä haasteena on hyvien marjapaikkojen ­tuntemus yhä kaupungistuvassa Suomessa. Harva tietää parhaat omien asuin- ja mökkikuntiensa keräyspaikat. Ne, jotka tietävät, ovat usein ­aktiivisia poimijoita. Hyvin satoisia paikkoja on vain muutama prosentti ­pinta-alastamme. Luonnonmarjasatojen poimintaa voisi kehittää laajentamalla marjojen poiminnan harrastajajoukkoa.
  Avainsanat luonnonmarjat, marjakartta, paikannus, satoennuste
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 13
Paikkatietomiehet – haastateltavina Mikko ja Kari Salonen
 
  Lisätiedot Paikkatietoteknologia on Salosen veljesten harrastus, josta tuli työ.
  Avainsanat paikkatieto, Karttatiimi, Blom Kartta, yritystoiminta
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 6
Paikkatietostrategia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle
  Raimo Vajavaara
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 6
Paikkatietotekniikka tehostaa kuljetusten suunnittelua
  Kari Tuukkanen
  Lisätiedot Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Jukka Erkkilän haastattelu.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 12
Paikkatietoteknologiaa Barentsin alueelle
  Heikki Lantto
  Lisätiedot Neljän maan yhteisessä Barentsin alueen paikkatietoprojektissa on vaiheittain toteutettu alueen karttatieto kantoja, painettuja karttoja sekä Internet-pohjainen palvelujärjestelmä.
  Avainsanat paikkatieto, Barents
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 27
Paikkatietoyhteistyötä Etelä-Karjalassa
  Ari-Pekka Meuronen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 16
Paikkatietoyrityksen kasvavat haasteet eurooppalaisessa toimintaympäristössä
  Jaana Mäkelä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 30
Painetut maastokartat uudistuvat
  Jaakko Peltola
  Lisätiedot Tänä vuonna Maanmittauslaitos on käynnistämässä uuden peruskartan 1:25 000 tuotantoa. Maastokartan 1:50 000 tuotanto uudessa lehtijaossa aloitettiin toden teolla vuoden 2005 syksyllä.
  Avainsanat Maastokartta, peruskartta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 18
Painokivi
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2018 Sivu 34
Pakkolunastukset ja salaliittoteoria
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2020 Sivu 35
Pakkolunastus uhka, mutta myös mahdollisuus alueen maanviljelijöille
  Sami Myyrä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 26
Pakkolunastus – kuninkaan viimeinen keino
  Juho Tuomi – Juhana Hiironen
  Lisätiedot Vanhan Saraksen perintötilan pakkolunastus kuumentaa tunteita Vantaalla. Vantaa on hakenut ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa runsaan 43 hehtaarin suuruinen Saraksen tila asuntorakentamisen tarpeisiin. Maatilan omistaja, Sarinin perikunta, pitää Vantaan aikeita lainvastaisina. Kiistaa aiheuttaa sekä lunastusedellytysten täyttyminen että perintötilasta maksettava korvaus.
  Avainsanat lunastus, rikastumiskielto, ultima ratio, pakkokeino, maapolitiikka, raakamaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 14
Pakkorasitteen perustamisesta
  Kari Sorsakivi
  Tyyppi Oikeustapauksen tarkastelu  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 64
Paljon melua tyhjästä
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2017 Sivu 27
Palkintojen jako
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2002 Sivu 47
Paneeli pui voimalinjalunastusten korvauksia
 
  Lisätiedot Maanmittaustieteiden päivillä keskusteltiin lunastuskorvausten oikeudenmukaisuudesta ja lunastuslain muutostarpeista.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 65
Panoraamakuvien kartoituskäyttö – unta vai kuvien huumaa?
  Henrik Haggrén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 13
Paradokseja ja muita ihmeellisyyksiä
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2017 Sivu 17
Paras Suomen kartta sadan vuoden ajan
  Jan Strang
  Lisätiedot Suomen valtiollinen itsenäisyys vietti vuonna 2017 satavuotisjuhliaan. Siihen liittyen julkaistiin näköispainoskirjana eräs kaikkien aikojen merkittävimmistä Suomen kartoista: Suomen yleiskartta 1:400 000 vuosilta 1864?1873. Tämä kirjoitus käsittelee tuota karttaa ja siitä nyt julkaistua Erkki-Sakari Harjun ja Antti Jakobssonin laatimaa uusintapainosta.
  Avainsanat kartoitus, näköispainos, Suomen yleiskartta 1:400 000 1864-1873
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 39
Pari vuosikymmentä digitaalisen kulttuurin kelkassa
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Vuoden 2001 alussa fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio eli voimakasta digimurrosta. Perinteisen maanmittaustutkimuksen rinnalle alkoi kehittyä monialainen tutkimus- ja kehitystoiminta. Tähän vaikutti vahvasti se, että prof. Henrik Haggrén teki totutusta kaavasta poikkeavia avauksia. Koulutussuunnittelija Marika Ahlavuon saaminen Dipolista vastaamaan verkostoyhteyksistä ja tiedon mallintamisesta sekä tutkijatohtori Hannu Hyypän rekrytointi avaruustekniikan tutkimusryhmästä pohjautui jo aikaisempaan yhteistyöhön.
  Avainsanat fotogrammetria, kaukokartoitus, digimurros
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 34
Pariisi versus Bryssel ja muitakin vertailuja
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 1/2009 Sivu 58
Parrai päi – Keski-Kannaksen murresanakirja
 
  Lisätiedot Jaakko Okkerin toimittama Lauri Kanteen postuumi murresanakirja esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2003 Sivu 46
Pasilan toimipiste on keskustalaisen alueellistamispolitiikan uhri
 
  Lisätiedot Uudenmaan maanmittaustoimiston Pasilan toimipisteen henkilöstö alueellistetaan ? 375-vuotias Maanmittauslaitos unohti sitä organisoidessaan omat arvonsa, sanovat UUMA:n ?muuttolaatikot?. Alueellistamisesta ja Uudenmaan ja Hämeen maanmittautoimistojen yhdistämisestä käyttävät puheenvuoron toimiston Uudenmaan toimiston työntekijöiden lisäksi laitoksen johto.
  Avainsanat alueellistaminen, Maanmittauslaitos
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 28
Paula Pietilä
  Pasi Laurila – Aune Rummukainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2006 Sivu 75
Pauli Karvinen 1945–2022
  Jarmo Ratia – Arvo Kokkonen – Risto Kuisma – Raivo Vallner
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2023 Sivu 46
Pauli Laurila
  Markku Harju
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2006 Sivu 76
PC-kokous Singaporessa ja yhteistyösopimus HABITATin kanssa Durbanissa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 3/1997 Sivu 40
Pekka Nurmikari (1954–2023)
  Petri Lukin – Hanna Franssila
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2023 Sivu 47
Pekka Sintonen 1956–2022
  Pertti Nevalainen – Kari Rantalainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2023 Sivu 45
Pekka tuntee postihistorian
 
  Lisätiedot Maanmittausteknikko Pekka Taitto päätoimittaja Pekka Lehtosen pikahaastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Tapaamisia  Nro 4/2001 Sivu 56
Pekka V. Virtanen - Huutavan ääni eräässä maassa
 
  Lisätiedot Maankäyttö julkaisee Pekka V. Virtasen muistoksi Pekka Lehtosen vuonna 2004 tekemän haastattelun.
  Avainsanat Pekka V Virtanen
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 33
Pekka V. Virtanen 1929-2020 - Yhdyskuntasuunnittelun ja maapolitiikan vaikuttaja
  Hilkka Lehtonen – Kauko Viitanen – Mervi Ilmonen
  Avainsanat Pekka V. Virtanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2020 Sivu 43
Pekka V. Virtanen – huutavan ääni eräässä maassa
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 6
Peltoalueiden tilusrakenne pirstoutuu vauhdilla
  Juhana Hiironen
  Lisätiedot Kun esihistoriallinen maanviljelijä on ensimmäistä kertaa ottanut luonnontilassa olleen maakappaleen maataloudelliseen käyttöön, on kyseisen maa-alueen täytynyt sopia viljelijän käyttötarkoituksiin viereisiä alueita paremmin. Nykyiset maanviljelijät eivät ole yhtä onnekkaassa asemassa kuin esihistorialliset kollegansa. Selvitäkseen alati kovenevassa kilpailussa, täytyy nykyisten maanviljelijöiden hankkia maansa sieltä, missä sitä on tarjolla. Nämä alueet eivät suinkaan ole käyttötarkoitukseensa parhaiten sopivia, saati viereisiä alueita parempia. Niillä täytyy kuitenkin pärjätä, ainakin uusjakoon saakka.
  Avainsanat tilusrakenne, kiinteistörakenne, tilusjärjestely, uusjako, suurlohko, peltolohko, keskikoko, talouskeskusetäisyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 18
Peltolohkojen tavoitteellinen koko on ”harmaa alue”
  Sami Myyrä – Risto Peltola
  Lisätiedot Urheilussa käytetty termi ?harmaa-alue? viittaa siihen, että eri ihmisillä ? urheilijoilla, valmentajilla ja doping-testaajilla ? on erilainen käsitys kielletyistä ja sallituista lääkinäaineista ja hoitomenetelmistä. Erilaisen koulutuksen saaneilla ihmisillä on myös erilainen näkemys peltolohkojen tavoitteellisesta koosta. Tässä artikkelissa vedetään yhteen erilaisilla menetelmillä tehtyjen tutkimusten tuloksia ja verrataan niitä alan ammattilaisten ? viljelijöiden ja maanmittausinsinöörien ? näkemyksiin.
  Avainsanat lohkominen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 40
Peltotilusjärjestelyt ja niiden tarve suomessa
  Väinö Ylikangas
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 25
Pentti Hoppu
  Markus Kiuru
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2006 Sivu 72
Pentti Kupari 1957–2020
  Heli Laaksonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2020 Sivu 47
Pentti Martimo – numeerisen karttatekniikan peloton pioneeri
 
  Lisätiedot Geodata Oy:n toimitusjohtaja Pentti Martimo Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 6
Perinnetallennusta
  Mikko Pohjala
  Lisätiedot Maanmittaushallituksen topografit ry., joka nykyään toimii perinneyhdistyksenä, on vuosien saatossa tehnyt mittavan kartoitukseen liittyvän perinnetallennushankkeen. Kaikki kerätty materiaali on toimitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon.
  Avainsanat Maanmittaushallituksen topografit ry, perinnetallennus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 39
Perinteikäs Maanmittaustieteiden Seura loi nahkansa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Perinteikäs Maanmittaustieteiden Seura vaihtoi nimensä 2016 Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seuraksi. Otimme haastatteluun seuran puheenjohtajana tämän vuoden alusta lähtien toimineen Pauliina Krigsholmin. Haastattelun yhteydessä Riikka Kyrö esittelee seuran vertaisarviojulkaisun NJSR:n (Nordic Journal of Surveying and Real Estate Research) tavoitteita. Kyrö aloitti 2017 lehden uutena päätoimittajana.
  Avainsanat Maanmittaustieteiden Seura, Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura, NJSR
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 14
Pertti Lehmuskoski
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2006 Sivu 75
Peruskartan historiikkityö käynnistyy
  Yrjö Teeriaho
  Lisätiedot Ammattitaitoinen kirjoittajajoukko tallentaa entisiä työmenetelmiä ja kertoo miten Suomi saatiin kartalle.
  Avainsanat kartoitus, historia, kartografia, peruskartta
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 42
Peruskarttamme pitkä polku julkaistu
 
  Lisätiedot Heikki Rantatuvan ja Yrjö Teeriahon toimittama peruskartoituksen historiasta kertova teos Peruskarttamme pitkä polku esittelyssä.
  Avainsanat peruskartoitus, Peruskarttamme pitkä polku
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 32
Perustutkimuksesta hyötyä tarkistettaessa vanhoja teorioita
  Simo Hannelius
  Lisätiedot Maanmittauslaitos rahoitti metsätilojen auppahintatutkimuksen aineiston 2006?07 keruun. Aineistossa verrattiin perinteisiä summa-arvoja kauppahintoihin ja ne olivat selviä yliarvioita hintoihin verrattuina.
  Avainsanat asiantuntijajärjestelmä, Faustmann, sisäinen korko, summa-arvomenetelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 26
Petran Pyhän Aaronin luostarin tutkimukset
  Jyrki Mononen – Katri Koistinen
  Avainsanat arkeologia, Petra, Jordania, fotogrammetria, kaukokartoitus, maastomalli, Finnish Jabal Haroun
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 6
Petsamon rajankäynnin 1921 geodesiasta
  Pasi Laurila – Reino Ruotsalainen – Mauri Väisänen – Martin Vermeer
  Lisätiedot Tartossa vuonna 1920 ­tehdyn rauhan­sopimuksen ­mukaan Suomi sai ­Petsamon ­alueen, jonka pisin ­pyykkiväli määriteltiin seuraavasti: Valtakunnanraja ­kulkee ­Pummanginvuonon ja ­Oserko­vuonon välisen ­kannaksen keski­välistä (LAT 69o 39,1?; LON 31o47,6?) suorana viivana ­Korvatunturin rajapyykkiin N:o 90.
  Avainsanat Petsamo, rajankäynti, geodesia, tähtitieteellinen paikanmääritys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 54
Pienen Porvoon mittausosasto 1956–1996 piirtää porvoolaista historiaa
 
  Lisätiedot Maanmittausteknikko Oiva Vuorion kirjoittama, monin paikon humoristinen historiikki Porvoon mittausosastosta. Teoksessa sivutaan Porvoon kaupunki- ja henkilöhistoriaa sekä tekniikan kehitystä yleisemminkin. Teoksen on postuumina laitoksena toimittanut Antti Vuorio.
  Avainsanat historiikki, muistelma, Porvoo, mittausosasto, Vuorio
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2004 Sivu 62
Pienet erheet vai suuret virheet?
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2005 Sivu 41
Pienet toimitilat sijoituskohteena
  Jaakko Leinonen
  Lisätiedot Pienet toimitilat sijoituskohteena ovat viime vuosina yleistyneet ja tarjoavat sijoittajalle uuden mahdollisuuden riskin hajauttamiseen.
  Avainsanat pieni toimitila, kiinteistösijoitus, tuottovaatimus, ROI, ROE
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 24
Pieni suuri maanmittausala
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 5
Pieniä isoja asioita
  Ari Laitala
  Lisätiedot Homekouluproblematiikasta, hallitusneuvotteluista, digitalisaatiosta ja Maanmittauspäivistä
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 5
Pieniä ja suuria rajanvetoja
  Maarit Nordmark
  Avainsanat Ruotsi, pakolaiset, sosiaalidemokraatit, Ukraina, Baltia, Tanska, Norja, Gotlanti, Venäjä
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 44
Pieniä ja suuria valituksia
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 33
Pienyritys voi edustaa huippuasiantuntemusta
 
  Lisätiedot VideoDronen tapaaminen oli rohkaisevaa: vain mielikuvitus on rajana asiantuntemuksen kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Siinä Suomelle mahdollisuus laajemminkin.
  Avainsanat kuvauskopteri, helikopteri kameralla, kamerakopteri, multikopteri, kartoitus, ilmakuvaus, ortokuvat, viistokuvat
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 6
Pihaporoja uusilla asuinalueilla - poronhoidon tilasto- ja kartta-aineistot avuksi
  Anu Kotilainen – Kaarina Vartiainen
  Lisätiedot Porolla on poronhoitoalueella vapaa laidunnusoikeus. Poronhoitoalueella poroja vierailee asuinalueilla ja niitä tavataan varsinkin uusien talojen pihoilla. Vapaasta laidunnusoikeudesta huolimatta poroilla ei ole oikeutta aiheuttaa vahinkoja pihoilla. TOKAT-hankkeessa on kehitetty työkaluja ja käytäntöjä, joilla poronhoitoon ja porotalouteen liittyviä paikkatietoaineistoja saadaan kerättyä ja ylläpidettyä. Tavoitteena on saada nämä aineistot suunnittelijoiden käyttöön, sillä alueiden hyvällä suunnittelulla on vaikutusta myös pihaporojen vierailujen vähenemiseen.
  Avainsanat poronhoito, Paikkatietoaineisto, Poro-Harava, maankäytön suunnittelu, TOKAT-hanke
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 28
Piiri-insinööri Jukka Lehtisalo 1925–2013
  Jarmo Mattila – Jouko Viinamäki
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2014 Sivu 54
Piiri-insinööri Väinö Leskinen 1925–2010
  Pekka Päivike
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2010 Sivu 61
Piirileikkiä kuntarajoilla
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Pakina  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2011 Sivu 63
Piirtolaite Camera Clara
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2013 Sivu 44
Pilaantuneet maat kiinteistökaupassa
  Teemu Kärkäs
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 23
Pilkettä pimeässä
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 24
Pinnan alla kytee ihme
  Ari Laitala
  Lisätiedot Marraskuun toisella viikolla Helsinki nousi viikon ajaksi maailman startup-pääkaupungiksi. Taitava markkinointi väkevine todistuksineen herätti myös allekirjoittaneen halun lähteä tutustumaan aloittavien yritysten ihmeelliseen maailmaan. Miten tämä ?Loskaksi? nimetty tapahtuma marraskuisessa vesisateisessa Helsingissä on voinut nousta oman alansa ehdottomaan eliittiin?
  Avainsanat Slush, startup, yrittäjyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 28
Pinta-alan muutoksen vaikutus lomatontin hintaan
  Olavi Myhrberg
  Lisätiedot Olavi Myhrberg jatkaa keskustelua lomatontin hinnanmuodostumisesta.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2008 Sivu 73
Pinturi
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Ennen tietokoneaikaa oli epämääräisten alueiden pinta-alojen, joita ei voinut sivumitoilla tai koordinaateista laskea, määritys vähän hankalaa. Niitä varten käytettiin mm. polettia ja kehitettiin alanlaskua varten planimetri tai pinturi.
  Avainsanat pinturi, pinta-alan laskenta, historia
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2009 Sivu 41
Pirstaloitunut T&K vaatii Big Picturen ja kansallisen strategian
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Alkanut vuosi on käynnistynyt keskustelulla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (yliopistoissa T&K ja ammattikorkeakoulussa TKI) sekä kokeilulähtöisten yhteistyöalustojen tehokkaammasta hyödyntämisestä. Lisäksi tarve tutkimuksessa syntyneen tiedon nykyistä nopeampaan yhteiskäyttöön on lisääntynyt. Kotimaan T&Kympäristöjen ja infrastruktuurien osalta on virinnyt tarve kehittää parempia, toimivia ja suurempia yhteistyöalustoja eli osaamiskeskuksia. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset perustelevat opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka vastaa korkeakoulu- ja tiedepolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta Suomessa, parhaillaan lisärahoituksen välttämättömyyttä myös innovaatiorahoituksen lisäämiseksi.
  Avainsanat TKI, tutkimus ja kehitys, T&K, innovaatiorahoitus, yhteistyöalusta, korkeakoulupolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 20
Pirulainen
  Ari Laitala
  Lisätiedot Pirulainen on osuva nimitys SARS-CoV-2 virukselle, jonka kyllä nujerramme, mutta taistelusta voi tulla ankara. Tappioihin pitää laskea myös yritysruumiit
  Avainsanat SARS-CoV-2, korona, toimitila, toimistot, kiinteistöliiketoiminta
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 3
Pistepilvillä digitalisoitua 3D-Suomea
  Hannu Hyyppä – Harri Kaartinen – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Antero Kukko
  Lisätiedot Pistepilviä keräävät tulevaisuudessa yksittäiset kansalaiset, työkoneet ja autot, jolloin muodostuu pistepilviekosysteemi. Pointcloudhankkeessa eri alojen osaajat hakevat yhdessä ratkaisuja, joiden avulla julkishallinnon säästöt ja yritysten kasvu ovat mahdollisia.
  Avainsanat älykäs kaupunki, 3D-malli, pistepilviteknologia, digitalisaatio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 14
Pistepilvistä tehokas apuväline maankäytön sovelluksissa
  Vahur Joala
  Lisätiedot Nykypäivään kuuluu, että kaikkea halutaan mitata yksityiskohtaisemmin, nopeammin ja tarkemmin. Enää ei riitä, että päivässä mitataan muutama sata pistettä, maastomalleja 1 m:n ruudussa tai senttimetrin tarkkuudella. Kallionseinämiä halutaan mitata vähintään 10 cm:n ruudussa ja mittausaika kohteessa pitää olla minuutteja eikä tunteja. Luonnollisesti kaikki mittaukset pitää suorittaa turvallisesti ja riippumatta olosuhteista. Näin on päädytty pistepilvien ja laserkeilaimien käyttöön.
  Avainsanat mittaus, laserkeilain, pistepilvi, Leica
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 30
Pituusmittausta, väritystä ja millimetripaperia
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2015 Sivu 47
Pitäisikö aineistoja avata?
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Matias Ingman – Arttu Julin – Petri Rönnholm – Matti Kurkela – Antero Kukko – Matti Vaaja
  Lisätiedot Avoimeen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­toimintaan (Avoin TKI) on Suomessa panostettu näkyvästi kymmenisen vuotta. Syntynyttä tietoa ja aineistoa halutaan yhteiskunnan käyttöön yhä enemmän. Artikkelissa pohditaan näkökulmia rakennetusta ympäristöstä tuotettujen avoimien aineistojen avaamiseksi ja toisaalta, kuinka opetuksessa voidaan hyödyntää tai jakaa avointa aineistoa. Aalto-yliopiston geoinformatiikkaryhmän, MeMo-instituutin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kirjoittajat omaavat vankan kokemuksen opettajina ja tutkijoina vaihtuvissa TKI-hankkeissa.
  Avainsanat data, 3D, paikkatiedot, tiede, avoimuus, jakaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Näkökulmia avoimiin rakennetun ympäristön aineistoihin  Nro 3/2022 Sivu 25
Pitäisikö maailman näyttää erilaiselta rakennetun ympäristön tohtorin silmin?
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Henrik Haggrén
  Lisätiedot Vielä vuosituhannen vaihteessa tohtoriksi opiskelevat tekivät väitöskirjansa pääsääntöisesti työnsä ohessa. Väitöskirjan aihe saattoi poiketa paljonkin omasta päivätyöstä. Nykyisin suurella osalla tohtorikoulutettavista väitöskirjaopinnot ja koulutus sujuvat osana väitöskirjan aihealueeseen liittyvää työpäivää. Muutos entiseen on merkittävä. Yliopistoilla on paine tuottaa moniosaavia tohtoreita ja näin tukea yhteiskunnan kehittymistä. Tohtorikoulutettavat saavat myös koulutusta mm. ennakoinnista, verkostoitumisesta, projektien hallinnasta, osaamispääomasta ja immateriaalioikeuksista.
  Avainsanat tohtorikoulutus, Aalto-yliopisto, rakennettu ympäristö, arviointi, ura
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 4
Pitäisikö osittamisrajoituksia lisätä – vaiko vähentää?
 
  Lisätiedot Onko kiinteistönmuodostuksen tarkoitus vain rekisteröidä tapahtuneita luovutuksia vai pitäisikö sen olla osana keinojen ketjussa tehokkaampaan yhdyskuntarakenteeseen ja parempaan ympäristöön?
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, kiinteistönmuodostus, osittamisrajoitukset
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 5
Pitäisikö paikkatiedon olla ilmaista?
  Risto Peltola
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2002 Sivu 45
Pitääkö olla huolissaan?
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Ihmiset ovat huolissaan monista asioista. Minusta tuntuu siltä, että huolien määrä ei ole vähenemässä vaan päinvastoin lisääntymässä. Voimakas tekninen kehitys ei ole parantanut tilannetta vaan tuonut yhä uusia huolen aiheita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2019 Sivu 9
Pitääkö taloyhtiönkin olla vastuullinen?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Haluavatko ne 2,7 miljoonaa suomalaista, jotka asunto-osakeyhtiöissä asuvat, asua myös vastuullisesti.
  Avainsanat taloyhtiö, asunto-osakeyhtiö, vastuullisuus, energia, energiatodistus hiilidioksidi
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 3
Pitääkö tutkimusta tukea?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Tutkimuksen tekemistä ei pidä ottaa itsestään selvyytenä. Vaikka vastikään julkaistun tiedebarometri 2013:n mukaan suomalaisen tieteen tasoa pidetäänkin korkeana ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia tuloksia uskotaan laajasti, tutkimuksen tekemisessä vallitsevat ankarat niukkuuden lait, vaikka reunaehdot vaihtelevatkin eri tutkimusalojen ja -laitosten kesken.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 5
Pohjoismaiden erilaiset asuntomarkkinat
  Maarit Nordmark
  Avainsanat Pohjoismaat, asuntomarkkinat
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 31
Pohjoismainen maanmittarikongressi, 22. kerran
  Ari Laitala
  Lisätiedot Puolentoistasataa maanmittaria ja alan opiskelijaa kokoontui syyskuun 19.?22. Oslon Grand-hotelliin viettämään perinteikästä kongressiaan.
  Avainsanat maanmittarikongressi, kongressipalkinto, yhdysmieskokous, Google, Norja, Oslo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 40
Pohjoismainen vertailu teiden, rautateiden ja voimalinjojen maanhankinnasta ja korvauksista
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Leif Norellin toimittama "Mark?tkomst och ersättning för vägar, järnvägar och kraftledningar i Norden" esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2008 Sivu 68
Pohjoismainen yhdysmieskokous Gotlannissa
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Norden  Nro 3/1999 Sivu 26
Pohjoismainen yhdysmieskokous Imatralla
  Johan von Wendt
  Lisätiedot Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen yhdysmiehet kokoontuivat vuotuiseen kokoukseensa tällä kertaa Imatralle. Suomea edustivat yhdysmies Hannu Ridell, varayhdysmies Johan von Wendt sekä Maankäytön toimittaja Pekka Lehtonen.
  Avainsanat Pohjoismainen yhdysmieskokous
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 62
Pohjoismainen yhteistyökokous Norjassa
 
  Avainsanat pohjoismainen, Pohjoismaat, yhteistyökokous, Norja
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 58
Pohjoismaisia paikkatietotuulia Islannissa
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot GI Nordenin vuosikokous 2000 Islannissa.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 53
Poimintoja FIG:n yleiskokouksesta Prahassa
  Mikko Uimonen
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2000 Sivu 48
Poligoni matkasi Perussa
  Hanne Junnilainen
  Lisätiedot Kiinnostaisiko bussilla ajelu 4 800 metrissä? Maistuisiko maailman syvimmän kanjonin reunalla kondorikotkien kiikarointi tai vaeltelu sademetsän rajamaastossa? Hämmentäisikö läpitunkeva tuijotus ja minuutteja jatkuva viheltely saapuessasi vierailulle yliopistoon?
  Avainsanat Poligoni, Peru, opintomatka, geomatiikka, geomatiikan kerho
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 46
Poligonin ja Fundin ekskursio Baltiaan
  Jyrki Puupponen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 29
Poliitikot eivät uskalla ratkaista tonttipulaa
 
  Lisätiedot Kunnallispoliitikot ovat syyllisiä itse aiheutettuun tonttipulaan. Kukaan valtakunnantasonkaan poliitikoista ei uskalla ääneen ehdottaa lunastusta vaan lauseet muotoillaan sisällyksettömiksi.
  Avainsanat tonttipula, maankäyttö, maapolitiikka, lunastus, tonttimaa, pääkaupunkiseutu
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 5
Politiikkaa vai maapolitiikkaa?
  Markku Villikka
  Avainsanat maapolitiikka, asuntopolitiikka, pääkaupunkiseutu, Sipoo
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2007 Sivu 54
Polyteknisessä opistossa erimielisyyksiä
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2020 Sivu 38
Poro-Haravan avulla ylläpidetään poronhoidon paikkatietoja
  Kaarina Vartiainen – Salla Jäntti
  Lisätiedot Poronhoitoa ei aina ole osattu ymmärtää ja ottaa tarpeeksi huomioon maankäytön suunnittelussa. Tähän on tulossa parannusta, kiitos Poro-Haravan ja paliskuntien aktiivisuuden. POROT- ja TOKAT-hankkeissa on kehitetty työkaluja ja käytäntöjä, joilla porotalouden paikkatietoaineistot saadaan kerättyä ja ylläpidettyä ja suunnittelijoiden käyttöön.
  Avainsanat poronhoito, paikkatietoaineisto, Poro-Harava, maankäytön suunnittelu, TOKAT-hanke
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 40
Poronsarvikaava ja Lex Rovaniemi: Rovaniemen jälleenrakennusaika
  Kaarlo Kantola
  Lisätiedot Rovaniemen kauppala tuhottiin perusteellisesti Lapin sodassa. Tuho oli täydellisin, mitä mikään kaupunkimainen asutuskeskus on kokenut Suomen itsenäisyyden aikana. Vain luovutetun Karjalan alueelta löytyy samaa suuruusluokkaa olevaa hävitystä. Yli 90 prosenttia kauppalan rakennuskannasta paloi maan tasalle lokakuussa 1944.
  Avainsanat Rovaniemen kauppala, jälleenrakennusaika, Poronsarvi-asemakaava, Lex Rovaniemi, pakkolunastuslaki, Alvar Aalto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2013 Sivu 14
PowerPoint - pistorasia
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 3/2005 Sivu 31
Presentasjon av dr.grads-arbeidet "om eiendomsregistrering – med hovedvekt på norske forhold"
  Einar Hegstad
  Lisätiedot Nordiskt kongresspris
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 60
Preussin maanmittarit ja pulpetti
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 40
Primar – Our Center for European Electronic Navigational Charts – Is Operational!
  Knut O. Flåthen
  Lisätiedot Teema "Norden och världen"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 35
Prof. Dr. Herbert J. Matthias
  Kalevi Kirvesniemi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2001 Sivu 58
Professions- og kompetenceudvikling for landinspektører i Danmark
  Stig Enemark – Esben Munk Sørensen
  Lisätiedot Teema "Forskning, utbildning och arbetsmarknad"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 66
Professori Einari Kilpelä 1937–2016 - Kaukokartoituksen ja digitaalisen kartantuotannon uranuurtaja
  Henrik Haggrén – Risto Kuittinen – Aarne Kärkkäinen – Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2017 Sivu 48
Professori Jorma Korhonen
  Risto Kuittinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2003 Sivu 52
Professori T. J. Kukkamäki
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/1997 Sivu 57
Puhdas kuin pulmunen?
  Markku Villikka
  Avainsanat korruptio, lahjonta, lahjoma, maan tapa, kuntauudistus
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2005 Sivu 39
Puhummeko vielä kerran arabiaa?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2005 Sivu 36
Puolustusvoimien pakkolunastuksesta Pohjanmaalla
  Sakari Haulos
  Lisätiedot Kirjoittaja kommentoi Maankäytön nrossa 4/2010 Puheenvuoro-palstalla ollutta kirjoitusta, joka käsitteli Lohtajan Vattajan alueen lunastamista puolustusvoimille.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2011 Sivu 76
Puun ostajat haalivat kiinteistötietoa monesta paikasta
  Veijo Istolahti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 8
Puunkäyttö hiilinieluna ? millaista yhdyskuntaa haluamme rakentaa?
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Moni suomalainen haluaisi asua puusta valmistetussa pientalossa, jos se olisi mahdollista. Puinen pientalo sitoo merkittävän määrän hiilidioksidia ilmakehästä vuosikymmeniksi, ja on siten yksi ase ­ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kannattaisiko pientaloalueita ­kaavoittaa lisää sinne, missä kuluttajat haluavat asua?
  Avainsanat puurakentaminen, hiilinielu, kestävä kehitys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 34
Puuntuotantotilojen kysyntä lisääntyi 2003
  Markku Airaksinen – Simo Hannelius
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 30
Puuttuvat sanat – kielimuuri voi pysäyttää osaajan
  Susanna Kari
  Lisätiedot Suomi tarvitsee maanmittausalan osaajia, mutta monen motivoituneen tekijän tie koulutukseen ja työelämään katkeaa kielitaitovaatimuksiin.
  Avainsanat maanmittausala, osaajapula, kielitaito, kotouttaminen, maanmittaustekniikka
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 46
Pyhä Byrocratius
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2006 Sivu 55
Pystyykö hallinto aitoon yhteistyöhön ja mitä se tarkoittaa?
  Matti Holopainen
  Avainsanat hallinto, hallitus, digitalisaatio, kunnat, lakisääteinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 13
Pysäköintialueet täydennysrakentamisen tulevaisuutena?
  Carlos Lamuela
  Lisätiedot WHEMBY-puutalot ­suunnitellaan siten, että olemassa olevat ­pysäköintipaikat muutetaan ­autosuojaksi ­uuden ­rakennuksen avoimeen ­pohjakerrokseen. Näin kaupunkiliikkumisen muutos ja taloyhtiön ­täydentäminen yhdistetään uudeksi kestävän ­kaupunkirakentamisen konseptiksi.
  Avainsanat täydennysrakentaminen, pysäköinti, asumisarkkitehtuuri, puurakenne, pientalot, päätöksenteko
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 26
Pyykillä
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 35
Pääjohtajan puhe puntarissa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Pääjohtajana ensimmäistä puhettaan Maanmittauspäivillä pitäneen Arvo Kokkosen puhe oli omiaan herättämään etukäteiskiinnostusta. Saammeko muodollisen tervehdyksen vai lähdetäänkö nyt vetämään linjaa?
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 31
Pääkaupungin horisontista
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2000 Sivu 47
Pääkaupungin horisontista
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat 3D, 3D-kiinteistö, 3D-kiinteistölainsäädäntö, 3 D
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 1/2005 Sivu 31
Pääkaupunkia rakentamassa
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 56
Pääkaupunkiseudulle kootaan rakennetun ympäristön alalle kansainvälisesti korkea­luokkaista oppilaitos- ja ­tutkimusverkostoa
  Marika Ahlavuo – Lars Miikki – Anna-Stina Tähkävuori – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Oppilaitos- ja tutkimusverkoston tavoitteena on luoda rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön tarkoituksena on kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari, kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. Monitahoinen rakennusalaa laajentava yhteistyö tuo selvästi lisää potentiaalia luoda innovaatioita ja uutta liiketoimintaa.
  Avainsanat rakennettu ympäristö, kiertotalous, paikkatieto-osaaminen, oppilaitosyhteistyö, ekosysteemi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 12
Pääkaupunkiseudun Palvelukartta palkittiin Barcelonassa
  Katri Isotalo
  Lisätiedot Pääkaupunkiseudun Palvelukartta tarjoaa avointa tietoa niin päiväkodeista kuin patsaistakin. Käyttäjiä on jo puoli miljoonaa kuukaudessa.
  Avainsanat Pääkaupunkiseudun Palvelukartta, paikkatieto, paikkatietopalvelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 42
Pääkirjoitus
  Ari Laitala
  Lisätiedot Rakennuskannan lisäksi maankäytön kysymykset laajemminkin ovat nousemassa valokeilaan. Maamme hiilinielut ja hiilivarastot, käytännössä siis maa- ja metsätalousmaa, ovatkin äkkiä laajan mielenkiinnon kohteena.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 3
Pääkonttorissa valta vaihtunut
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Jarrumies  Nro 3/2012 Sivu 36
Pääkopan täystuuletus
  Ari Laitala
  Lisätiedot Maanmittauspäivät päättyivät Peter Vesterbackan huikeaan tunneli­visiointiin. On aika unohtaa kaikki mitä olet oppinut suunnittelu­prosesseista, päätöksen­teon ­aikajänteestä sekä ­mahdollisen ja mahdottoman rajankäynnistä.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Helsinki-Tallinna-tunneli, Peter Vesterbacka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2019 Sivu 33
Päätöntä päätösvaltaa
  Maarit Nordmark
  Avainsanat kunnallispolitiikka, maanmittari, kaavoitus, rakennuslupa, lautakunta
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 13
Quo vadis paperikartta
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Helsingin kaupungingeodeetti Jürgen Grönfors käsittelee kolumnissaan paperikartan kohtaloa.
  Avainsanat paperikartta, karttaesitys, formaatti
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2004 Sivu 25
Raakamaan arvioinnin virheet korjattava
  Olavi Myhrberg
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/1999 Sivu 63
Raakamaan arviointi järistyksen kourissa
  Olavi Myhrberg
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 10
Raakamaan arviointi puhuttaa edelleen
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Palautetta Olavi Myhrbergin numerossa 2/1999 julkaistuun kirjoitukseen raakamaan arvioinnista.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/1999 Sivu 62
Raakamaan hankinta vai maankäyttösopimus?
  Jyrki Mattila
  Lisätiedot Kasvavissa kunnissa ollaan tilanteessa, jossa vastuullisten virkamiesten ja päättäjien on otettava lunastaminen yhä useammin maapolitiikan keinovalikoimaan.
  Avainsanat maapolitiikka, maankäyttösopimus, raakamaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 20
Raakamaan hinta on luonteeltaan poliittinen
 
  Lisätiedot Raakamaan hintaan vaikuttaa keskeisesti kunnan poliittinen tahto. Siispä raakamaan hinta olisikin määrättävä poliittisesti mutta valtakunnan tasolla.
  Avainsanat maapolitiikka, raakamaa
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 5
Raakamaan ja tonttien hintasuhde - "uusi" lähestymistapa arviointiin ja markkinoihin
  Risto Peltola
  Avainsanat raakamaa, arviointi, hintasuhdemenetelmä, hintamalli, asuntotontti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 28
Rahastahan se usein on kiinni!
  Juhani Nurkka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 5
Railakkuutta maapolitiikkaan (Ahti Vielman haastattelu)
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 6
Raimo Kalevi Kalliojärvi
  Alpo Luukkonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2004 Sivu 50
Raimo Turpeinen 20.5.1936–6.11.2011
  Tauno Talvio
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2012 Sivu 44
Rajaloukkaukset ja yhteiskuntarauha
  Heikki Ylikangas
  Lisätiedot Väkivalta voitti niin lain kuin oikeudenkin kohtuudesta puhumattakaan. Se velloi kautta Euroopan runsaana keskiajalla ja 1500-luvulla, se kääntyi laskuun 1600-luvulla ja painui 1800-luvun alkuun tultaessa suunnilleen nykyiselle tasolleen.
  Avainsanat maanmittauksen historia, rajariidat, omistusriidat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 6
Rajankäynnistä ja vähän kiinteistötoimituksen psykologiasta
  Jaakko Sirkjärvi
  Lisätiedot Kirjoittaja teki yhdessä Jussi Laarin kanssa lehteen 2/2014 artikkelin ?Rajankäynnistä ja vähän kiinteistötoimitusten laadusta? ja artikkeli sai Maankäyttö-lehden mittakaavassa runsaasti palautetta, mistä kirjoittajat ovat kiitollisia. Palautteessa tuli esiin kuitenkin eräitä seikkoja, jotka kirjoittajien mielestä vaativat kommentointia. Tämän artikkelin kirjoittamisen yhteydessä sivujuonteena esiin nousivat vanhenevan asianosaisjoukon aiheuttamat haasteet kiinteistötoimituksessa sekä ne psykologiset paineet, joita toimitusinsinööri kohtaa tehdessään yksin toimituksia.
  Avainsanat kiinteistötoimitus, rajankäynti, oikeustoimikelpoisuus, toimitusinsinööri, manipulointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 40
Rajankäynnistä ja vähän kiinteistötoimitusten laadusta
  Jaakko Sirkjärvi – Jussi Laari
  Lisätiedot Miksi kirjoittaa juttu rajankäynnistä, joka on rutiininomainen ja helppo kiinteistötoimitus?
  Avainsanat rajankäynti, kiinteistötoimitus, laatu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 20
Rajankäyntiä ja kirjallisuutta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2013 Sivu 45
Rajariita
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 55
Rajatapauksia
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2014 Sivu 17
Rajoja taivaasta
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2010 Sivu 52
Rakennetun kulttuuriympäristön tallentaminen
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Risto Känsälä – Matti T. Mäkelä
  Lisätiedot Mitä yhteistä on Lakeuksien latomerellä ja KAJ-yhtyeen saunalla? Pohjanmaan ­lakeudet latomerineen ovat katoavaa kansankulttuuria. Niin ladot, kuin vanhat paikallisesti arvokkaat rakennukset ja niiden materiaalit tuhoutuvat maaseudulla vähitellen. Olisiko aika nähdä vanhat rakennukset osana rakentamisen ekologista muutosta ja tallentaa niitä seuraaville sukupolville myös digitaalisesti osana vihreää siirtymää?
  Avainsanat kulttuuriperintö, digitaalinen, 3D, rakennuskanta, sauna
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 28
Rakennetun ympäristön suunnitteluun mittatarkkaa virtuaalisuutta
  Juho-Pekka Virtanen – Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Tommi Hollström – Juha Hyyppä – Markku Markkula – Matti Kurkela – Kauko Viitanen – Lingli Zhu – Jussi Lehtinen
  Lisätiedot Tulevaisuuden 3D-wikipedia luo uudenlaisen lähestymistavan aluesuunnitteluun. Rakennetun ympäristön suunnittelijat, virkamiehet ja asukkaat pääsevät tulevaisuudessa nopeampaan dialogiin virtuaalimaailmassa. Yhteisen tietämyksen hallinnan avulla virtuaalimaailma tarjoaa jaetun alustan, joka luo arvoa monialaiselle rakennetun ympäristön suunnittelulle, käyttäjälähtöisten liiketoimintojen kehittämiselle ja tulevaisuuden kiinteistöalalle.

(Mainittujen lisäksi kirjoittajina myös Tapani Honkanen ja Markus Holopainen.)
  Avainsanat EUE, virtuaalimaailma, mittatarkka virtuaalimalli, 3D-wikipedia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EUE – Ajatuksia ohjaava tekeminen  Nro 3/2013 Sivu 28
Rakennetun ympäristön tiedepitchaus kiinnosti jälleen
  Ari Laitala
  Avainsanat RYTS, science slam, pitchaus
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 26
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä vastaa kasvaviin tiedon saatavuuden ja digitaalisen turvallisuuden vaatimuksiin
  Juhana Rautiainen
  Lisätiedot Ryhti-hankkeen avulla on historiallinen mahdollisuus ottaa iso harppaus eteenpäin tavassamme hallita, käyttää ja hyödyntää alueidenkäytön ja rakentamisen tietoja. Uusi yhdenmukaisempi toimintatapa on välttämätön, jotta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio voi edetä, ja jotta kunnat ja yritykset voivat kehittää omia palvelujaan. Entistä laadukkaamman tiedon avulla suunnitellaan terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Tiedon ja toimintatapojen yhtenäistäminen parantaa myös digitaalista turvallisuutta.
  Avainsanat rakentaminen, kaavoitus, alueidenkäyttö, digitalisaatio, yhteentoimivuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2022 Sivu 26
Rakennuslain kokonaisuudistus muuttaa maanmittareiden työtä
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 5
Rakennuslain uudistamislinjaukset ja kiinteistönmuodostamislaki
  Matti Holopainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1997 Sivu 9
Rakennuslupien sähköinen asiointikanava neuvontapalveluiden osalta nyt valtakunnallisessa käytössä
 
  Lisätiedot Lupapiste on valtakunnallinen asiointipalvelu, jossa voi hakea rakentamisen lupia, rakentamiseen liittyviä neuvoja ja hoitaa koko rakentamiseen liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 53
Rakennusten arvioinnin vaikeudesta
  Risto Peltola
  Lisätiedot Risto Peltolan kommentti Sampo Hatusen kirjoitukseen Maankäytön nrossa 2/2005.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2005 Sivu 68
Rakennusten automaattinen tunnistus ja muutostulkinta laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoista
  Leena Matikainen
  Lisätiedot Tutkimustulokset osoittavat, että rakennukset voidaan löytää automaattisesti hyvällä tarkkuudella, kun käytetään sekä laserkeilaus- että ilmakuva-aineistoja. Myös automaattisesta muutostulkinnasta on saatu lupaavia tuloksia.
  Avainsanat rakennus, laserkeilaus, digitaaliset ilmakuvat, tulkinta, muutostulkinta, automaatio, ajantasaistus, kartoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 7
Rakennusten energiatodistukset
  Jennifer Pitkänen
  Lisätiedot Rakennus- ja kiinteistösektorin osuus energian kulutuksesta on EU-maissa noin 40 % kokonaisenergiakulutuksesta. Energiatodistusten toivotaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän energian kulutusta.
  Avainsanat energiatodistus, Omakotiliitto, EU-direktiivi (2010/31/EU), energiamuotokerroin, pientalo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 26
Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu veroprosentti – rangaistus vai mahdollisuus?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 25
Rakentamattomien kiinteistöjen hintojen kehitys - Riittääkö asemakaavoituksen nopeus turvaamaan tonttitarjontaa?
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Rakentamattomien ­kiinteistöjen inflaatiokorjatut reaalihinnat ovat yleisesti ottaen kasvaneet ­viimeisen 30 vuoden aikana ­samaan suuntaan. Asemakaavoitettujen pientalo- sekä teollisuus- ja ­varastotonttien ­reaalihintojen nousu on ­kuitenkin ollut huomattavan nopeaa. ­Uskotaanko markkinoillakin, että näiden tarjonta ei enää kasva, kun nousevat hinnat on hyväksytty ? ja voiko tämä tarpeettomasti ja ­sisäsyntyisesti heikentää elinkeinoelämämme kilpailukykyä?
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 24
Rakentamattomuus rakentamista tärkeämpää
  Eero Paloheimo
  Lisätiedot Eero Paloheimon kirje toimitukselle koskien Maankäytön teemanumeroa 4/2005.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2006 Sivu 67
Rakentamisen ajantasaisten ­toteumamallien mittausteknologiat
  Hannu Hyyppä – Matti Kurkela – Arttu Julin – Harri Kaartinen – Marika Ahlavuo – Miika Kostamo – Antero Kukko – Toni Rantanen – Aimad El Issaoui – Matti Vaaja – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Vähitellen pakolliseksi tulevat ajan­tasaiset toteumamallit ja niiden tuotanto pitäisi saada palvelemaan ­mahdollisimman hyvin koko ­rakennuksen elinkaaren ajan ylläpidon ja huollon tarpeita sekä ­purkuvaiheessa helpottamaan kierto­taloutta.
  Avainsanat toteumamallinnus, 3D, mittaus, mallinnus, BIM, paikkatiedot, rakentaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 32
Rakentamislakia maanmittareille
  Ari Laitala
  Lisätiedot Maanmittari ja rakentaja ovat sukulaissieluja. Tämän tiesi aikoinaan jo lainsäätäjäkin maankäyttö- ja rakennuslakia sorvatessaan.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 3
Rakenteet uusiksi
  Markku Villikka
  Lisätiedot Onko aika kypsä verotuksen käyttöön yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2011 Sivu 39
Rakkaat teekkarisiskot – naisopiskelijana Teknillisessä korkeakoulussa
 
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2004 Sivu 50
Rakotulilta maailmalle – Eljas Pohtilan muistelmat ja haastattelu
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot ?Väsyin monesti perin juurin isän matkassa. Kolme vuorokautta nukkumatta oli raja, jonka jälkeen näin hallusinaatioita. Juurakot muuttuivat menninkäisiksi, karhuiksi tai hirviksi. Kun polulla kompastuin puun juureen, ennen kuin maahan ehdin, unta jo näin. Kylmä oli pahinta. Rakotulilla sääntö oli: kirvesvarren mitta miestä kohti, tuuma ja tunti. Nuorimmat joutuivat aina laitimmaisiksi. Muistan hämärästi kerran päättäneeni: tänne minä en jää. Armeijan ja sotakoulujen rasitukset olivat myöhemmin pikkujuttuja.?
  Avainsanat Eljas Pohtila, muistelmat
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 9
Ranta-asemakaava kaavanlaatijan kannalta
  Eero Katina
  Lisätiedot ?Joka niemeen notkoon ja saarelmaan.? Maanomistaja saattaa haluta rannalleen mahdollisimman suuren määrän lomatontteja, mutta voi yllättyä siitä, että toiveet eivät toteudu.
  Avainsanat ranta-asemakaava, kaavanlaatija, kaavoitusprosessi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 23
Ranta-asemakaavoitus tutuksi
  Pirjo Uusi-Uola
  Lisätiedot Rannat ovat ympäristönä merkittäviä ja lainsäädäntömme asettaa monia vaatimuksia erityisesti rantojen suunnittelulle. Periaatteessa rannalle ei voi rakentaa ilman kaavaa. Monet kokevat kaavoituksen mutkikkaaksi ja vaikeaksi asiaksi. Rantojen kaavoituksen periaatteita pyritään avaamaan erilaisilla oppailla.
  Avainsanat ranta-asemakaava, rantojen kaavoitus, kaavoituksen vaiheet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 26
Rantakoivun alta
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot Joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2010 Sivu 36
Rantaraittilunastus ruotsalaisittain - Ruotsissa(kaan) tontin kaikki neliöt eivät ole samanarvoisia
  Mikael Still
  Lisätiedot Ruotsin Maankäyttö-lehteä ­vastaavassa Samhällsbyggaren-julkaisussa oli ­numerossa 1/2020 mielenkiintoinen juttu eräästä oikeustapauksesta. Tapaus koski pääosin korvauksen ­määrää, kun ­rantarakennuspaikasta lunastettiin koko ranta ­yleiseksi ­alueeksi kunnan omistukseen. ­ Tapaus vastaa siis Suomessakin ­tyypillistä ?rantaraittilunastusta?.
  Avainsanat lunastus, korvaus, rantaraitti, marginaaliarvo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2020 Sivu 20
Rapport från ett internationellt seminarium om besittningsrätt till mark och fastighetsinformation för att understödja en uthållig utveckling i världen
  Tommy Österberg
  Lisätiedot Teema "Norden och världen"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 41
Rasittamisojituksia ja tiesotkuja
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2013 Sivu 60
Ratkaiseeko sähköinen asiointi kuntien resurssiongelmat?
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Sähköisten asiointipalvelujen valmiuksia tulisi ryhtyä rakentamaan kunnissa erikseen tai yhdessä naapurikuntien kanssa.
  Avainsanat sähköinen asiointi, kuntapolitiikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 24
Rautaesirippu naapurissa – Porkkalan vuokra-alueen rajat
  Pekka Tätilä
  Lisätiedot Porkkalan vuokra-alue oli kuin valtio valtiossa. Sillä oli tarkoin määrätyt, merkityt ja vartioidut rajat. Se eli omaa sotilaallista elämäänsä pääkaupungin naapurina. Vuokra-alueen palauttamisesta on kulunut 50 vuotta.
  Avainsanat Porkkalan vuokra-alue, rajankäynti
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 24
Rautatien rajaamistoimitus korvaustoimituksena mahdolliseksi
  Markku Markkula
  Lisätiedot Eduskunta ehti vahvistaa vielä ennen kesälomia maantie- ja ratalakeihin merkittäviä muutoksia, joilla osaltaan on lisäksi maantie- ja ratatoimitusten suorittamista edistävä vaikutus, ks. HE 49/2016 vp. Lunastaja voidaan aikaisempaa useammin velvoittaa kustantamaan sivutoimenpiteenä tilusjärjestely maantie- tai ratatoimituksen yhteydessä. Ensisijainen keino kuitenkin on järjestellä tilukset uuden, merkittävän infrastruktuurihankkeen yhteydessä hankeuusjaolla, josta on erikseen säädetty kiinteistönmuodostamislaissa.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 14
REDD-inventointia Laosissa
  Jussi Havia
  Lisätiedot FM-International Oy FINNMAP toteutti helmikuussa 2009 metsien laserkeilauksen pilottihankkeen Laosissa. Hanke oli osa Suomen ulkoministeriön rahoittamaa SUFORD- projektia, jonka pääkonsulttina toimii Indufor Oy. Pilottihankkeen tavoitteena oli löytää menetelmiä laserkeilausaineiston tuottamiseen ja käyttöön trooppisten metsien inventoinnissa. Laadukkaan inventointitiedon tuottaminen on keskeistä kehitettäessä REDD-mekanismia.
  Avainsanat REDD, Laos, trooppinen metsä, laserkeilaus, LiDAR, metsien kaukokartoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 21
Registrering af matrikulære ændringer – mere end blot tilvejebringelse og lagring af data
  Lars Birk Jensen
  Lisätiedot Nordiskt kongresspris
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 61
Rehellisyys maan perii…
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2003 Sivu 24
REIB OÜ on Viron suurimpia mittausalan yrityksiä
  Mairolt Kakko
  Lisätiedot REIB OÜ:n päätavoitteina on tarjota koko Viron Tasavallan alueella rakennustutkimuksen ja suunnittelun kokonaispalvelua. REIB OÜ tekee myös kansainvälistä yhteistyötä Virossa projekteja saaneiden ulkomaisten yritysten kanssa.
  Avainsanat Viro, insinöörimittaukset
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 19
Reino Sillanpää 1937-2021
  Esa Ilonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2021 Sivu 43
Rekisteri pätevistä kaavanlaatijoista liikkeelle
  Tapio Toropainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 29
Reunanvertaa jat Aulangolla
  Pentti Kallio
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 55
Reunanvertaajat Tampereella
  Pentti Kallio
  Lisätiedot Topografit ry:n 15. Reunanvertauspäivät vietettiin Tampereella 1.-2. elokuuta.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 46
Reunoja vertaamassa
  Yrjö Teeriaho
  Lisätiedot Arvelen lehden lukijakunnan nuortuneen sen verran, ettei otsikko kaikille heti avaudu. Kartoissa on reunat, pallokarttoja lukuun ottamatta.
  Avainsanat Reunanvertauspäivät, Maanmittaushallituksen topografit ry
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 35
Riittävä suunnittelu ja suunnittelutarve- ja poikkeamispäätöksenteko
  Aleksi Heinilä
  Lisätiedot Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiset poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisumenettelyt ovat olleet ongelmallisia niin oikeudellisesti kuin käytännön maankäytön suunnittelunkin näkökulmasta. Näiden menettelyiden soveltaminen nimenomaan osana lain järjestelmää on omiaan helpottamaan päätöksentekijän tehtävää, jota lainsäätäjä on viime vuosina ehkä pikemminkin vaikeuttanut.
  Avainsanat maankäyttö- ja rakennuslaki, poikkeamismenettely, suunnittelutarveratkaisu, kaavoitus, maankäytön suunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 13
Riittävän tonttitarjonnan varmistaminen – tarvitaan sekä kunnan että valtion konkreettisia päätöksiä ja käytännön toimenpiteitä
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Ratkaisemattomana ja jatkuvana ilmiönä työntekijöiden maksukyvyn ylittävä asumisen hinta kasvukeskuksissa on merkittävä kansallinen ongelma.
  Avainsanat maapolitiikka, tonttitarjonta, pääkaupunkiseutu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 8
Ring autenttisessa ympäristössä
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 4/1997 Sivu 36
Robottitakymetrin kinemaattisen mittausmoodin kalibrointimenetelmän kehittäminen ja ensimmäiset tulokset
  Jaakko Santala
  Lisätiedot ;kalibrointi;
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 42
RoPS, KeSP, TamU, Win Capita…
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 2/2011 Sivu 41
Ruanda – toivoa paremmasta
  Tuomo Heinonen
  Lisätiedot Itäisessä Keski-Afrikassa sijaitseva pieni Ruanda tuo monille ensimmäiseksi mieleen viidentoista vuoden takaisen kansanmurhan. Alueen väkivaltainen historia ei rohkaise vierailemaan maassa ainakaan turistina. Kirjoittaja teki toukokuussa 2009 yhdessä sansibarilaisten maanmittausviranomaisten kanssa opintomatkan Ruandaan. Vaikka matkan pääaiheena olivat ammattiasiat, jäi matkalaisten päällimmäiseksi muistoksi maan yllättävän nopea toipuminen vuoden 1994 synkistä tapahtumista.
  Avainsanat Ruanda, kansanmurha, kehitysyhteistyö:
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 36
Runo Fredrik Harmo 20.3.1927–10.2.2008
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2008 Sivu 72
Runoilijoita ja maanmittareita
  Seppo Härmälä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 45
Ruotsi saamassa 3D-katasterin
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Norden  Nro 2/2002 Sivu 38
Ruotsin komiteamietintö pakkolunastuskorvausten korotuksista
  Sampo Hatunen
  Tyyppi   Osasto   Nro 4/1998 Sivu 31
Ruotsin maanmittarit
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2020 Sivu 29
Ruotsin pakkolunastuslainsäädännön muuttamisesta
  Simo Mikkola
  Lisätiedot Elokuun alusta lähtien Ruotsissa korvataan maanomistajalle lunastuksessa 25 % yli markkina-arvon
  Avainsanat lunastus, lunastuskorvaus, Ruotsi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 32
Ruotsin tie on meidänkin tiemme?
  Simo Mikkola
  Lisätiedot Viime vuoden marraskuussa valmistui Ruotsissa laaja mietintö koskien ehdotusta lunastus- ym. lakien korvaussäännösten uusimiseksi (SOU 2008:99). Artikkelissa esitellään ja kommentoidaan mietinnön keskeisiä ehdotuksia.
  Avainsanat kiinteistöarviointi, pakkolunastus, täysi korvaus, voitonjako
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 22
Ruotsissa lakiuudistukset jatkuvat - omaisuudensuojaa vahvistetaan edelleen
  Simo Mikkola
  Lisätiedot Ruotsissa hallitus ei ole hylännyt lunastuskorvaukseen liittyvää voitonjakoperiaatetta.
  Avainsanat Ruotsi, lunastuslaki, lunastuskorvaus, voitonjakosäännös, Alvån komitea, pakkotoimi, lakiuudistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 32
Saako rannoille rakentaa?
  Jaakko Kanerva
  Lisätiedot Suomessa on rantaviivaa noin 314 000 km, josta kaavoituksen piirissä on vain 20 prosenttia. Rakentamattomia rantoja on runsaasti, mutta suosituimpien vesistöjen rannat ovat rakentamisen johdosta käytännössä sulkeutuneita.
  Avainsanat rakennusoikeus, rantojen rakentaminen, kaavoitus, MRL, maankäyttö- ja rakennuslaki, poikkeamislupa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 10
Saako rannoille rakentaa? Osa II
  Jaakko Kanerva
  Lisätiedot Rantarakentamista käsittelevän kirjoituksen ensimmäinen osa ilmestyi Maankäytön numerossa 4/2012. Siinä kaavoituksen ensisijaisuuden todettiin olevan rantarakentamisessa ehdoton pääsääntö. Nyt julkaistavassa kirjoituksen toisessa osassa käsitellään mitoitusperiaatteita.
  Avainsanat rantavyöhyke, ranta-alue, ranta-asemakaava, rantarakentaminen, kantatila muunnettu rantaviiva, mitoitusperiaate
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 15
Saamelainen karttanimistö uudistettu – heikoin tuloksin
  Ante Aikio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 33
SaaristoAtlas
 
  Lisätiedot SaaristoAtlas Suomenlahti- ja SaaristoAtlas Saaristomeri- kartastot esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2009 Sivu 48
Saatanallinen ralli päälle...
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2015 Sivu 37
Saatanan tunarit
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2007 Sivu 58
Sakari "Saku" Viertiö MIL:n puheenjohtajaksi
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 48
Sakari Sarsa
  Martti Myllyvirta
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2007 Sivu 76
Sakari Seppälä 1955–2011
  Tom Masalin
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2011 Sivu 65
Saksa ja Suomen sotilaskartoitus
  Matti Rantanen – Erkki-Sakari Harju
  Lisätiedot Suomen itsenäistymisen alkuvuosina yhteistoiminta Saksan kanssa ja saksalainen vaikutus oli merkittävää. Saksa osallistui Suomen hallituksen joukkojen tukemiseen sisällissodassa ja oli mukana keskeisenä toimijana, kun itsenäisen Suomen sotilaskartoitusta käynnistettiin.
  Avainsanat sotilaskartoitus, itsenäistyminen, sisällissota, historia, Saksa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 17
Sallan sodanjälkeinen asutustoiminta
  Kaarlo Kantola
  Lisätiedot Salla joutui rajapitäjänä sekä talvi- että jatkosodassa taistelutantereeksi ja tuhot olivat mittavat. Rauhansopimuksen mukaan pitäjän maa-alasta oli luovutettava noin puolet. Vajaa puolet kuntalaisista joutui siirtolaisiksi.
  Avainsanat maanhankintalaki, asutusorganisaatio, maanlunastuslautakunta, siirtoväki, asutusalue, viljelystila, rintamamiestila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 14
Salpalinja - Itärajan linnoittaminen oli Suomen suurin rakennuskohde
  Pekka Vilska
  Lisätiedot Suomi linnoitti itärajansa heti ­talvisodan jälkeen rakentamalla ­Salpalinjan. ­Puolustustarkoituksiin linjaa varten ­ hankitut alueet palautettiin ­maanomistajille kahdessa vaiheessa. Valtio luopui ­omistusoikeudesta maa-alueisiin 1970-luvulla ja silloin perustetut käyttöoikeuden ­ rajoitukset linnoituslaitteisiin ­lakkautettiin 2010-luvun lopulla. Tässä ­kirjoituksessa ­kuvaillaan ­Salpalinjan eri vaiheita s­uunnittelusta rajoitusten purkuun.
  Avainsanat Salpalinja, linnoittaminen, kestolinnoite, lunastustoimitus, käyttöoikeuden rajoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 32
Samassa veneessä !?!?
  Raimo Koivistoinen
  Lisätiedot "Kalansaaliskin jaetaan vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuutähteitä kasan."
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2017 Sivu 25
Sambian tieverkoston uudelleen luokittelu ja kuntokartoitus
  Veikko Korhonen – Anu Alavuotunki
  Lisätiedot Sisämaan valtiolle tiekuljetukset ja toimiva tieverkko ovat talouden kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Tieverkon uudelleen luokittelu ja tietietokannan parantaminen antavat tiehallinnolle työkaluja tienhoidon systemaattiseen hallintaan.
  Avainsanat kehitysyhteistyö, Sambia, tieverkosto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 40
Samhällsbyggarna aloitti Ruotsissa
  Ari Laitala
  Lisätiedot On ollut mielenkiintoista seurata Ruotsin maanmittausalan järjestökentän uudelleenmuotoutumista. Huolellisesti valmisteltu yhdistyminen huipentui vuodenvaihteessa, kun ASPECT ja SVR saivat virallisesti toisensa.
  Avainsanat Ruotsi, järjestö, Samhällsbyggarna, ASPECT, SVR
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 5
Sammakkoperspektiivistä
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2011 Sivu 63
Sansibarin maahallinnon kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä
  Tuomo Heinonen – Jukka Pekka Tolvanen
  Lisätiedot Suomen ulkoasiainministeriö on tukenut kehitysyhteistyövaroin Sansibarin maankäytön hallinnan kehittämistä jo vuodesta 1989. Lähes kaikki suomalaista maanmittausalan osaamista ulkomaille vieneet asiantuntijat ovatkin jo ehtineet työskennellä Sansibarilla tämän reilun kahdenkymmenen vuoden aikana. Tuloksia on saatu, mutta haastava työ jatkuu edelleen.
  Avainsanat maankäyttö, maanhallinta, ympäristönsuojelu, kehitysapu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittarit maailmalla  Nro 3/2011 Sivu 27
Sata vuotta maanmittausopetusta
  Jutta Julkunen
  Lisätiedot Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston satavuotishistoriateos kartoittaa alan opetuksen yhteiskunnallisia kytköksiä.
  Avainsanat maanmittauksen historia, Teknillinen korkeakoulu, TKK, maanmittausosasto, koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 53
Satama-alueella vuokramaalla sijaitsevan rakennuksen lunastustoimitus
  Sampo Hatunen
  Avainsanat lunastustoimitus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2016 Sivu 37
Satelliittikuvat paikkatiedoissa – miksi ja miten?
  Miranda Saarentaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 8
Satelliittimittaus – missä mennään
  Pekka Tätilä
  Avainsanat GPS, GLONASS, Galileo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 22
Satelliittipaikannus kehittyy
  Sakari Mäenpää
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 25
Satelliittipaikannusta ja paikannussatelliitteja
  Pasi Kråknäs – Matti Rantanen
  Avainsanat GPS, GALILEO
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 35
Sattumalta maanmittariksi
  Rauni Salminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 27
Sattumuksia
  Vesa Walamies
  Tyyppi Uutinen  Osasto Sattumuksia  Nro 1/2010 Sivu 58
Sattumuksia
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Sattumuksia  Nro 3/2011 Sivu 59
Sattumuksia
  Markku Markkula – Vesa Walamies
  Tyyppi Kolumni  Osasto Sattumuksia  Nro 4/2011 Sivu 58
Sattumuksia
  Markku Markkula
  Tyyppi Pakina  Osasto Sattumuksia  Nro 1/2012 Sivu 38
Savon kartasto 1700-luvulta on aarre paikallishistoriasta kiinnostuneille
 
  Lisätiedot Erkki-Sakari Harjun Sprengtportenin Savon kartasto esittelyssä.
  Avainsanat Erkki-Sakari Harju, Sprengtporten, Savon kartasto
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 59
Savon muanmittari on poissa: Pauli Valjus
  Ville-Veikko Valjus
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2006 Sivu 71
Se murheellinen tarina
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 39
Se pyörii sittenkin
  Markku Villikka
  Avainsanat GPS, GLONASS, Galileo, satelliittipaikannus
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2006 Sivu 45
Seinäjoki siirtyi uuteen koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään
  Harri Lusa
  Lisätiedot Seinäjoen kaupunki siirtyy kartta- ja paikkatietotuotannossa uuden yleiseurooppalaisen standardin mukaisiin tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmiin. Kartastotöissä käytetään 4.10.2012 alkaen valtionhallinnon suositusten mukaista ETRS89-koordinaattijärjestelmää. Käyttöön otetaan ETRS-GK23-tasokoordinaatisto ja N2000-korkeusjärjestelmä.
  Avainsanat koordinaattijärjestelmä, korkeusjärjestelmä, Seinäjoki, ETRS-G23, N2000
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 26
Selityksen makua
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Sampo Hatunen vastaa Risto Peltolan Maankäytön nrossa 3/05 julkaistuun puheenvuoroon, jossa kommentoitiin Hatusen artikkelia rakennusarvioinnin vaikeudesta (Maankäyttö 2/05).
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2005 Sivu 57
Selkeä maapolitiikka sujuvoittaa kaavoitusta
  Kristiina Rinkinen
  Lisätiedot Asemakaavoitus on luultua nopeampaa, paljastaa tuore tutkimus. Nopeimmin kaavoittavat kunnat ovat kyenneet hyödyntämään maankäyttö- ja rakennuslain liikkumavaraa toimintatapoja kehittäessään.
  Avainsanat maapolitiikka, kaavoitus, prosessi, kesto, tonttituotanto, tonttipula
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 20
Selvitysmiehen raportti yksityistielain kehittämistarpeista ja aluepoliittista pohdintaa
  Jaakko Sirkjärvi
  Lisätiedot Selvitysmies Esko Hämäläisen raportti yksityistielain uudistamiseksi ja yksityisten teiden liikennepolitiikan kehittämiseksi julkaistiin 5.11.2014. Ehdotus sisältää lukuisia muutoksia nykylainsäädäntöön. Näkyvin muutos lukijakunnan kannalta olisi yksityistielain siirtäminen osaksi kiinteistönmuodostamislakia. Myös yksityisteiden rahoitukseen hän esittää uudistuksia. Maanteiden lakkauttamiset eivät suoraan kuulu raportin keskeiseen sisältöön, mutta hänen esittämänsä tilastotiedot saivat kirjoittajan aluepoliittiseen pohdiskeluun.
  Avainsanat yksityistielaki, tiekunta, yksityistietoimitus, aluepolitiikka, valtakunnansuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 42
Sen täytyy olla maanmittari – Maanmittari-killan 100-vuotishistoriakirja
 
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2001 Sivu 65
Sen täytyy olla maanmittari – satavuotiaan mittariklubin historia koottiin yksiin kansiin
  Kirsi Mäkinen
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 50
Senaatti-kiinteistöt hallinnoi arvokiinteistöjä
 
  Lisätiedot "Normaalikäyttö on arvorakennusten paras turva", toteaa Senaatti-kiinteistöjen arvokiinteistöstä vastaavan toimialan johtaja Olavi Hiekka Maankäytön haastattelussa.
  Avainsanat kiinteistöhallinto, Senaatti-kiinteistöt, hallinnon tilanhallintatietokanta
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2012 Sivu 16
Senkin huuhkaja!
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 68
Seppo Härmälä (1918–2013) toi tietotekniikan Maanmittauslaitokseen
  Jarmo Ratia – Jukka Härmälä
  Lisätiedot Seppo Härmälän muistokirjoitus sekä uudelleen julkaistu Maankäytön artikkeli vuodelta 1998, jolloin Pekka Lehtonen haastatteli Seppo Härmälää tämän 80-vuotispäivän kunniaksi.
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2013 Sivu 50
Seppo Härmälä kertoo 2000
  Juhani Kakkuri
  Lisätiedot Seppo Härmälän muistelmat Juhani Kakkurin arvoitavana.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2002 Sivu 48
Seppo Härmälä – kansainvälistä yhteistyötä rajapyykeistä järjestöihin
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 18
Seppo Kärkkäinen (1938–2024)
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2025 Sivu 54
Seppo Lehto 9.9.1943–31.8.2012
  Merja Julin – Tapio Järvi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2012 Sivu 54
Seppo Raula
  Kyösti Laamanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2004 Sivu 67
Seppo Saario
  Erkki Lemmetti – Antti Talaskivi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2005 Sivu 56
Seppo Sulku (1950–2023)
  Matti Rekiaro
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2023 Sivu 46
Seutukaavajohtaja Juhani Wallenius
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/1997 Sivu 57
SeutuRAMAVAsta pääkaupunkiseudun rakennusmaavarantotiedot
  Suvi Mikkola
  Lisätiedot Syksyllä 2010 HSY tuotti pääkaupunkiseudun rakennusmaavarantotiedot eli SeutuRAMAVAn perustuen Seudulliseen perusrekisteriin. Varantoja riittää pääkaupunkiseudun voimassa olevissa asemakaavoissa moniksi vuosiksi eteenpäin.
  Avainsanat rakennusmaavaranto, asemakaavoitus, seudullisuus, pääkaupunkiseutu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 6
Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot Juha Talvitien muistelmat Pekka Raitasen esittelyssä
  Avainsanat muistelmat, Juha Talvitie, seutusuunnittelu
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2007 Sivu 58
Seutuyhteistyö etenee teknisellä sektorilla
  Pentti Siitonen – Ari-Veikko Anttiroiko
  Lisätiedot Seutuistuminen on yksi keskeisimpiä kehitystrendejä kunnissa ja samalla myös kuntien teknisellä sektorilla.
  Avainsanat seutuistuminen, seudullisuus, seutuyhteistyö, teknisen sektorin kuntayhteistyö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 28
Simo Mäkelä 1935–2021
  Jaakko Haapala
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2021 Sivu 47
Sipoo vastaa pääkaupunkiseudun kasvupaineisiin (haastattelussa Pekka Normo)
 
  Lisätiedot Sipoon kaavoituspäällikkö Pekka Normo Pekka Lehtosen haastattelussa. Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Camilla Stenbergin haastattelu. Artikkelin värikuva ns. anaglyfikuva.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 34
Sirkan jäljillä Viipurista Kouvolaan
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Sirkka Liakka oli ensimmäinen TKK:n maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Sirkan vaiheet sivuavat myös maamme historian kohtalon käänteitä.
  Avainsanat Sirkka Liakka, Liakka, naismaanmittari, naismaanmittaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 22
Sirpa Poikolainen
  Pirkko Noukka – Raimo Seppänen – Anne Dahlqvist
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2006 Sivu 69
Sirpaleita ja piikkejä lihassani
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2012 Sivu 51
Sisäilmaongelmaa hakkeroimassa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Hackathoneista on tullut mainstreamia, jota on tarjolla lähes viikoittain jossain päin Suomea. Mutta ovatko hackathonit vain ohjelmointitaitoisten nörttien ajanvietettä vai voisivatko viittäkymppiä käyvät löytää sieltä paikkansa? Päätin lähteä selvittämään asiaa ? ja ottaa samalla kunnon loikan sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi :-)
  Avainsanat hackathon, sisäilmaongelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 18
Sivistys – ja mitä se on
 
  Avainsanat sivistys, jakomaanmittari, vesijättö, lohkominen
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 1/2026 Sivu 43
Skaftkärr – energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa
  Marja-Riitta Kontio
  Lisätiedot Porvoo parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä kaavoituksen keinoin. Energiatehokkuusajattelu on laajentunut Skaftkärr-hankkeen vauhdittamana Porvoossa kaavoituksesta myös käytännön toimiin ja toteutukseen.
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, yleiskaavoitus, hiilijalanjälki, energian säästö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 24
Skanneri museoon
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2018 Sivu 32
SKAY 40-v. synttärit - ja siellä kaikilla oli niin mukavaa!
  Saija Toivonen
  Lisätiedot Vuonna 1978 laukaistaan ensimmäinen GPS-satelliitti, tehdään ensimmäinen suomalainen lentokonekaappaus ja Kekkonen aloittaa viidennen virkakautensa. Mikrot saavat osakseen uutuudenviehätystä niin keittiössä kuin toimistolla ja työttömien määrä nousee ennätysvauhtia. Tällaiseen toimintaympäristöön päätetään perustaa Suomen kiinteistöarviointiyhdistys tehtävänään edistää ammattitaitoista ja hyvää kiinteistöarviointitapaa ja sen tunnettavuutta.
  Avainsanat SKAY, 40-vuotissyntymäpäivät, 40-v.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 32
Smart City – kilpailukykyinen ja energisoiva kaupunki
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Älykkäät kaupungit ovat ihmisläheisiä ja avoimempia ympäristöjä tarjoten tietoa ja palveluita edistämään kaupunkilaisten hyvinvointia sekä yhteiskunnallista keskustelua. Kaupungin tuottamien uudenlaisten palveluiden ja aktiviteettien avulla voidaan parantaa asukkaiden elämisen laatua. Kaupungista on tullut ekosysteemi, joka vetää puoleensa tai hylkii asukkaita. Vuorovaikutteisuus asukkaiden ja päätöksentekijöiden kesken vaatii kaikilta toimijoilta raikasta ajattelua myös toimintatavoissa.
  Avainsanat smart city, älykäs kaupunki, virtuaalimaailmat, kaupunkisuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 10
Sodan kartat ei ole vain karttakirja
 
  Lisätiedot Arvioitavana teos Itsenäisyyden puolustajat, Sodan kartat.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2003 Sivu 44
Sopiiko benchmarking maanmittaukseen
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2003 Sivu 40
Sosiaalineuvos Toivo Meriläinen
  Erkki Veriö
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2000 Sivu 61
Sotilaskartoitus jatkosodassa
  Kaisa Harju
  Lisätiedot Kaisa Harju haastattelee isoisäänsä Erkki Harjua, joka toimi sodan aikana maanpuolustukselle tärkeissä kartoitustöissä.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 12
Sovellusasiantuntija Veijo Antero Rautiainen 22.6.1947–30.12.2010
  Anu Laaksonen – Satu Miikkulainen – Mikko Peltokorpi – Tarja Pykälä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2011 Sivu 70
SPOT5-satelliitti – kattavuus ja tarkkuus samassa satelliitissa
  Anneli Palmén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 10
Stadilaiset maanmitttauspäivät 2004
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 44
Standing Committeen kokous Pariisissa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 3/1997 Sivu 42
Startupina pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamista
  Jouni Kari
  Lisätiedot Reilu pari vuotta sitten luin Helsingin Sanomista tiedon, joka oli pysäyttävä. ??parisenkymmentä vuotta sitten ­Suomen lintulajeista uhanalaisia oli noin 15 prosenttia. Nyt lintulajeista uhanalaisia on jo kolmannes.? (HS 10.7.2020). Mikä tässä nyt sitten on ongelma?
  Avainsanat startup, luontokato
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 14
Stenin neljä elämää (Sten Öhmanin haastattelu)
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 6
Stereoskoopit
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2012 Sivu 38
Strasbourgissa tavataan – yleistietoa Eurooppa-oikeuden merkityksestä maanmittaustoiminnassa
  Simo Mikkola
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 18
Strategiaa tilusjärjestelyihin
  Timo Linkola
  Lisätiedot Maa- ja metsätalousministeriö on tammikuussa 2015 julkaissut tilusjärjestelystrategiansa vuosille 2015?2020. Strategia toimii pohjana alan lainsäädäntötyölle, tulos- ja resurssiohjaukselle ja Maanmittauslaitoksen operatiiviselle toiminnalle. On hyvä, että ministeriöllä on tämän alan strategia ja tilusjärjestelyistä voi käydä strategista keskustelua. Strategiaa lukiessa näyttää siltä, että tilusjärjestely on jämähtänyt varsin pienimuotoiseksi toiminnaksi, jota jatketaan pohtimatta laajemmin toimintaympäristön uusia haasteita.
  Avainsanat tilusjärjestely, tilusjärjestelystrategia, maatalousmaa, pelto, omistus, tukijärjestelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2015 Sivu 23
Struven jäljillä – vaeltaen Stuorrahanoaiville
  Irmeli Wahlgren – Maija-Liisa Seppälä
  Lisätiedot Vaelsimme ? maanmittari ja maantieteilijä ? viime syyskuussa Stuorrahanoaiville, jonka huipulla sijaitsee Struven ketjun Suomen pisteistä pohjoisin.
  Avainsanat Struven ketju, Stuorrahanoaivi, valtakunnanraja, Tarvantovaaran erämaa-alue, Lapin vaellus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 24
Struven ketju – esitys maailmanperintöluetteloon
  Pekka Tätilä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 14
Suhteellisuus on tärkeintä, pohtii tuore toimitusjohtaja (Pekka Sarkolan haastattelu)
  Katri Isotalo
  Lisätiedot Novo Meridian Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sarkola Katri Isotalon haastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2002 Sivu 6
Suhteellisuutta, hyvät naiset ja herrat
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 5/2000 Sivu 26
Sukupolvien kuilu
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 3/2014 Sivu 19
Sulkakynästä hiireen -näyttely Tornionlaakson maakuntamuseossa
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 59
Sulo Strömberg – itseoppinut historian tutkija
  Tuula Manninen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 35
Summa-arvosta kokonaisarvoon
  Markku Airaksinen
  Lisätiedot Summa-arvomenetelmän soveltamisella metsänarvioinnissa on Suomessa pitkät perinteet. Sen soveltuvuudesta ? kun pyritään markkina-arvoon ? asiantuntijat ja käytännön arvioijat ovat kuitenkin erimielisiä. Uuden lähestymistavan tarjoaa markkina- ja tuottoarvopohjainen kokonaisarviointimenetelmä.
  Avainsanat summa-arvomenetelmä, kokonaisarviointi, metsäkiinteistömarkkinat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 46
Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua
 
  Lisätiedot Mallikkaan yhteistyön tuloksena Suomi oli edelläkävijä valtakunnallisen laserkeilauksen monialaisessa käyttöönotossa. Pekka Lehtosen haastattelussa Olli Sirkiä, Juha Hyyppä ja Juha Vilhomaa.
  Avainsanat laserkeilaus, korkeusmalli
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 6
Suomalainen maanmittausalan tietotaito tukemassa sodanjälkeisen Kambodzhan yhteiskunnan kehitysprosessia
  Jouni Anttonen
  Avainsanat Kambodzha, maanomistus, katasteri, kiinteistörekisteri, kehitysyhteistyö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 34
Suomalainen totuudentorvi
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 29
Suomalaisen maanmittauksen ja karttaosaamisen viennin pioneeri Sven Wik on kuollut
  Leena-Maija Järvinen – Paavo Martinmaa
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2014 Sivu 62
Suomalaisen maapolitiikan arkipäivää: Case Järvenpää
 
  Lisätiedot Kunnan ostoyritykset ovat johtaneet lunastuksiin ja valituskierteisiin.
  Avainsanat maapolitiikka, Senaatti-kiinteistöt, Järvenpää, Tuusula, valtiovarainministeriö
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 66
Suomalaisen maasto- ja teemakartogragian kehityspiirteitä
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 16
Suomalaiset kartoittivat ja suunnittelivat puolet Libyan kaupungeista
  Timo Linkola
  Lisätiedot Likimain puolta Libyan kaupungeista on 1980-luvun alusta tähän päivään asti rakennettu suomalaisten suunnitelmien mukaan. Suomalaiset kartoittajat ovat tehneet melkoisen osan Libyan kartoista.
  Avainsanat Libya, maanmittausalan vienti, kaavoituksen vienti, Finnmap Oy, Devecon Oy
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittarit maailmalla  Nro 3/2011 Sivu 31
Suomalaiset laulajat esillä Covent Gardenin kiertolaiskaudella
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 1/1999 Sivu 44
Suomalaiset mittasivat Great Zimbabwen arvoituksellisilla raunioilla
  Jouko Luoto – Reijo Mälkiä
  Lisätiedot Great Zimbabwe on rauniokaupunki Zimbabwessa. Tämä UNESCO:n maailmanperintökohde on Zimbabwen kansallismonumentti, josta koko maa on saanut nimensä. Mittaustekniikka Oy teki Finnidan rahoituksella vuosina 1993?94 fotogrammetrisen dokumentoinnin Great Zimbabwesta.
  Avainsanat fotogrammetrinen mittaus, fotogrammetria, stereokuvaus, kehitysapu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 24
Suomalaiset, kansa raukoilta rajoilta
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2015 Sivu 37
Suomalaista paikkatieto-osaamista Laosissa
  Kari Suominen – Sami Jänne
  Lisätiedot Suomen rahoittamasta hankkeesta Strengthening National Geographic Services in Lao PDR (SNGS) on meneillään toinen vuosi. Kestävän kehityksen kannalta ohjelman tärkein osa on Laosin karttalaitoksen kehittäminen ja paikkatiedon yhteiskäytön sekä jakelun tehostaminen.
  Avainsanat Laos, SNGS, kehitysyhteistyö, Mekong
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 13
Suomalaisten työeläkeyhtiöiden kiinteistösijoitustoiminnasta - epäsuoralla kiinteistösijoittamisella hajautetaan riskiä ja parannetaan tuottoa
  Jaakko Leinonen
  Lisätiedot Kiinteistösijoittaminen on kiinteistöliiketoiminnan keskeinen osa-alue. Kiinteistösijoittamisen rakenteet ovat muuttumassa. Kiinteistösijoittaminen ja siihen liittyvät palvelut kansainvälistyvät nopeasti ja ne muodostavat maailman nopeimmin kasvavan toimialan.
  Avainsanat työeläkeyhtiö, sijoittaminen, kiinteistösijoittaminen, epäsuora kiinteistösijoittaminen, vakavaraisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 32
Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikön vaikuttavuus
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Juha Hyyppä – Antero Kukko – Harri Kaartinen – Petri Rönnholm – Mikko Vastaranta – Markus Holopainen – Xiaowei Yu – Henrik Haggrén
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) professori Juha Hyypän johtama ­laserkeilauksen huippuyksikkö toimi vuosina 2014-2019. Huippu­yksikössä olivat mukana Aalto-yliopistosta professori Hannu Hyyppä, Helsingin yliopistosta professori Markus Holopainen ja Oulun yliopistosta professori Juha Kostamovaara tutkimus­ryhmineen. Aallosta huippuyksikköön osallistuivat MeMo- ja Foto-tutkimusyksiköt. Suomen Akatemia ­valitsee tutkimuksen huippuyksiköiksi uudistumis­kykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. ­Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö täytti nämä Suomen Akatemian vaatimukset. Olemme koonneet oheen muutamia ­huippuyksikön lukuisista saavutuksista.
  Avainsanat laserkeilaus, huippuyksikkö, Suomen Akatemia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 4
Suomen eksoottisin maanmittari (Arto Parikan haastattelu)
 
  Lisätiedot AIP-Mittaus Oy:n toimitusjohtaja Arto Parikka Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 6
Suomen ensimmäinen rakennetun ympäristön Science Slam
  Kaisa Jaalama – Pauliina Krigsholm – Jani Hokkanen
  Lisätiedot Winecellars Helsingin Kalevankadulla täyttyi marraskuisena keskiviikkoiltana 14.11.2018 rakennetun ympäristön alan asiantuntijoista ja tieteilijöistä, kun kuusi alalla toimivaa tutkijaa pitivät kukin lyhyen kuuden minuutin esityksen omasta tutkimuksestaan RYTS Slam -tapahtumassa.
  Avainsanat RYTS, slam
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 25
Suomen Geodeettien kerho 70 vuotta
  Antti Kuparinen
  Lisätiedot Suomen Geodeettien Kerho perustettiin 27.11.1937 Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa pidetyssä kokouksessa. Seuran sihteeri tarkastelee kerhon 70-vuotista historiaa.
  Avainsanat Suomen Geodeettien Kerho, geodesia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 41
Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan rajankäynti
  Pekka Tätilä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 32
Suomen ja Ruotsin välisen rajan ­ilmakuvakartta 1926
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Suomen ja Ruotsin välinen raja pitkin Tornion- ja Muonionjokea käytiin Tarton rauhan­sopimuksen jälkeen kesällä 1926. Rajankäynnin yhteydessä raja merkittiin ensimmäistä kertaa kartalle.
  Avainsanat ilmakuvakartta, rajankäynti, sarjakuvausmenettely, Kilger
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 38
Suomen Kaavoitusinsinöörien yhdistys ry - 20 vuotta toimintaa maanmittarikaavoittajien foorumina
  Gilbert Koskela
  Avainsanat SKI, Suomen Kaavoitusinsinöörien yhdistys, yhdistys, yhistystoiminta, järjestö, järjestötoiminta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 2/2005 Sivu 42
Suomen kartografinen seura – kansallinen kartografian ja geoinformaatiotieteen yhdistys
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 1/2005 Sivu 38
Suomen kartoittaja
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot Pekka Raitanen esittelee Erkki-Sakari Harjun toimittamaa kirjaa kartottaja Mauno Kajamaasta.
  Avainsanat Mauno Kajamaa, Suomen kartoittaja, Erkki-Sakari Harju
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2009 Sivu 67
Suomen karttojen tarina 1633–1997 – suomalaisen kartografian läpileikkaus
  Jouni Keskinarkaus – Yrjö Pulkkinen
  Lisätiedot Osmo Niemelän suomalaisen kartografian historiikin esittely.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1998 Sivu 10
Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys edistää arviointitoimintaa
  Kauko Viitanen
  Avainsanat SKAY, Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys, kiinteistöarviointi, järjestötoiminta, järjestö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan seurat esittäytyvät  Nro 3/2005 Sivu 42
Suomen kiinteistömarkkinan kansainvälistyminen – menestystarina vai kansallisomaisuuden realisointi ulkomaalaisille?
  Seppo Koponen
  Lisätiedot Maamme kiinteistömarkkina on lyhyessä ajassa siirtynyt Euroopan reunalta osaksi globaalia sijoitus toimintaa. Kansainvälisten sijoittajien osuus muutamassa vuodessa moninkertaistuneesta kaupan volyymistä on jo yli puolet. Kova kysyntä on kohdistunut Helsingistä Rovaniemelle ja nostanut hintoja ennätyskorkealle.
  Avainsanat kiinteistömarkkinat, kansainvälistyminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 26
Suomen kolmiomittauksista – Struvesta satelliitteihin
  Pekka Tätilä
  Lisätiedot Struven ketju edustaa kymmenen maan yhteisenä kohteena maailmanperintölistalla tieteen ja tekniikan historiaa.
  Avainsanat Struven ketju, Struve, kolmiomittaus, astemittaus, satelliittipaikannus, geodesia, koordinaattijärjestelmät, etäisyydenmittaus, historia, gps
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 32
Suomen Laatupalkintokilpailun voitto on sekä tavoite että väline
  Pekka Halme
  Lisätiedot Maanmittauslaitos voitti vuoden 2009 Suomen Laatupalkintokilpailun julkisten yhteisöjen ja yleishyödyllisten organisaatioiden sarjassa. Palkinto oli pitkän toiminnan kehittämisen kauden tulos. Nyt laitos on hyvässä kunnossa, mutta kuntoa voi vieläkin parantaa.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, Suomen Laatupalkintokilpailu, laadun kehittäminen, prosessiorganisaatio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 40
Suomen lähikauppa kiinteistöjen maailmassa – teekkarin silmin
  Hanna Paananen
  Lisätiedot Yli 740 myymälää ympäri Suomen tekevät Suomen Lähikauppa Oy:stä myös merkittävän kiinteistötoimijan. Mikä Suomen Lähikauppa on ja mitä siellä kiinteistötalouden opiskelijan silmin tehdään?
  Avainsanat lähikauppa, kiinteistöjen ylläpito, ympäristö, sale and lease back, vuokraus, kiinteistöhallinto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 12
Suomen perusmaastotiedoille yhtenäinen tietokanta – etuja yhteiskunnalle ja asiakkaille
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 28
Suomen pohjoisin maanmittari (haastattelussa Esko Rantakivi)
 
  Lisätiedot Artikkelin yhteydessä opiskeluteemaan liittyen Sami Huipan haastattelu.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 15
Suomen sotilaskartoitus 400 vuotta
 
  Lisätiedot Erkki-Sakari Harjun sotilaskartoituksen historiikin esittely.
  Avainsanat sotilaskartoitus
  Tyyppi Uutinen  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2016 Sivu 44
Suomen uusi korkeusjärjestelmä N2000
  Markku Poutanen
  Lisätiedot Suomeen on luotu uusi korkeusjärjestelmä. Mitä uusi järjestelmä merkitsee käyttäjän kannalta vai onko se vain yksi uusi järjestelmä monenkirjavien korkeusjärjestelmien joukkoon?
  Avainsanat N2000, N60, korkeusjärjestelmä, maannousu, vaaitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 9
Suomen varhaisista kartografeista
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 8
Suomenlinnan saarten omistus- ja korvauskysymyksistä sekä rajaratkaisuista Helsingin kaupungin eteläisillä merialueilla
  Tauno Talvio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 11
Suomessa tarvitaan järkevämpää logistiikka-alueiden kehittämistä
  Jorma Härkönen
  Lisätiedot Logistiikan toimintaympäristö Suomessa muuttuu vauhdilla. Yksi eurooppalainen kehityssuunta, mikä alkaa koko ajan selvemmin näkyä meilläkin, ovat yhä suuremmat ja toiminnoiltaan monipuolisemmat logistiikka-alueet. Keski-Euroopassa näistä solmukohdista käytetään usein varsin kuvaavaa nimitystä ?Freight Village?, rahtikylä.
  Avainsanat logistiikka, freight village, rahtikylä, solmukohta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 35
Suomi 100, Maankäyttö 125
  Ari Laitala
  Lisätiedot ?Suomi on joukon paras ? täysillä pisteillä. Mutta jos hiukan tarkennetaan, on ykkössija jaettu mm. Ruotsin, Norjan ja Islannin kanssa. ? ? Suomen uskomattomassa kehitysloikassa emme mekään ? maanmittausalan väki ? ole aivan osattomia."
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 5
Suomi hakee uutta otetta rakennemuutoksiinsa
  Ossian von Konow
  Avainsanat Suomi 2050, puutarhakaupunki, fyysinen valtakunnansuunnittelu, asuminen, junaliikenne, kevyt liikenne
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 18
Suomi ja maailma tarvitsevat maanmittareita – tartu maanmittausalan mahdollisuuksiin
 
  Lisätiedot Maanmittauspäivien (Mikkeli 14.-15.3.2002) julkilausuma.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 47
Suomi mukana Venäjän kiinteistöjärjestelmän kehittämisessä
  Matti Kantanen
  Lisätiedot Suomalaiset ovat avustaneet pilottihankkeissa mm. kiinteistörekisteriin, omistus- ja käyttöoikeuksien kirjaamiseen liittyvissä asioissa. Artikkelissa esitellään Venäjällä toteutettuja yhteistyöhankkeita ja haastatellaan Vladimir Tikhonovia Venäjän federaation Maakatasterilaitoksesta ja Tajana Tergujevaa Lahdenpohjan kaupunkivirastosta.
  Avainsanat Venäjä, kiinteistöjärjestelmä, yhteistyö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 28
Suomi putosi kartalta?
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 5
Suomi tarvitsee urbaaneihin oloihin soveltuvan maapoliittisen välineistön
  Osmo Soininvaara
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 6
Suomi – joukkuepelaamisen suurvalta
  Ari Laitala
  Lisätiedot ?Suomella ei ole parhaita yksilöitä, mutta meillä voi olla paras joukkue.?
  Avainsanat tiimityö, yhteistyö
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 5
Suomi–Norja-rajankäynnin kartasto
  Olli Sirkiä
  Lisätiedot Artikkelin värikuvat ns. anaglyfikuvia. Teemanumeron mukana toimitettiin katseluun tarkoitetut lasit.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 37
Superkompensaatio: Arviointia kehäradan lunastuksessa määrätyistä maapohjakorvauksista
  Risto Peltola
  Lisätiedot Tässä artikkelissa arvioin maaoikeuden antamaa tuomiota rautatieliikennealueen lunastuksessa Vantaalla koskien kehärataa Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kehäradan lunastustoimituksessa maaoikeus päätyi määräämään hyvin suuria maapohjakorvauksia liikennealueen lunastuksessa.
  Avainsanat lunastuskorvaus, kehärata, maaoikeus, maapohjakorvaus, lunastustoimitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 42
Suunnitelmatietojärjestelmä tulee – vai tuleeko?
  Esa Tiainen
  Lisätiedot Uuden, kiinteistöjen alueen ja sijainnin osoittavan kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) toteuduttua on saavutettu edellytykset myös kattavammin maankäytön päätöstiedot tarjoavalle valtakunnalliselle tietopalvelulle, jossa tiedot ovat kohdistettavissa kiinteistötietoihin. Laajeneeko asiakassegmentti?
  Avainsanat suunnittelutietojärjestelmä, kinteistötietojärjestemä, KTJ, KTJ/S, paikkatietostrategia, paikkatietoarkkitehtuuri, katasteri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 23
Suunnittelu on vaikeaa. Etenkin kaupunkisuunnittelu.
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 18
Suunnittelutarvealue korvaa taaja-asutuksen
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1998 Sivu 6
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 1/1997 Sivu 27
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 2/1997 Sivu 23
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 3/1997 Sivu 48
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 4/1997 Sivu 41
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 1/1998 Sivu 32
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 2/1998 Sivu 29
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 3/1998 Sivu 28
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 4/1998 Sivu 29
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 1/1999 Sivu 43
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 2/1999 Sivu 48
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 3/1999 Sivu 46
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 4/1999 Sivu 48
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 1/2000 Sivu 35
Suuntahavaintoja
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pieni kulkija  Nro 2/2000 Sivu 49
Suuren maailman konferenssissa
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 3/2002 Sivu 49
Suuret suomalaiset geodeetit
  Pasi Laurila – Reino Ruotsalainen – Martin Vermeer – Mauri Väisänen
  Lisätiedot Maanmittaajat ovat olleet yli 400 vuotta kehittämässä suomalaisten elinoloja ja hallintoa.
  Avainsanat geodeetti, geodesia, geodeettinen laitos, geoidi, aurinkopimennysmittaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 34
Suuria asioita
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2007 Sivu 48
Suurten muutosten aika
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2015 Sivu 17
Suvi Rihtniemi – urholuokan tyttö
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 11
Sven-Olof Lindfors (1940–2025)
  Sten Öhman
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2025 Sivu 55
Sven-Olof Lindfors – maanmittari ja sillanrakentaja
 
  Lisätiedot Mittava ura toimitusinsinöörinä, maanmittausjohtajana, kunnallis- ja maakuntahallinnossa sekä luottamus- että virkamiehenä ja pohjoismaisen yhteistyön ytimessä.
  Avainsanat Ahvenanmaa, itsehallinto, autonomia, kiinteistönmuodostus, pohjoismainen yhteistyö
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 6
Sveriges Lantmätareförening SLF 100 vuotta 2008
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 64
Sveriges Lantmätareförening SLF firade sitt 100-årsjubileum
  Thomas Nylund
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2a/2008 Sivu 50
Systematic Registration for Cambodia – the Background, the Justification and the Method
  Mika-Petteri Törhönen
  Lisätiedot Teema "Norden och världen"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 42
Sähköinen luovutus Englannissa ja Walesissa
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Artikkeli esittelee taustaa Kuninkaallisen kiinteistörekisteriviraston (HM Land Registry) ehdotuksille, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön täysin sähköinen luovutusjärjestelmä Englannissa ja Walesissa.
  Avainsanat sähköinen luovutus, kiinteistökauppa, kiinteistörekisteriviranomainen, kiinteistötietopalvelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 22
Sähköisen pitkäaikaissäilytyksen haasteet
  Marja Rantala
  Lisätiedot Kykenemmekö kehittämään sähköiseen pitkäaikaissäilytykseen yhtä luotettavia menetelmiä kuin aikanaan kehitetyt savitaulut, papyrukset tai vaikkapa hyvälaatuinen lumppupaperi?
  Avainsanat arkisto, sähköinen arkisto, pitkäaikaissäilytys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 50
Sähkömarkkinat kilpailun alla – verkko-omaisuuksien lunastukset käynnistyivät
  Arvo Kokkonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 17
Säästämmekö itsemme sairaiksi?
  Raimo Koivistoinen
  Avainsanat rakennusten homeongelmat, koneellinen ja painovoimainen ilmanvaihto
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 5
Säästäväisyyttä ja oppiohjelman muutoksia
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2018 Sivu 33
Säästölinjalla
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Sattumuksia  Nro 1/2011 Sivu 77
Taajamien liikennesuoritteen arvioimismenetelmä
  Katja Estlander – Teuvo Heimonen – Heikki Kanner – Juha Raitio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 16
Taas on vaikuttamisen aika
  Juhani Nurkka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vinkkelit  Nro 2/1999 Sivu 40
Taidamme jatkaa reunojen vertaamista
  Yrjö Teeriaho
  Lisätiedot Maanmittaushallituksen Topografit ry ­järjesti ­perinneyhdistyksensä 19. Reunanvertauspäivät ­Jyväskylässä hotelli Alexandrassa 10.-11.8.2019.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 37
Taikahuilu yhteiskunnallisena oopperana
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 2/1998 Sivu 34
Taito Peltonen
  Pekka Ylinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/1997 Sivu 38
Tak Til Den Gamle Redaktør Gunnar Balle
  Markku Villikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 90
Takaisin lähtöpisteeseen
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2017 Sivu 33
Takaisin toimistoon - vaiko sittenkään?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Lukuisten kehitys- ja tutkimusprojektienbkohteena olevan etäläsnäolon edistyessäbotetaan jälleen uusia digiloikkia.
  Avainsanat toimisto, toimitila, tilatarve, covid-19, digitalisaatio, etätyö, etäläsnäolo
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 3
Taksa
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2026 Sivu 37
Taksa-aikaa muistellen
  Heikki K. Lähde
  Lisätiedot Olihan se oivaa aikaa tuo taksa-aika. Ajan käyttö työhön ei ollut palkan perusta. Oleellisen oivalluksen ohjenuorana taksa-ajassa oli, että toimintaan liittyvän korvauksen sai tuloksista. Niin, sitten kun sai.
  Avainsanat historia, taksa-aika
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2012 Sivu 22
Taksa-ajasta nykyisyyteen
  Vesa Walamies
  Lisätiedot Taksa-ajan päättymisen jälkeen valtiollinen maanmittaustoiminta on suuresti muuttunut. Säädökset ovat uudistuneet, menettely on teknistynyt ja eri sektoreiden välinen yhteistyö on oleellisesti lisääntynyt. Työn keskeinen elementti on kuitenkin yhä kiinteistöjärjestelmän selkeydestä ja luotettavuudesta huolehtiminen.
  Avainsanat kiinteistönmuodostus, toimitus, toimitusmenettely
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 35
Taksamaanmittarit
  Antti Kuparinen
  Lisätiedot Suomen alueella on toiminut ­maanmittareita vuodesta 1633. ­Ensimmäinen sai kuninkaalta ­tehtäväkseen kartoittaa Ruotsin ­Itämaakunnan kaupungit ja kylät. ­Valtion maanmittareiden ­päätehtäväksi tuli yleiskarttojen kasaamisen ­ohella maanomistuksen ja verollepanon ­järjestely.
  Avainsanat taksa-aika, taksamaanmittarii, auskultointi, auskultantti, toimitusinsinööri, jakomaanmittari, palkkio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 34
Taksamiehen perintö
  Matti Ruotoistenmäki
  Lisätiedot Kirjoittaja kommentoi Vesa Walamiehen puheenvuoroa toimitusten yksityistämisestä Maankäytön nrossa 4/2005.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2006 Sivu 67
Taksasta toisenkin kerran
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2022 Sivu 39
Takymetri – Mittaustyökalu moneen käyttöön
  Esa Wikman
  Lisätiedot Teknisiä uudistuksia on takymetreihin tullut jatkuvasti lisää, ja tässä artikkelissa on tarkoitus hieman selventää näiden uudistusten tekniikoita ja käyttökohteita.
  Avainsanat takymetri, etäisyydenmittaus, geodesia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 18
Talkootyössä museotoiminnan voima – maanmittarien museotoimintaa
  Aarre Terho
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 25
Talonnumeron yhdistäminen, osittaminen ja iltamat
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2022 Sivu 28
Taloudesta, kirjaamisesta ja Sipoosta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 3/2007 Sivu 25
Taloustaito painoi virheitä villaisella
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 1/2015 Sivu 9
Tanskalainen kiinteistötoimitus
  Bent Hulegaard Jensen – Finn Kjær Christensen
  Lisätiedot Millainen on lohkominen maassa, joka on varsin tiheästi asuttu ja jossa toimituksen suorittavat yksityiset lisensioidut maanmittarit?
  Avainsanat lohkomistoimitus, Tanska, yksityiset maanmittarit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 30
Tanskan kiinteistötietojärjestelmä ja yksityiset lisensoidut maanmittarit
  Stig Enemark
  Lisätiedot Yksityisten lisensoitujen maanmittareiden ja Maanmittauslaitoksen yhteistyö on erittäin tärkeää Tanskan kiinteistötietojärjestelmän ylläpidossa. Tätä yhteistyötä tarvitaan myös kiinteistötiedon laadun parantamisessa, kun luodaan perustaa tulevaisuuden paikkatietoinfrastruktuurille.
  Avainsanat Tanska, yksityiset maanmittarit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 26
Tanskanmaassako mätää?
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 1/2002 Sivu 39
Tarina kahdesta kiinteistökaupasta
  Risto Peltola
  Lisätiedot Kirjoittaja tarkastelee kahta Suomen kuntahistorian kalleinta raakamaakauppaa ja tapahtumain kulkua: kauppaneuvotteluja ja kunnallisen päätöksenteon vaiheita. Kummallista, että raakamaat kierrätettiin pörssiyhtiö Spondan kautta.
  Avainsanat maapolitiikka, kiinteistöarviointi, Sponda
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 40
Tarjonnan tiellä vai tuoja? Maapolitiikan yhteys asuntotarjontaan
  Tea Lönnroth – Pauliina Krigsholm – Tuulia Puustinen – Heidi Falkenbach
  Lisätiedot Maankäyttöpolitiikan yksi ­suurimmista haasteista on riittävän asuntotuotannon ­mahdollistaminen. Kaavoituksen kautta kunnat ­luovat perusedellytykset ­asuntotuotannon toteutumiselle, kun taas ­maapolitiikan avulla voidaan ­ohjata asuntotuotannon toteutumista ­haluttuun suuntaan.
  Avainsanat maankäyttöpolitiikka, asuntotuotanto, kaavoitus, maapoliittiset keinot, vaikutusmekanismi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 10
Tarkat pankkimiehet, puhtaat poliitikot
 
  Lisätiedot Kiinteistöbisneshuijarit sumuttivat pankkimiehiä parikymmentä vuotta sitten. Jouduttuaan aikanaan pankkikriisin takuumieheksi valtio yrittää nyt eri puolella Suomea maksattaa kunnilla nämä sumutukset. Vain vantaalaiset näyttävät joutuneen pankkikriisin maksumiehiksi hyväksymällä valtion hintapyynnön, kun taas muut kunnat käyttävät lain suomia mahdollisuuksia järkevän toimijan tavoin.
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 2/2008 Sivu 50
Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
  Timo Turunen
  Lisätiedot Kaupunkiseutujen ja taajamien kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä ja nykyistä tiiviimpää rakennetta.
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, valtakunnalliset maankäyttötavoitteet, ilmastomuutos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 10
Tarton observatorion juhlallinen uudelleenvihkiminen
  Göran Eriksson
  Lisätiedot Tartu Tähetorn, tähtitorni, on vuodesta 2005 ollut osa Struven meridiaanikaaren maailmanperintökohdetta.
  Avainsanat Struven ketju, Struve, geodesia, maanmittauksen historia, Tarton tähtitorni
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 18
Tarvitaan laajoihin kokonaisuuksiin perehtyneitä spesialisteja
  Paavo Littow
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2010 Sivu 56
Tarvitaanko osittamisrajoituksia?
  Pauli Karvinen
  Lisätiedot Eri aikoina osittamisrajoitusten olemassaoloa tai niiden poistamista on perusteltu erilaisilla yhteiskunnallisilla tavoitteilla. Niiden muuttuessa osittamisrajoitukset saatettiin todeta tarpeettomiksi tai jopa vahingollisiksi muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden vuoksi, jolloin ne kumottiin tai niitä ainakin merkittävästi muutettiin.
  Avainsanat osittamisrajoitukset, yhdyskuntasuunnittelu, kiinteistönmuodostus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 16
Tarvitaanko rakennetun ympäristön alalla osaamispääoman johtamista?
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Osaamispääoman johtamisessa on huomioitava organisaation henkilö-, rakenne- ja suhdepääoma. Ihmisten ja organisaation toiminnan johtaminen vaatii jatkuvaa tiedon ?päivittämistä?, vastuiden uudenlaista jakamista ja nykyistä ketterämpää sekä monialaisempaa toimintaa ja tiimiä. Osaamispääoman johtamisen vieminen onnistuneesti osaksi organisaation toimintaa vaatii osallistuvaa johtamista ja tietojohtamisnäkökulmaa, johon johdolla ei aina riitä aika tai halu. Maailman kompleksisuus ja alati huomioitava monialaisuus sekä digitaalisuus asettavat lisäksi uudenlaisia vaatimuksia osaamiselle ja sen kautta tehtäville ratkaisuille ja tulkinnoille.
  Avainsanat osaamispääoma, osaaminen, johtaminen, motivointi, aineeton pääoma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 18
Tarvitseeko lunastuslaki päivitystä?
 
  Lisätiedot Prosenttikorotus käypään hintaan sopisi liiketoimia palveleviin lunastuksiin mutta ei raakamaihin.
  Avainsanat lunastuslaki, lunastuskorvaus
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 5
Tarvitsemme parempia maastokarttoja
  Pentti Kallio
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/1999 Sivu 11
Tatu Kivinen
  Maire Hyvönen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2003 Sivu 62
Tauno Kallio
  Tuomas Frösen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2006 Sivu 74
Tauno Kullervo Impivaara
  Pertti Saarelainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2003 Sivu 48
Tauno Talvio (1929–2024) Kiinteistö­muodostuksen vahva asiantuntija
  Mika Talvio – Markus Talvio – Jürgen Grönfors
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2024 Sivu 72
Tauno Tuominen 1928–2007
  Antti Kuparinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2007 Sivu 56
Tavoitteena hiilineutraali Suomi
  Eeva Hämeenoja
  Lisätiedot Suomi on osana Euroopan unionia ­sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästö­vähennyksiä ja vahvistamalla hiilinieluja.
  Avainsanat Pariisin ilmastosopimus, hiilinielu, hiilineutraalius
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 13
Tehokas maaomaisuuden hallinta – kokemuksia Lahdesta
  Sari Putkonen
  Lisätiedot Lahden kaupungin Teknisen ja ympäristötoimialan sähköisillä palveluilla haetaan toimintaan tehoa ja palveluun laatua. Tehokkaalla maaomaisuuden hallinnalla on voitu siirtää henkilöstöresursseja muihin tehtäviin.
  Avainsanat maaomaisuuden hallinta, tonttitarjonta, ePalvelut, tonttien luovuttaminen, Tekla, tonttitarjonta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 10
Tehokkuutta suurten kiinteistömassojen arviointiin
  Piritta Haapala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 12
Tekniikan kandidaatit tulevat!
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot "TKK:n maanmittausosastolla toteutettava tutkinnonrakenneuudistus on haasteellinen mahdollisuus maanmittausalan opetuksen kehittämiseksi. Käytännössä tutkintouudistus näkyy 1.8.2005 alkaen kaksiportaisena tutkintorakenteena. Maanmittausalallekin alkaa Otaniemestä valmistua tekniikan kandidaatteja." Kiinteistötekniikan professori Arvo Vitikainen käsittelee pääkirjoituksessaan tutkintouudistusta. Enemmän aiheesta erillisessä artikkelissa s. 31.
  Avainsanat tutkintouudistus, TKK, Teknillinen korkeakoulu, opiskelu, kandidaatin tutkinto, tekniikan kandidaatti
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 5
Tekniikan museolta
  Tauno Talvio
  Lisätiedot Tiituksen maanmittari Karl Agust Wikbergiä käsittelevän pakinan (HS 1917) uudelleenjulkaisu
  Avainsanat Wikberg, Karl August, Tiitus
  Tyyppi Uutinen  Osasto Tekniikan museon kuulumisia  Nro 2/2005 Sivu 53
Tekniikan museon kuulumisia: Vanhaa ja vähän uudempaa Tekniikan museolta
  Tauno Talvio
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 42
Tekniikan tohtori Veikko Tervola 1921–2014
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2014 Sivu 62
Tekniikan tohtori, muotoilija Juho-Pekka Virtanen Geomatiikan moniosaaja
  Marika Ahlavuo
  Avainsanat henkilökuva, geomatiikka, 3D, tutkimus, kehitys, muotoilu
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 18
Tekniikka kehittyy – sähköisyys lisääntyy
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2000 Sivu 35
Teknikosta insinööriksi – yli 40 vuotta maanmittausalan koulutusta pääkaupunkiseudulla
  Matti Rantanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 38
Teknologiavientiä Japaniin - vuoristometsien arvokkaita puita kartoittamassa
  Marika Ahlavuo – Matti Vaaja – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Suomalaiset mobiililaserkeilauksen tutkijat ovat maailman ykkösiä ja siten kansainvälisestikin tunnustettuja julkaisujensa ja innovaatioidensa ansiosta. Tuoreen Aalto-yliopiston digitaalisen fotogrammetrian professorin Matti Vaajan kansainvälinen ura alkoikin syyskuussa työkomennuksella Japaniin.
  Avainsanat laserkeilaus, kartoitus, puusto, VR, virtuaaliteknologia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 32
Tekoäly on suunnittelijan tuki
  Susanna Kari – Ari Saarelainen
  Lisätiedot Tekoälyn ? tai tukiälyn ? ­avulla ­voidaan visuaalisesti ­vertailla ­lukuisia vaihtoehtoisia ­suunnitelmia sekä parantaa ­suunnittelun ­läpinäkyvyyttä.
  Avainsanat tekoäly, tukiäly, kaupunkisuunnittelu, asuinviihtyvyys, digitalisaatio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 16
Tekoäly paikkatiedon opettajana
  Ari Laitala
  Lisätiedot OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman totesi tammikuisessa haastattelussa, että käyttäisi tekoäly ChatGPT:tä paljon ­mieluummin opettajana kuin ­alkaisi itse opiskella asiaa ­oppikirjasta. ­Laitoimme ajatuksen kevyeen ­kenttätestiin ja laajensimme kokeilua vielä Synthesia.io:n tekoälyavattarella.
  Avainsanat :tekoäly, paikkatieto, kielimalli, ChatGPT, OpenAI, Synthesia, avatar, Midjourney
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 10
Tekoäly voi tehdä sinusta korvaamattoman
  Ari Laitala
  Avainsanat kielimalli, tekoäly, GPT, tietomalli, plugin
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 3
Tekoäly, digitalisaatio ja älykkäät kaupungit pääteemoina frankfurtin intergeo 2018 -tapahtumassa
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Lokakuussa Frankfurtissa järjestetyssä Intergeo-tapahtumassa esiteltiin jälleen alan uusimpia teknologioita ja sovelluksia. Intergeo on maailman johtavia tapahtumia geoinformaation, maanmittauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alalla. Intergeossa esillä olevat teemat liittyivät digitalisaatioon, älykkäisiin kaupunkeihin, droneihin ja BIMiin. Tapahtumaan osallistuu niin päättäjiä, kehittäjiä kuin ostajia. Intergeoon osallistui yli 580 näytteilleasettajaa yli 35 maasta. Kävijöitä oli yli sadasta maasta yli 18 000. Suomalaisia paikalla oli totuttuun tapaan noin 100.
  Avainsanat Intergeo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 4
Tekoälyn kanssa asuntokaupoilla
  Ari Laitala
  Lisätiedot Yksi tekoälysovellusten etu on niiden suunnaton oppimisnopeus. Lähdimme ottamaan selvää, kuinka nopeasti tekoäly pääsee jyvälle pääkaupunkiseudun asuntojen hintojen muodostuksesta.
  Avainsanat tekoäly, AI, artificial intelligence, asuntokauppa, kiinteistöarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 14
Tekoälyn kanssa asuntokaupoilla - osa II
  Ari Laitala
  Lisätiedot Jutun ensimmäisessä osassa päädyttiin tilanteeseen, jossa ylioppinut neuroverkko on ryhtynyt mallintamaan myös ilmiöön liittyvää satunnaisvaihtelua. Nyt käsitellään keinoja ylioppimisen ehkäisemiseksi ja verrataan neuroverkon suorituskykyä regressioanalyysin voimaan.
  Avainsanat tekoäly, AI, artificial intelligence, asuntokauppa, kiinteistöarviointi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 18
Tekoälyä kaupunkisuunnitteluun
  Ari Laitala
  Lisätiedot Tekoäly levittäytyy pikkuhiljaa kaikille yhteiskunnan ja liiketoiminnan alueille, missä työtä ja päätöksiä olisi syytä tehdä enemmän dataan pohjautuen. Tähän asti älykkäät kaupungit ovat voineet kehittyä vain yhtä älykkäiksi kuin niiden luojansa. CHAOS-arkkitehti Natalia Rincónin haastattelun perusteella asiat voivat kuitenkin muuttua.
  Avainsanat tekoäly, AI, startup, smart city, älykäs kaupunki, kaupunkisuunnittelu
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 7
Tellurometri
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 4/2014 Sivu 46
Teodoliitti
  Jürgen Grönfors
  Avainsanat teodoliitti, historia
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2014 Sivu 42
Teollisuusmittaus kasvava geodesian osa-alue
  Kimmo Jäppinen
  Lisätiedot Tässä artikkelissa käsitellään takymetrien käyttöä teollisuusmittausten eri sovelluksissa.
  Avainsanat teollisuusmittaus, takymetri, mittaustarkkuus, geodesia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2010 Sivu 24
Terrasolid toimii maailmanlaajuisesti
 
  Lisätiedot Terrasolid Oy aloitti alan tuotekehityksen kaukonäköisesti jo 1990-luvulla, jolloin laserkeilaustekniikka oli vielä alkuvaiheissaan.
  Avainsanat Terrasolid, laserdata, laserskannaus, yritys, tiedonkeruu, tiedon käsittely
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 11
Terve ihminen terveessä talossa
  Ari Laitala
  Lisätiedot Keskustelu homeongelmasta kärsivän kansallisvarallisuutemme ympärillä jatkuu. Näkökulmansa esittävät nyt rakennusterveyteen perehtyvä arkkitehti Maria Nordin ja ongelmatilanteita ratkova juristi Saara Jämes.
  Avainsanat homeongelma, sisäilma, sisäilmaongelma, rakentaminen, rakennusterveys
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 38
Terveiset kaavoitusinsinöörien Liettuan opinto- ja juhlamatkalta!
  Kristiina Kuusiluoma
  Avainsanat SKY, Suomen Kaavoitusinsinöörien Yhdistys, kaavoitusinsinöörit, Liettua, opintomatka, opiskelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 44
Teuvo Murtosen muistolle
  Pekka Rahkila
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2002 Sivu 49
The Education and Profession of Land Surveyors in Western Europe
  Hans Mattsson
  Lisätiedot Teema "Forskning, utbildning och arbetsmarknad"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 62
The European integration gets deeper and wider – How does this influence land surveyors?
  Paul van der Molen
  Lisätiedot Avajaisesitelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 10
The Future of the Geodetic Surveying Profession in Europe
  W. P. (Paddy) Prendergast
  Lisätiedot Maanmittauspäivillä 199 Oulussa pidetty esitelmä (englanninkielinen)
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1999 Sivu 30
Tie mua ennen syntynyt…
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Veturimies  Nro 2/2025 Sivu 33
Tie- ja katuverkkojen tiedot monipuoliseen käyttöön
  Tauno Suominen
  Lisätiedot Digiroad-projektin esittelyä.
  Avainsanat Digiroad
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 30
Tiedon armoilla
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2003 Sivu 23
Tiehallinnon maanhankinta ja kiinteistönpito
  Pekka Korhonen
  Avainsanat tiehallinto, tiealue, maanhankinta, kiinteistöstrategia, kiinteistönpito
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 26
Tiekartan paikannimivalinnat synnyttävät keskustelua – vuosikymmenten nimikäytäntö ja nimilain henki kohtaavat
  Jussi Iltanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 34
Tieliikenteen immissiot ja kiinteistön arvonmuutos
  Hannu Peltomaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 17
Tieoikeuden perustaminen lakanneeseen yleiseen tiehen
  Sakari Nikander
  Lisätiedot KKO:n tuomion 3088/12.9.1977 (KKO 1997:131) tarkastelua.
  Tyyppi Oikeustapauksen tarkastelu  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 42
Tieteen tila ja taso -raportti nostaa esille maankäyttöalan huippuja
  Juha Hyyppä – Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Eija Honkavaara – Matti Vaaja – Matti Kurkela – Antero Kukko – Harri Kaartinen
  Lisätiedot Suomen Akatemian johtamana laadittu tuore Tieteen tila ja taso -raportti on julkaistu. Siinä käytetään top 10 -indeksiä kuvaamaan eniten viittauksia saaneiden tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta kaikista julkaisuista.
  Avainsanat Suomen Tieteen tila ja taso, laserkeilaus, dronet, osaamiskeskittymä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2021 Sivu 28
Tieto on valtaa – vai onko?
  Maarit Nordmark
  Avainsanat tieto, korko, asuntomarkkina, Ruotsi, Ranska, asuntomakkina, korkokatto
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 15
Tieto perinteisten maanmittareiden kuolemisesta sukupuuttoon on ennenaikainen
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot Arvo Vitikaisen kommentti Veijo Lievosen Maankäytön nrossa 4/2008 julkaistuun puheenvuoroon.
  Avainsanat diplomi-insinöörikoulutus, TKK, koulutus, opiskelu
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2009 Sivu 73
Tieto- ja viestintäteknologian vaikutukset syytä ottaa kaavoituksessa huomioon
  Juha Talvitie
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 14
Tietoa Maasta: Kaikki joukolla myyttejä murtamaan!
  Lea Kujanpää
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen työryhmän perustama Karttakeppi.fi pyrkii markkinoimaan maanmittausalaa nuorille ja hälventämään alaan liittyviä ennakkokäsityksiä.
  Avainsanat maanmittausala, opiskelu, koulutus, karttakeppi.fi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 45
Tietoa, taitoa ja kansalaiskuntoa
  Osmo Ahokas
  Lisätiedot Maankäyttö-lehdessä 4/2008 kerroin Karjalan kannaksen tilusjärjestelyistä 1942?44. Järjestelytoimitusten johdossa olleet maanmittarit muodostivat erittäin taitavan ja tehokkaan ryhmän sekä silloin että myöhemmin sodanjälkeisessä toiminnassaan.
  Avainsanat tilusjärjestelyt, Karjalan Kannas, luovutettu Karjala
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2009 Sivu 36
Tietomallinnuksen tulevaisuus teknologian kautta
  Aino Keitaanniemi
  Lisätiedot Teknologiayritykset kehittävät kiihtyvällä tahdilla uusia ja työtä helpottavia laitteita tietomallinnukseen. Yksi teknologia auttaa tietyssä tehtävässä ja toinen toisessa. Onko tulevaisuudessa vain yksi järjestelmä, joka toteuttaa kaiken puolestamme? Tätä pohdimme Geotrim Oy:n asiantuntijoiden voimin.
  Avainsanat tietomallinnus, drooni, sensori, tietomallinnus, pistepilvi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 10
Tietomallipohjainen rakennus­lupaprosessi luo uusia osaamis­tarpeita mittausalalle
  Miika Kostamo
  Lisätiedot Uusi asetus lisää tarpeita rakennusten tietomallien ymmärtämiselle erityisesti rakennusvalvonnan mittausten parissa toimiville.
  Avainsanat rakennuslupaprosessi, mittausprosessi, rakennusvalvonta, tietomalli, Ryhti-järjestelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2025 Sivu 16
Tietopalvelua
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2002 Sivu 36
Tietopalvelun uudet tuulet – sanomarajapinnasta tiedot suoraan sovellukseen
  Kirsi Mäkinen
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen rajapinta tarjoaa asiakkaiden käyttöön ajantasaiset rasterikartat ja kiinteistötiedot koko maasta. Tietoja ei enää tarvitse ylläpitää omassa tietojärjstelmässä, vaan ne voi hakea suoraan Maanmittualaitoksen tietokannoista silloin, kun niitä tarvitaan.
  Avainsanat sanomarajapinta, kiinteistötietopalvelu, kiinteistötietojärjestelmä, rasterikarttapalvelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 46
Tilat tonteiksi savotalla – maanomistajien ja kaupungin uudenlaista yhteistyötä
  Jukka Kokkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 15
Tilat yhteiskäyttöön – Urban Mill
  Kari Mikkelä – Lars Miikki – Hannu Hyyppä – Juho-Pekka Virtanen – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Maailmalla leviää ilmiö, jossa yhden teeman ympärille rakentuneet osaajayhteisöt jakavat yhteistä tilaa. Nämä tilat verkottuvat keskenään ja niiden välistä yhteistyötä tuetaan tietotekniikalla. Näissä yhteisöissä voivat kohdata eri alojen yliopisto-, yritys- ja julkisosaajat, jolloin toiminta rakentaa siltaa teorian ja käytännön välille. Aallon Design Factory (2008) ja Startup Sauna (2010) ovat jo tällaisia globaalistikin tunnettuja omien alojensa roolimalleja. Urban Mill aikoo jatkaa tätä perinnettä kaupunkiinnovaatioiden teemalla.
  Avainsanat EUE, Urban Mill, tilojen yhteiskäyttö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EUE – Ajatuksia ohjaava tekeminen  Nro 3/2013 Sivu 23
Tilusjärjestelyillä lisää tuottoa metsätaloudelle
  Mikko Honkanen – Maija Lääti
  Lisätiedot Suomen metsäkiinteistöjen rakenne ja omistus on monin paikoin hyvin pirstoutunut ja siten epäedullinen kannattavan metsätalouden harjoittamisen näkökulmasta.
  Avainsanat tilusjärjestelyt, metsäkiinteistöt, metsätalous
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 24
Tilusjärjestelyjen käyttö suojelualueiden toteuttamisessa
  Jouko Sillanpää
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 27
Tilusjärjestelytoiminnan ohjauksen uudistaminen
  Väinö Ylikangas
  Lisätiedot Tarpeet ja mahdollisuudet kehittää maaseutua tilusjärjestelykeinoin ovat monipuolistuneet ja lisääntyneet. Tilanteen hyväksikäyttämiseksi maaseudun kehittämisen ja tilusjärjestelytoiminnan yhteydet on nyt ajanmukaistettava.
  Avainsanat tilusjärjestelyt, maaseudun kehittäminen, tilusjärjestelypolitiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 34
Timo Luoma-aho 1935–2018
  Toivo Kivipelto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2018 Sivu 46
Timo Soininen 1954–2021
  Kyösti Laamanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2022 Sivu 47
Tinglysingen fra domstolene til statens kartverk i Norge – realisering og konsekvenser
  Anne Cathrine Frøstrup
  Lisätiedot Session 3 ? Infrastruktur för lägesbunden information
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 36
Tohtori ja patriarkka Mauno ”Manu” Kajamaa
  Pentti Kallio
  Avainsanat Mauno Kajamaa
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2009 Sivu 57
Toimintojen kokoamista aluehallinnossa selvitetty
  Tarja Hyvönen
  Lisätiedot Aluehallintouudistuksen tavoitteena on mahdollisimman laaja aluehallinnon tehtävien kokoaminen.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, aluehallintouudistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Organisaatiot muutoksessa  Nro 1/2011 Sivu 44
Toimistosihteeri Marjut Kuusela
  Raimo Tuomala
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2015 Sivu 54
Toimitilapalvelujen ostaminen kunnissa lisääntyy
  Kari I. Leväinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 10
Toimitilojen kauppahintarekisteri
  Outi Torkkeli
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 29
Toimitilojen rakennuttaminen Chilessä, Etelä-Amerikan nopeimmin kasvavassa kansantaloudessa
  Reijo Mälkiä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 32
Toimitusinsinööri vastaa tarkoituksenmukaisesta kiinteistönmuodostamisesta Ruotsissa
  Göran Eriksson
  Lisätiedot Ruotsin ja Suomen kiinteistönmuodostamisen välillä on monia yhtäläisyyksiä, mutta myös erilaisuuksia. Ruotsissa kiinteistönmuodostaminen keskittyy ennen kaikkea tarkoituksenmukaiseen maankäyttöön, kun taas Suomessa näyttää pääasiallisesti omistusoikeus ohjaavan kiinteistönmuodostamista.
  Avainsanat kiinteistönmuodostaminen, lohkominen, osittamisrajoitukset, Ruotsin maanmittauslaitos, Ruotsi, soveltuvuusharkinta maanmittaustoimituksessa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 14
Toimitusten yksityistämisestä huonoja kokemuksia
  Vesa Walamies
  Lisätiedot Maanmittausalan yksityistämistä käsittelevä puheenvuoro, jossa kirjoittaja kertoo kielteisistä kokemuksistaan toimiessaan taksapalkkaisena toimitusinsinöörinä 1970- ja 1980-luvulla.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2005 Sivu 57
Toimitustuotannon laatumallien valmistelu on alkanut MML:ssa
  Marko Ollikainen
  Avainsanat maanmittaustoimitus, maastotyöt, laatumalli, kiinteistötehtävät
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 58
Toiseen todellisuuteen
  Ari Laitala
  Lisätiedot Kun seinät alkavat kaatua päälle neljästä suunnasta ja viranomainen valvoo maakunnan rajan ylittämistä, on aika vaihtaa todellisuutta. Virtuaalitodellisuutta käsittelevän juttusarjan toinen osa.
  Avainsanat virtuaalitodellisuus, virtual reality, Oculus, digitalisaatio, reaalimaailma, virtuaalisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 30
Toivo Meriläinen: Loikkarin taivas
  Aarre Terho
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/1997 Sivu 40
Tontinvuokrauksesta eräissä kaupungeissa ja erityisesti Lahdessa
  Petri Solonen – Jaakko Sirkjärvi
  Lisätiedot Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan opiskelun osana Petri Solonen teki opinnäytetyön Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan asuinkäyttöön tarkoitettujen tonttien vuokrauskäytäntöjen yhdistämisestä Nastolan ja Lahden yhdistyessä 1.1.2016 lähtien. Käytäntöjen lisäksi työssä perehdyttiin maanvuokraamista koskevaan lainsäädäntöön sekä Kuntaliiton suosituksiin ja EY:n valtiotukisäännöstöön.
  Avainsanat tontinvuokrauskäytäntö, maanvuokraaminen, Lahti, Nastola
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 30
Tonttiprojekti – kaupunkirakenteen tiivistämistä aivan uudella tavalla
  Jukka Kokkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 14
Tonttipula on ratkaistavissa
  Seija Vanhanen
  Lisätiedot Tonttien riittävyyden varmistamiseksi valtion ja kuntien on löydettävä uusi taloudellinen ratkaisu valtio-kunta-suhteessa. Sen ohella on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja jo kaavoitettujen mutta rakentamattomien tonttien sekä rakenteellisesti hyvien sijaitsevien raakamaa-alueiden saamiseksi rakentamisen piiriin.
  Avainsanat maapolitiikka, tonttimaa, pääkaupunkiseutu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2005 Sivu 6
Tonttitarjonta Tampereen seutukunnassa
  Kauko Peltomaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 16
Topografien Reunanvertauspäivät Seinäjoella
  Pentti Kallio
  Lisätiedot Topografit paikkatietojärjestelmän perustekijöinä.
  Avainsanat topografia, Reunanvertauspäivät, järjestötoiminta, Maanmittaushallituksen topografit ry
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 34
Topografin viimeinen rynnistys
  Tauno Jortikka
  Lisätiedot Kasvava paikkatiedon tarve aiheutti aikanaan Maanmittauslaitokselle painetta, johon vastaamaan saapuivat uudet tietotekniset välineet. Myöhemmin analogiset laitteet saivat kuitenkin väistyä digitaalisen maailman tieltä.
  Avainsanat topografi, peruskartoitus, Maanmittauslaitos, historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 52
Topografit kokoontuivat Sorsanpesällä
  Pentti Kallio
  Lisätiedot Heinäkuun lopun viikonvaihteessa kokoontui Maanmittaushallituksen ex-topografeja sekä puolisoita sekä muita kiinnostuneita perinteisille Reunanvertauspäivilleen Seinäjoen Hotel Sorsanpesään.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 52
Topografit muistelevat
  Pentti Kallio
  Lisätiedot Uutinen Maanmittaushallituksen topografit ry:n haastatteluaineiston luovuttamisesta Maanmittauslaitokselle, sekä Seppo Vepsäläisen muistelmateoksen "Topografin muisteluksia" esittelyä.
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 58
Topografit reunanvertauspäivillään Keuruulla
  Pentti Kallio
  Lisätiedot Maanmittaushallituksen topografit ry:n perinteiset XII Reunanvertauspäivät vietettiin 22.?23.8 Keurusselkä-hotellissa. Päiville osallistui eri puolilta maata 90 henkilöä.
  Avainsanat Maanmittaushallituksen topgrafit ry, Reunanvertauspäivät
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 46
Tor G. Tikkanen 1912–2008
  Antti Kuparinen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2009 Sivu 60
Tornator – pitkät perinteet metsäalalla
  Maisu Palovaara – Juha Immonen
  Lisätiedot Tornatorin juuret ovat vuodessa 1887, jolloin Lahteen perustettiin lankarullatehdas. 1900-luvun alkupuolella yhtiö keskittyi enenevässä määrin metsäteollisuuteen ja kasvatti myös metsäomaisuuttaan. Vuonna 1932 Tornatorin osake-enemmistö siirtyi Enso-Gutzeit Osakeyhtiön omistukseen. Nykyinen Tornator Oy syntyi Stora Enso Oyj:n yhtiöittäessä metsäomaisuutensa heinäkuussa 2002.
  Avainsanat metsäyhtiö, tilarekisteri, metsäteollisuus, GPS, metsäkartta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 20
Toteutettuja monialaisia elinikäisen oppimisen käytänteitä organisaatioissamme
  Marika Ahlavuo – Elina Ylikoski – Kaisa Jaalama – Matti Kurkela – Jussi-Matti Kallio – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Tarve yksilön ja organisaation osaamisen päivittämiseen on haasteellinen tehtävä, mutta parhaimmillaan elinikäinen oppiminen toimii niin yksilön kuin organisaation parhaaksi ja tekee maailmasta paremman paikan asua ja elää. Palkkiona onnistuneesta toiminnasta voi olla kasvanut liikevaihto, uudet palvelut, lisäarvoa toiminnalle tuovat yhteistyökuviot, näkyvyys, julkaisut tai vaikkapa imago. Asenne on yksi tärkeimmistä taidoista, kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Kouluttautumisvastuun sysääminen esim. työantajalle ei ole kovin tehokasta. Jos työnantaja ei pidä oma-aloitteisista työntekijöistä, niin sekin vaikeuttaa oppimista. Sitä enemmän osaamisvajeita on, mitä enemmän teoria tai käytäntö, tai jopa molemmat puuttuvat. Artikkelissa on kuvattu muutamia poimintoja elinikäisen oppimisen käytänteistä.
  Avainsanat oppimismahdollisuudet, yrittäjyys, uraohjaus, digitaalisuus, elinikäinen oppiminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2019 Sivu 8
Touko Laurila
  Aarre Terho
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2002 Sivu 67
Transversaaliskaala
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2018 Sivu 19
Transversaaliskaalasta
  Sakari Nikander
  Avainsanat transversaaliskaala, kenttämittaus, historia
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2018 Sivu 46
Trump, Sipilä ja Pihlajamäki
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 2/2017 Sivu 32
Tulevaisuuden avoimet kaupunkimallit
  Juho-Pekka Virtanen – Arttu Julin – Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä
  Lisätiedot 3D-kaupunkimalleja on kehitetty ja sovellettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Niiden kehitykseen ovat vaikuttaneet niin mittausteknologian kuin tietojärjestelmien kehitys, kaupunkien tarpeet sekä rakennus- ja infrasuunnittelun toimintatapojen muutos kuten tietomallipohjainen suunnittelu.
  Avainsanat kaupunkimalli, sovelluskehitys, peliteollisuus, pelimoottori, paikkatieto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 20
Tulevaisuuden dataa autonomisista roboteista
  Hannu Hyyppä – Juha Hyyppä – Marika Ahlavuo – Matti Kurkela
  Lisätiedot Autonomiset eli itseliikkuvat ajoneuvot ja robotit ovat osa arkeamme. Jo nyt voimme nähdä siivousrobotteja kauppakeskuksissa, päivittäistavaroita kaupasta asiakkaille toimittavia Alepa-kuljetusrobotteja kevyen liikenteen väylillä, nurmikoita leikkaavia robotteja, erilaisia valvontarobotteja tai last-mile-kuljetuksia tarjoavia robottibusseja.
  Avainsanat robotti, itseliikkuva, itseajava auto, avoin data, paikkatiedot, 3D
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 4
Tulevaisuuden elinehto: Tiedon, taidon ja osaamisen välittäminen
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Kuinka yksilöiden osaaminen saadaan jalostumaan ja välittymään maanmittausalan ja muiden alojen tiedon tarvitsijoiden kesken? Mikä on maanmittausalan kriittinen osaaminen ja mitkä ovat osaamis- ja koulutustarpeet? Kuinka tunnistetaan uudenaikainen osaaminen?
  Avainsanat maanmittausalan koulutus, osaamisen kehittäminen, osaaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan koulutus  Nro 4/2010 Sivu 37
Tulevaisuuden kunta – maankäyttöä, kunnallistekniikkaa, elinkeinopolitiikkaa sekä kulttuuria ja sivistystäkö?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 45
Tulevaisuuden säävaikutukset rakennuksiin Suomessa: kerrostalo tapaus ja piha-alueen pienilmasto
  Michela Galassini – Katja Virtanen
  Lisätiedot Ilmaston on odotettu lämpenevän nyt nopeammin kuin vuosituhansiin kasvihuonekaasupäästöjen viime vuosisadalla tapahtuneen voimakkaan kasvun vuoksi. Planeettamme lämpenemisellä on haitallisia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, tulvien lisääntyminen, kuivuuden yleistyminen Etelä-Euroopan alueella ja elinolojen heikkeneminen tietyillä alueilla.
  Avainsanat ilmastonmuutos, piha-alueen pienilmasto, energiasimulointi, passiiviset viilennysratkaisut
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 56
Tulevaisuuden teknologia sen ­todistaa: Kirkonrakentaminen uudistui 1800-luvulla
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Risto Känsälä
  Lisätiedot Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön ­mittauksen ja mallinnuksen instituutin (MeMo) tutkijat ovat mitanneet ja mallintaneet kuluvana vuonna Seinä­joella sijaitsevaa Ylistaron kirkkoa. Mittaukset liittyvät tekeillä olevaan dokumentti­elokuvaan ?Näin rakennettiin Ylistaron kirkko?. Dokumentissa tullaan hyödyntämään taustamateriaalina mm.  valokuvia, valittuja dokumentteja ja seurakunnan arkistoa sekä 3D-mittauksista käsiteltyä 3D-aineistoa. Dokumenttielokuvan julkaisuajankohta ajoittunee kirkon 170-vuotis­juhlavuoteen 2022. Dokumentti käsittelee ?Komiaksi kirkoksi? kutsutun kirkon rakennus­vaiheita vuosina 1847?1852 ja sen toteuttaa Elokuvayhdistys Filmiä ja valoa ry.
  Avainsanat 3D, kirkot, 1800-luku, Kuorikosket, Engel, Lohrmann, fotogrammetria
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 22
Tulevien ilmasto-olosuhteiden vaikutukset uuden koulutusrakennuksen energiantarpeeseen
  Dimitrios Siakas – Kaisa Kontu – Jussi- Pekka Krankkala
  Lisätiedot Ilmaston lämpeneminen ja sen tuleva kehitys synnyttää erilaisia sääilmiöitä, kuten leudompia talvia, voimistuneita lämpöjaksoja, voimakkaita tuulia, rankkoja sateita sekä nopeita ulkolämpötilojen vaihteluita.
  Avainsanat Ilmastonmuutos, rakennettu ympäristö, energiasimulaatiot, energiatehokkuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 13
Tulossa uusi RT-ohjekortti: Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä
  Eira Lampén
  Lisätiedot Rakennustieto julkaisee keväällä 2025 ohjekortin RT 103773 Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä. Ohjekortti on tarkoitettu suunnittelijoille ja hankkeeseen ryhtyville.
  Avainsanat luonnon monimuotoisuus, ohjekortti, RT-kortisto, luontosuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 10
Tulvariskien ymmärtäminen ja ­hallinta
  Thomas Banafa
  Lisätiedot Tulvariskien hallinnan ­tärkeimpiä ­osa-alueita on ­maankäytön ­suunnittelu, jolla voidaan ­merkittävästi vaikuttaa ­ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuuteen. ­Pitkäjänteinen ja luotettaviin ­ennusteisiin perustuva ­tulvariskien hallinta pitää sisällään kaikki ne ­toimenpiteet, joilla voidaan ­arvioida ja pienentää tulvariskejä sekä ­ehkäistä tai pienentää tulvista ­suoraan tai ­epäsuoraan aiheutuvia vahinkoja.
  Avainsanat tulva, tulvat, tulvariskien hallinta, tulvariskien hallintasuunnitelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 12
Tuntematon tilusjärjestely
  Väinö Ylikangas
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2012 Sivu 47
Tuntemattomille vesille
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2007 Sivu 36
Tuoko INSPIRE yhteensopivuuden vai tarvitaanko myös maanmittauslaitosten yhteistyötä?
  Antti Jakobsson
  Lisätiedot ?Tarvitaan yksityisten toimijoiden ja maanmittauslaitosten yhteistyötä, mikä perustuu peruspaikkatietoihin ja niihin yhdistettyyn muuhun tietoon.?
  Avainsanat INSPIRE, paikkatietopalvelut, geoportaali
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 1/2010 Sivu 42
Tuoko uusi hallitus oikeudenmukaisuutta kuntien ja valtion väliseen yhteistyöhön?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 23
Tuomarin tehtävissä
  Vesa Walamies
  Tyyppi Uutinen  Osasto Sattumuksia  Nro 4/2010 Sivu 58
Tuomarit ja insinöörit
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2016 Sivu 20
Tuomo Sakari Peltola 1945-2021 - Huippusuunnistaja ja Lapin ystävä
  Timo Linkola
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2021 Sivu 45
Tuore avoin väestöaineisto paljastaa pääkaupunkiseudun pulssin
  Claudia Bergroth
  Lisätiedot Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimusryhmä julkaisi pääkaupunkiseudun väestön vuorokausirytmiä kuvaavan paikkatietoaineiston avoimena datana. Matkapuhelinaineistoon pohjautuvan aineiston avulla voidaan tunnistaa väestökeskittymiä tunnin tarkkuudella ja tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen, terveys- ja pelastuspalveluiden tai kaupan toimintojen suunnittelussa. Aineisto on myös kansainvälisesti ­ensimmäisten joukossa: yhtä tarkkoja avoimia paikka­tietoaineistoja väestön dynamiikasta ei ole saatavilla juuri mistään kaupungista maailmassa.
  Avainsanat väestöaineisto, dynaaminen väestöaineisto, matkapuhelinaineisto, saavutettavuusaineisto, ruututietokanta
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 7
Tuotekehitys on paikkatietoyrityksen ydin
 
  Lisätiedot MGPosition Oy:n toimitusjohtaja Mirja Mustonen haastattelussa.
  Avainsanat yritystoiminta, GPS-mittaus, paikkatieto, Mirja Mustonen, MGPosition
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 6
Tuottava työympäristö
  Suvi Nenonen
  Avainsanat työympäristö, workplace-ajattelu, työtila-ajattelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 14
Tupla tai kuitti!
  Seppo Hasu
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2011 Sivu 76
Turhia ei kannata kysellä
  Vesa Walamies
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittari(a) naurattaa  Nro 4/2006 Sivu 56
Turun maanmittariklubi 100 vuotta
  Juha Hermonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 30
Turun mitta
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 1/2010 Sivu 51
Turun seudun uudesta koordinaattijärjestelmästä
  Jukka Hakala
  Lisätiedot Destia Oy Mittauspalvelut on mitannut Turun seudun kunnille laajan GPS-verkon uuden yhtenäisen koordinaattijärjestelmän perustaksi. Hankkeeseen sisältyivät myös konversiot uusiin projektiokaistoihin sekä järjestelmien väliset koordinaattimuunnokset.
  Avainsanat gps-mittaus, geodesia, koordinaattimuunnokset, koordinaattikonversio, koordinaattijärjestelmä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 31
Turun seudun yhtenäisten koordinaatistojen GPS-runkomittaus
  Pasi Kråknäs
  Lisätiedot Destian Mittauspalvelut mittaa Turun seudun kunnille kokonaan uuden runkoverkon ja laatii koordinaatistomuunnokset, joiden avulla voidaan valmistella Turun seudun yhtenäisen koordinaatistojärjestelmän käyttöönottoa vuoden 2009 aikana.
  Avainsanat GPS-runkomittaus, EUREF-FIN, koordinaatistomuunnos, runkoverkon uudistaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 42
Tutkimus avaa karttapohjaisten osallistumismenetelmien roolia nykypäivän suunnittelussa
  Liina Marttila – Kirsi Forss
  Lisätiedot Karttapohjaisten osallistumismenetelmien avulla voidaan tuottaa uutta tietoa, joka perustuu kansalaisten kokemuksiin ja näkemyksiin. Tällaista paikkaan sidottua tietoa on viime aikoina hyödynnetty etenkin yleis- ja asemakaavoituksessa ja yhä enemmän myös liikenne-, viheralue- ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa.
  Avainsanat karttakysely, karttapohjainen osallistumismenetelmä, kaupunkisuunnittelu, osallistuminen, vaikuttaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 6
Tutkimus lainhuudattamattomista määräaloista
  Seppo Ahokas
  Lisätiedot Miksi määräalan lainhuudatus laiminlyödään? Mitä seurauksia laiminlyönneistä aiheutuu? Ovatko viranomaiset aseettomia? Onko asialle tehtävissä jotain?
  Avainsanat määräala, lainhuudatus, varainsiirtovero
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 28
Tutkimusta paikannusmenetelmien kehittämiseksi – monimenetelmäpaikannus
  Ruizhi Chen – Risto Kuittinen
  Lisätiedot Henkilökohtainen navigointi yleistyy suuresti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun tavoitteena on paikannuksen toimivuus luotettavasti sekä sisä- että ulkotiloissa, menetelmäkehitykselle asetetaan suuria vaatimuksia.
  Avainsanat GPS, henkilökohtainen navigointi, mobiili paikannus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 28
Tuttujen polkujen tallaamista
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2016 Sivu 35
Tutustu Tekniikan museoon – ja maanmittausmuseoon
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 52
Tuulipuistossa - offshore
  Ari Laitala
  Lisätiedot Sundar Pichai kävi tuomassa Googlen melko yllätyksettömät mutta toki kovin tervetulleet terveiset. Suomi on hyvä maa investoida paitsi palvelinkeskuksiin, myös tuulivoimaan. Lisää tuulivoimaa alkaa ripeästi nousta mm. Kainuuseen.
  Avainsanat tuulivoima, tuulipuisto, tuulienergia, tuulimylly, tuulipuisto, energia, offshore, Google
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2019 Sivu 30
Tuuliruususta viistosaderuusuksi
  Ari Laitala
  Lisätiedot Ilmastonmuutos lisää tuulia ja sateita. Näitä molempia tarvitaan viistosateen syntyyn. Viistosateet ovat yksi merkittävimpiä sään rakennusrasitusta aiheuttavia ilmiöitä. Ilmiön konkretisointiin ei kuitenkaan ole ollut havainnollisia esittämistapoja.
  Avainsanat viistosade, ilmastonmuutos, sademäärä, tuuliruusu, viistosaderuusu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 50
Tuure Raittinen (1920–2008)
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2008 Sivu 77
Tyhjästä Euroopan eturiviin - Viron hämmästyttävä tarina - Osa II
  Raivo Vallner
  Lisätiedot Tämä haastattelu on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin Viron maaolojen kehittämiseen neuvostoajan jälkeen (Maankäyttö 3/2017). Tässä osassa tarkastellaan kartta-alan ja paikkatietojen kehitystä sekä kansainvälistä yhteistyötä tuosta ajasta tähän päivään. Kirjoitus perustuu Raivo Vallnerin toimittamiin tarkkoihin teksteihin.
  Avainsanat Maa-amet, Viron maanmittauslaitos, maanmittaus Virossa, paikkatieto
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 10
Tyhjää täynnä vai täynnä uusia mahdollisuuksia? Australialaisen konkariprofessorin tärpit vajaakäytön taltuttamiseen
  Saija Toivonen
  Lisätiedot Tyhjiin ja vajaakäyttöisiin toimitiloihin voi törmätä tätä nykyä niin ­Helsingissä kuin ­Sydneyssäkin. Vajaakäytöstä on ­tullut ­kroonistuva vaiva, jota vahvistavista ­muutosvoimista ei ole puutetta. Huokailun ja käsien vääntelyn sijaan asiaan asialle voi yrittää tehdä jotakin. Sydneyn teknillisen yliopiston professori Sara Wilkinson tarttui ­haasteeseen ja kehitti tutkimushankkeessaan joukon ­apukeinoja.
  Avainsanat vajaakäyttö, uusiokäyttö, Sara Wilkinson, co-working, Australia, T.W.A.T
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 8
Tyvestä puuhun noustaan
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 1/2023 Sivu 39
Työasema
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2016 Sivu 26
Työelämää Ranskassa
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 2/2009 Sivu 42
Työkalu nimeltään Datscha
  Hanna Lauhkonen
  Lisätiedot Datscha on Ruotsista Suomen markkinoille viime vuonna rantautunut yritys, joka tarjoaa internet-pohjaisen työkalun kiinteistö- ja vuokramarkkinoiden analysointiin.
  Avainsanat Datscha, kiinteistömarkkinat, vuokramarkkinat
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 42
Työmme arvo
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 4/2003 Sivu 19
Työn vaativuuden arviointi
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 1/2007 Sivu 43
Työntekoa koronan aikaan
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2021 Sivu 33
Työryhmästä tiimiksi – työskentelytavan muutos henkilöstön näkökulmasta
  Raimo Tuomaala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 24
Työskentelyä Uudenmaan liitossa – kestävää kehitystä Kuusisen yläkerrasta (haastattelussa Seija Vanhanen)
  Tuula Manninen
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 6
Työura Mikkelissä 1963–1982
  Kalevi Raussi
  Lisätiedot Kirjoittaja jatkaa Maankäytön nrossa 2/2014 alkanutta muistelmasarjaansa kertoen työvuosistaan mm. Mikkelin läänin maanmittauskonttorissa.
  Avainsanat Raussi, historia, muistelmat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Vanhan maanmittarin muistelmia  Nro 3/2014 Sivu 36
Työvoimasta käynnistyy kilpailu
 
  Lisätiedot Maanmittausalalla tarvitaan edelleen ponnisteluja opetuspaikkojen ja opetusedellytysten turvaamiseksi. Oikeiden mielikuvien viestittäminen opiskelua suunnitteleville on tärkeää.
  Avainsanat opiskelu, opetus, työvoima
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2006 Sivu 5
Tähdätystä mittauksesta pistepilveen
  Pasi Laurila
  Lisätiedot Insinöörien työ liittyy tarkoituksenmukaisten ja työtä säästävien teknisten ja teknologisten keinojen tuntemukseen, kehittämiseen ja käyttötaitoon. Maanmittauksessa käytettävät mittauslaitteet ja -menetelmät kehittyvät ja automatisoituvat nopeasti. Tämä on lähtökohtaisesti myönteistä kehitystä. Työelämään valmentavalle koulutukselle tämä synnyttää haasteita, joihin vastaaminen ei ole kovin yksinkertaista.
  Avainsanat mittausten automatisointi, mittausmenetelmien integraatio, maanmittausalan koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 22
Täsmäparantamisella kokonaistaloudellisuutta kadun kunnostukseen
  Petri Roimela
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 20
Täyden korvauksen periaatteen toteutuminen lunastustilanteissa
  Simo Mikkola
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 22
Täydennyskoulutuksen uusi aalto
  Petja Partanen
  Lisätiedot Aalto-yliopiston myötä yhdyskuntasuunnittelun opetus ja tutkimus myllättiin perusteellisesti. Nyt paketti alkaa olla kasassa ? niin DI-tutkinto-opiskelijoille kuin täydennyskoulutusta kaipaaville alan ammattilaisille.
  Avainsanat täydennyskoulutus, yhduskuntasuunnittelu, opiskelu, koulutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 24
Täydennysrakentaminen taloyhtiön tontilla – väitöskirja yhteisen päätöksenteon edellytyksistä
  Tuulia Puustinen
  Lisätiedot Lähiöiden pääasiassa 1960?70-­luvuilla massatuotetun rakennuskannan ­korjausvelka on yksi asuntosektorin suurimmista haasteista Suomessa.
  Avainsanat lähiö, taloyhtiö, korjausvelka, täydennysrakentaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 32
Täysi korvaus ja korko
  Veikko O. Hyvönen
  Lisätiedot Kirjoittaja jatkaa keskustelua matalimman käyvän arvon periaatteesta ja sen leviämisestä arvioimiskäytäntöömme.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2009 Sivu 50
Täysi korvaus takaa riittävän korvauksen joka toisessa tapauksessa
  Juhana Hiironen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2014 Sivu 50
UAV-LiDAR – kartoittajan unelma vai painajainen?
  Kjell Tuominen – Mikko Sippo – Hannu Korpela
  Lisätiedot Kevyet, automaattisesti ohjautuvat helikopterit ja lennokit, joihin on asennettu kamera, ovat olleet viime vuosien hittituote kaikkialla maailmassa. Nyt markkinoille on tullut laitteita, jotka on varustettu hinnaltaan edullisilla laserkeilaimilla. Nämä niin sanotut teollisuuskeilaimet valmistetaan suurina sarjoina ja niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on jokin muu kuin maanmittaus. Olisiko tällainen järjestelmä oiva ratkaisu jokamiehen kartoitukseen? Mitä operointi edellyttää ja voiko tuloksiin luottaa? Sitä yritettiin selvittää testilennoilla, jotka tehtiin kesäkuun lopulla Maanmittauslaitoksen koemittauskentällä Kirkkonummen Sjökullassa.
  Avainsanat UAV-keilaus, laserkeilain, teollisuuskeilain, testilento, pistepilvi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2016 Sivu 28
Ukrainan ja Israelin sotien vaikutus kiinteistöjemme hintoihin
  Peter Ache
  Lisätiedot Onko kyse sodasta vai turvattomuuden pelosta?
  Avainsanat kiiinteistö, arvo, kriisi, kiinteistöarviointi, shokit, epävarmuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 13
UKTJ testaa kuntien kiinteistötiimien muutoskykyä
  Janne Hartman
  Lisätiedot Keskustelu UKTJ:n ympärillä keskittyi teknisten toteutusten onnistumiseen ja aikataulujen pitämiseen. Huomattavasti vähemmälle jäi huoli siitä, miten kuntien kiinteistönmuodostuksesta vastaavat henkilöt selviävät UKTJ:n tuomasta muutoksesta työtehtäviin.
  Avainsanat UKTJkii, UKTJ, kiinteistötietojärjestelmä, kiinteistörekisteri
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 5
Ulko- ja kotimaisia kokouksia
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2013 Sivu 43
Ulko-oppimisympäristöjen käyttö on lisääntynyt kouluissa
  Ulla Myllyniemi
  Lisätiedot Yhä useammassa koulussa ­opetetaan säännöllisesti ulkona ­ympäri Suomea. Ulkona opiskellaan ­opetussuunnitelman mukaisesti ­monipuolisesti eri ­oppi­aineita. ­Ulkoluokkatoimintaan sopivat monenlaiset ulkoalueet ­luonnonympäristöistä ­rakennettuihin ympäristöihin. Maankäytön ja ­kaavoituksen kannalta se tarkoittaa sitä, että koulujen lähialueille tulee turvata ulkoluokkatoimintaan sopivia metsiä ja muita luontoalueita.
  Avainsanat ulko-opetus, ulkoluokkatoiminta, lähiluonto, oppimisympäristöt, kokemuksellisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2024 Sivu 30
Universaaliskanneria etsimässä eli miten valita maalaserkeilain?
  Nina Heiska
  Lisätiedot Viime vuosina maalaserkeilainten määrä on kasvanut nopeasti Suomessa. Laitteisiin perehtymätön ostaja uppoaa nopeasti mainoslauseiden ja teknisten tietojen suohon. Millaisia asioita laitteiden valinnassa kannattaa siis pohtia?
  Avainsanat maalaserkeilain, laserkeilaus, mittauslaitteet, universaaliskanneri, etäisyyden mittaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 30
Universal-reparaturgerät
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 3/2011 Sivu 54
Uoman kartoitus -teknologia
  Veli-Pekka Sirniö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2004 Sivu 26
Urho Rauhala tuntee array algebran
 
  Lisätiedot Länsimaan tietäjä johdattaa lukijan ymmärryksen ulkopuolelle
  Avainsanat array algebra, yleinen inverssiteoria, 4-D-fotogrammetria, geodesia, kuvantiivistys, Taylorin käänteiskaava
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 34
Urho Rauhala – maailmantason matemaatikko
 
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2003 Sivu 26
Urpo Vilenius
  Aarre Terho
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2003 Sivu 53
Utdanning og forskning innen eiendomsfag og geomatikk i Norge
  Inge Revhaug
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EDU  Nro 3a/2013 Sivu 26
Uudella johtamisjärjestelmällä apu nopeasti oikeaan paikkaan
  Katariina Koivisto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2004 Sivu 12
Uudelleen syntymisen ihme
  Sakari Nikander
  Lisätiedot KKO:n tuomion 30/20.1.1999 tarkastelua.
  Tyyppi Oikeustapauksen tarkastelu  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 56
Uuden kunnan tehtävät ja resurssit tasapainoon – toisen omaisuutta ei voi myydä omaan lukuunsa
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 27
Uuden sukupolven Internet-karttapalvelu käyttöön Turun seudulla
  Katja Ayres
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2007 Sivu 38
Uuden öljyn anatomia
  Ari Laitala
  Lisätiedot Sanotaan, että avoin data on uutta öljyä ja että kaikesta datasta noin 90 % on jollain tarkkuudella yhdistettävissä johonkin paikkaan. Mikäli tämä on edes osin totta, istuvat maanmittarit satumaisten rikkauksien päällä.
  Avainsanat avoin data
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2015 Sivu 10
Uudenlaisen yhteistyökulttuurin kokeilu- ja käynnistysalusta
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Lars Miikki – Anna-Stina Tähkävuori – Matti Kurkela
  Lisätiedot Rakennusalan tieto- ja taito­keskittymä TITAN oli Helsingin kaupungin ­innovaatiorahaston sekä Metro­polian, Aalto-yliopiston ja Stadin AO:n ­yhteisrahoitteinen hanke vuosina 2023?2025. Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan tutkimus- ja oppilaitosta ­yhdistivät voimansa tehostaakseen oppilaitosten, yritysten ja Helsingin kaupungin välistä yhteistyötä etenkin avoimen oppimisen, osaavan työvoiman, tutkimuksen, innovaatioiden, tulevaisuuden tiedon ja taitojen ympärillä.
  Avainsanat innovaatioekosysteemi, rakennusala, tapahtumat, opetus Key words: innovation ecosystem, construction industry, events, education,
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 12
Uudet arviointitermit tulivat! Osaatko ne jo?
  Saija Toivonen
  Lisätiedot Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys SKAY julkaisi elokuun alussa suomennoksen Kansainvälisistä arviointistandardeista IVS 2017. Uuteen, suomenkieliseen termistöön tutustuttamiseksi SKAY järjesti 24.9.2019 koulutuksen, jossa kerrattiin myös standardin sisältöä käytännön arviointityössä.
  Avainsanat Kiinteistöarviointi, arviointimentelmä, lähestymistapa, koulutus, SKAY, standardi, arviointistandardi, IVS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2019 Sivu 20
Uudet kuntapäättäjät – entiset haasteet kunnan maapolitiikassa
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 42
Uudet luudat lakaisevat
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 3/2006 Sivu 28
Uudet palvelut, yritykset ja ammatit
  Tapani Piri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2002 Sivu 17
Uudet päättäjät, vanhat haasteet
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Haetaanko aidosti yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ratkaisua vai saneleeko hallituksen ja ministeriön piirissä asetettu poliittinen tavoite lopputuloksen yhteiskunnallisista vaikutuksista huolimatta?
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 40
Uudet teknologiat lisäävät kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua elinympäristönsä kunnossapitoon
  Katja Ayres
  Lisätiedot Katu- ja viheralueiden hoitoon haetaan uusia keinoja kansalaisaktiivisuutta ja uusinta teknologiaa yhdistämällä. Tekes-rahoitteisessa hankkeessa kehitettävän toimintamallin odotetaan parantavan elinympäristön laatua ja säästävän kunnissa selvää rahaa.
  Avainsanat katu- ja viheralueet, kunnossapito, omaisuuden hallinta, asukaspalaute, sähköinen asiointi, Tekla, Turku, Tekes-hanke, eModel
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2007 Sivu 34
Uudet tiedonkeruutekniikat luovat uusia haasteita
 
  Lisätiedot TKK:n fotogrammetrian ja kaukokartoituksen professori Henrik Haggrén Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Avainsanat kaukokartoitus, fotogrammetria, Mapvision, Teknillinen korkeakoulu, opetus, tutkimus
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 6
Uudet toimintatavat & tekijät
  Arvo Kokkonen
  Lisätiedot Maankäyttö julkaisee Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkosen puheen Maanmittauspäivien 2015 avajaisista, jotka pidettiin 16.4. Espoossa. Sitaatit toimituksen.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Maanmittauspäivät 2015, Arvo Kokkonen, avajaiset, avajaispuhe
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 20
Uusi hallitus aloitti Münhenissä – alueellinen konferenssi Marrakechissa
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2003 Sivu 41
Uusi kartasto Karjalan Kannaksen sodan ajan kartoista
 
  Lisätiedot Karttakeskuksen uutuuskirja Kannaksen sotakartasto 1939?1944 kokoaa Karjalan kannaksen kartat viime sotien ajalta yksiin kansiin.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2015 Sivu 52
Uusi kartta vie aikamatkalle kulta-ajan Viipuriin
 
  Lisätiedot Karttakeskuksen historiallinen uutuustuote Viipuri 1930 johdattaa historiasta kiinnostuneet 1930-luvun Viipuriin kartoin ja tekstein.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2015 Sivu 51
Uusi kiinteistötekniikan oppikirja
 
  Lisätiedot Esittelyssä Arvo Vitikaisen "Kiinteistötekniikan perusteet".
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2015 Sivu 53
Uusi kunnan maapolitiikka - Pekka V. Virtasen "Kunnan maapolitiikka" arvioitavana
  Jouko Meriluoto
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2001 Sivu 48
Uusi laki rakennusperinnön suojelemiseen
  Mikko Härö
  Lisätiedot Vuoden 1985 rakennussuojelulaki on uudistettu laiksi rakennusperinnön suojelemisesta. Laissa on paljon vanhaa ja tuttua, kokonaisuudistukseen ei päästy. Lakia on silti kyetty terävöittämään ja selkeyttämään aiemmasta.
  Avainsanat rakennussuojelu, ympäristön suojelu, kulttuurihistoriallinen suojelu, rakennusperinnön suojelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2010 Sivu 26
Uusi lehti kääntyy FIG:n toiminnassa
  Markku Villikka
  Lisätiedot FIG:n uusi Münchenissä valittu hallitus professori Stig Enemarkin johdolla aloitti työnsä virallisesti vuoden vaihtuessa. Samalla myös uudet komissiopuheenjohtajat ? joukossa prof. Kauko Viitanen arviointikomission puheenjohtajana ? ovat saaneet työnsä käyntiin ja työohjelmansa viimeistellyiksi tulevalle nelivuotiskaudelle.
  Avainsanat München, FIG
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2007 Sivu 51
Uusi maanmittarin määritelmä – Olympiahengessä Ateenaan
  Markku Villikka
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2003 Sivu 42
Uusi opas Kirkkoympäristön suojelusta maisemasuunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille
 
  Lisätiedot Kirkkoympäristön vaaliminen maankäytön suunnittelussa ja maisemanhoidossa -opas esittelyssä
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2009 Sivu 48
Uusi päätoimittaja Maankäyttö-lehdelle
 
  Lisätiedot Uusi päätoimittaja Ari Laitala Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Avainsanat Maankäyttö-lehti, päätoimittaja
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 4/2011 Sivu 52
Uusi rataosuus pitkästä aikaa rakenteille – Kerava–Lahti-oikorata haasteellinen mittauskohde
  Tauno Suominen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 17
Uusi tekniikka muokkaa kiintopisteiden mittausta ja tietopalvelua Tampereella
  Olavi Ujanen
  Lisätiedot Maastoon on rakennettu ja mitattu vuosisatojen ajan kiintopisteitä jotka toimivat erilaisten maastomittauksien lähtöpisteinä. Tässä artikkelissa tuodaan esille kiintopisteiden ja koordinaattien mittaamiseen sekä niiden hyödyntämiseen liittyviä, sinänsä pieniä mutta käyttäjiä helpottavia tekniikoita ja menetelmiä.
  Avainsanat kiintopiste, mittaus, tietopalvelu, maastoonmittaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2006 Sivu 40
Uusi teknologia ja laaja-alaisuus tarjoavat innostavia mahdollisuuksia (haastattelussa Jukka Noponen)
  Markku Villikka
  Lisätiedot Maa ja Vesi Oy:n (Jaakko Pöyry Group) toimitusjohtajan Jukka Noposen haastattelu.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 18
Uusi teknologia on muokannut suurikaavaisenkin kartoituksen (Paavo Uutun haastattelu)
 
  Lisätiedot Suomen Kartoitus ja Mittaus SKM Oy:n toimitusjohtaja Paavo Uuttu Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 6
Uusi työkalu helpottaa aluesuunnittelijoiden arkea
  Sami Lankiniemi
  Lisätiedot Syksyllä 2013 järjestetyssä Kestävät alueet seminaarissamme oli koolla satapäinen joukko aluesuunnittelijoita ideoimassa kestävän kehityksen edistämistä aluetasolla. Päädyimme yhteistuumin seuraavaan tulokseen: kestävän aluesuunnittelun työkaluja löytyy kyllä jo, mutta tietoa on vaikea löytää, sillä sitä on ripoteltu pitkin internetiä. Tämä ongelma oli ratkaistava.
  Avainsanat alueportaali, kestävä kehitys, aluesuunnittelu, Green Building Council
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 38
Uusi vesilaki ja Tarkeelanjärven nostohanke
  Jaakko Sirkjärvi
  Lisätiedot Tarkeelanjärven ja Niemilammen vedenpinnan nostohankkeen yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan koulutusohjelma pääsi perehtymään uuteen vesilainsäädäntöön, ja totesimme, että se sisältääkin paljon maanmittaria kiinnostavaa asiaa.
  Avainsanat uusi vesilaki, vedenpinnan nosto, isojaon aikainen rantaviiva, hyöty- ja haitta-analyysi, Metropolia, Tarkeelanjärvi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 10
Uusi yksityistielaki ja tiekunnan ­kokouspäätösten oikaisukeinot
  Sara Pitkälä – Sakari Haulos
  Lisätiedot Uusi yksityistielaki (13.7.2018/560) on tullut voimaan 1.1.2019 ja ollut siis nyt voimassa parisen vuotta. Yksi uuden lain merkittävimpiä uudistuksia koski kuntien tielautakuntien lakkauttamista. Aiemmin tielautakunnille kuuluneet ­tehtävät siirtyivät usealle eri taholle.
  Avainsanat yksityistielaki, tielautakunta, yksityistie, oikaisukeino
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 4
Uusia Internet-pohjaisia menetelmiä suunnitteluprojektien vuorovaikutuksen järjestämiseen
  Kari Mikkonen – Johanna Pekkanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 15
Uusia säädöksia
  Markku Markkula
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen organisaation muuttamista koskevat lait on vahvistettu. Merkittäviä osia Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta sekä Geodeettinen laitos liitetään Maanmittauslaitokseen vuoden 2015 alusta. Kaavoitusmittausten valvonta on siirtynyt 1.5.2014 lukien pois Maanmittauslaitokselta maankäyttö- ja rakennuslain muutosten sekä kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) kumoamisen jälkeen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistetään 2015 vuoden alusta uudeksi Luonnonvarakeskukseksi, joka jatkaa tutkimuslaitoksena maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2014 Sivu 48
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2000 Sivu 59
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2001 Sivu 50
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2001 Sivu 36
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2001 Sivu 46
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2001 Sivu 49
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2002 Sivu 45
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2002 Sivu 40
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2003 Sivu 36
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2003 Sivu 28
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2003 Sivu 48
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2004 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2004 Sivu 42
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2005 Sivu 40
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2005 Sivu 36
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2005 Sivu 45
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevia säännöksiä on uudistettu. Lisäksi on säädetty kokonaan uusi osakeyhtiölaki. Rautateitä koskevia säännöksiä ollaan uudistamassa. Kuitenkaan mm. rautatietoimitusta koskevaa uutta ratalakia ei vielä ole hyväksytty.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2007 Sivu 56
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Vuokra-alueiden järjestelystä vuonna 1962 annettu laki (218/1962) on kumottu. Uusi ratalaki, jonka 5 luvussa on mm. säännökset ratatoimituksesta, tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Pieniä muutoksia on tehty maankäyttö- ja rakennuslakiin, lunastuslakiin, metsälakiin ja maakaareen.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2007 Sivu 49
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Maanmittauslaitosta ja maa- ja metsätalousministeriötä (MMM) koskevia useita uusia maksuasetuksia on annettu vuoden 2007 lopulla. Kiinteistönmuodostamislakia, yhteisaluelakia, yksityistielakia, lunastuslakia ja maakaarta ollaan muuttamassa, mihin liittyen hallituksen esitys on valmisteilla. Yhteismetsälakia on jo uudistettu vuoden 2008 alusta. Toteuttamisprojekti (KIRSI) kiinteistöjen kirjaamisasioiden (kiinnitys- ja lainhuutoasiat) siirtämiseksi tuomioistuinlaitokselta Maanmittaushallinnolle on alkanut vuoden 2008 tammikuulla. Tavoitteena on hallituksen esityksen valmistelu vuoden 2009 alkuun mennessä.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2008 Sivu 54
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Kiinteistötoimitusmaksua koskevia säännöksiä on uudistettu ja muutettu. Paikkatietoinfrastruktuurilaki (HE 19/2009 vp.) ja lait koskien kirjaamisasioiden (eli lainhuuto- ja kiinnitysasioiden) siirtämistä käräjäoikeuksilta maanmittaustoimistoille (HE 30/2009 vp.) ovat eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Maankäyttö- ja rakennuslakia sekä eräitä muita ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia säädöksiä on muutettu.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2009 Sivu 41
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2009 Sivu 40
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2009 Sivu 39
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2010 Sivu 47
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2010 Sivu 41
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2011 Sivu 63
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2011 Sivu 45
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2011 Sivu 49
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2011 Sivu 49
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen maksuasetusta on muutettu. Osa aineistojen käyttöoikeudesta on tulevaisuudessa maksutonta. Teknisluonteisia muutoksia on tehty ns. KTJ-lakiin, kaupanvahvistajalakiin sekä Maanmittauslaitoksen hallintolakiin.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2012 Sivu 29
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2013 Sivu 32
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Tasavallan presidentti vahvisti 23.8.2013 muun muassa lain sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (622/2013). Suurin osa kiinteistön luovutuksista voidaan jatkossa tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä. Vastaavasti kiinnityshakemukset voidaan tehdä sähköisesti ja sähköiset panttikirjat ottaa käyttöön. Vahvistetut lait tulevat voimaan 1.11.2013. Eräisiin luovutuksiin ja kiinnityshakemuksiin säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.3.2015 lukien.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2013 Sivu 46
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2013 Sivu 44
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2014 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Vuodenvaihteeseen suunnitellut lainmuutokset on saatu vietyä läpi ja voimaan 1.3.2014 mennessä. Eräitä täydentäviä säädöksiä tuli vielä voimaan 1.4.2014. Hallintokantelujen käsittelyä koskeva hallintolain muutos on jo hyväksytty eduskunnassa (368/2014). Yli kahta vuotta vanhempaa hallintokantelua ei viranomaisen tarvitse tutkia ilman erityistä syytä. Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Tietoyhteiskuntakaari (HE 221/2014 vp.) on ollut useampien valiokuntien käsiteltävänä ja ilmeisesti annetaan ennen eduskunnan kesälomia. Tulevassa laissa on mm. maanomistajia velvoittavia, pakottavia säännöksiä luovuttaa oikeuksia kaapeleiden yms. johtojen sekä mastojen sijoittamiseen.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2014 Sivu 32
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Tietoyhteiskuntakaari on nyt julkaistu Suomen säädöskokoelmassa nrolla 917/2014. Valtiota vastaan tehtyjen vahingonkorvausvaatimusten käsittelyä ollaan keskittämässä Valtiokonttorille. Maanmittauslaitoksen toiminnasta tehtyjen vahingonkorvausvaatimusten käsittely on pysytetty Maanmittauslaitoksella, jolloin eräänä edellytyksenä on oikeusopillisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden toimiminen asioiden käsittelijöinä. Uusi kalastuslaki on edennyt eduskuntaan.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2014 Sivu 51
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Kiinteistönmuodostamislain tilusjärjestelyjä koskevia säännöksiä muutettiin ja samalla säädettiin uusi uusjakojen tukemislaki ja -asetus. Maanmittauslaitos on saanut uuden työjärjestyksen, kun organisaatiota muutettiin 2015 alusta. Maksuasetuksia on uudistettu. Uuden kalastuslain käsittely eduskunnassa on kesken. Uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) on tullut lain 1347/2014 nojalla voimaan vuoden 2015 alusta.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2015 Sivu 46
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Uusi kalastuslaki tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Maanmittauslaitoksen entiset tehtävät pääosin säilyivät uudenkin lain mukaan. Ylä-Lapin kalastussäännöksiä tarkennettiin, jolloin muun ohella kiinteistömääritystoimituksen yhteydessä ratkaistavia asioita on lisätty. Erityisen kalastusoikeuden haltijan ja vesialueen omistajan kalastusoikeuksien yhteensovittamisesta on nyt säännökset. Kulkuyhteys kalastusoikeusalueelle järjestyy jatkossa muutoin kuin kalastuslain säännöksin. Viime vaiheessa poistettiin kalastuksenhoitomaksu eläkeläisiltä, jolloin maksun määrä nousi 39 euroon vuodelta. MRL:n muutoksessa säädettiin muun muassa kunnan maapolitiikasta. Maakuntajaosta 2016 voimaan tuleva laki vaikuttaa muun ohella maaoikeuksien tuomiopiireihin.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2015 Sivu 48
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot INSPIRE-direktiivin voimaanpanolakia 421/2009 on muutettu eräiden teknisten seikkojen ja määritelmien osalta 1.1.2016 lukien. Kiinteistötoimitusmaksuista on annettu kaksivuotinen uusi maa- ja metsätalousministeriön asetus vuosiksi 2016 ja 2017. Tuomioistuinkäsittelystä määrättäviä maksuja on korotettu. Esimerkiksi suullinen maaoikeuskäsittely maksaa nyt 500 euroa. Tämän lisäksi tulevat mahdollisesti, kuten tähänkin asti, OK 21 luvussa säännellyt oikeudenkäyntikulut, kuten mahdolliset asiamiespalkkiot, jolloin jutun hävinnyt saattaa joutua korvaamaan myös vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2016 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Luonnonsuojelulakia on muutettu koskien rajojen merkitsemistä maastoon. Metsähallituksesta annettu lainsäädäntö vaikuttaa myös tie- ja ratatoimituksissa valtiolle maksettaviin korvauksiin. Eduskunnan käsittelyssä ovat olleet ns. KaPA-laki (HE 59/2016 vp.), KML:n muutospaketti (HE 102/2015 vp.) ja ratojen rajaamistoimitukseen liittyvä lakipaketti (HE 49/2016 vp.). Uusi tuomioistuinlaki (HE 7/2016 vp.) merkitsisi muun ohella maaoikeuksien toimintaan liittyvää uutta sääntelyä. Yksityistielain kokonaisuudistuksen valmistelu on aloitettu LVM:ön johdolla.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2016 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Toimitusinsinöörin kelpoisuutta koskeva lakimuutos tulee voimaan 1.1.2017. Maanmittausalan AMK-insinöörin tutkinto on riittävä perustutkinto Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin tehtäviin. Samalla on kumottu eräitä vanhoja tilusjärjestelysäädöksiä sekä pyritään lakkauttamaan historiallisia kiinteistörekisteriyksiköitä, joiden säilyttämiseen ei ole oikeudellisia perusteita. Yleisiin tarpeisiin erotettujen vanhojen kirkkojen ja hautausmaiden alueiden ym. lakkauttamisen lisäksi 1.1.2017 lähtien tavoitteena on KRL 2 §:ssä säädetystä kiinteistön laaduista vähitellen lakkauttaa erilliset vesijätöt, joita on erityisesti Pohjos-Savossa. Sähköisiin panttikirjoihin ollaan siirtymässä 1.6.2017 lukien. Paperisten panttikirjadokumenttien perusteella ei uusia lainoja enää voida myöntää kiinteistövakuuksia 1.1.2020 lukien. Rautatiealueiden rajaamistoimituksen ilman erillistä ratasuunnitelmaa tulevat mahdollisiksi 15.8.2016 lukien. 16.7.2016 tuli voimaan hallinnon yhteisistä sähköisten tukipalveluista.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2016 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Tuomioistuinlaki lienee merkittävin säädösmuutos viime kuukausina. Tulevaan sääntelyyn on ympäristöministeriön sektorilta tulossa ympäristösuojelulain muutoksia, jossa luvanvaraisuutta on pyritty karsimaan ja lupien päällekkäisyyttä vähentämään. Lisäksi yhden luukun lakihanke YM:ön hallinnonalalla on käynnistymässä. Hallintolakiin on tulossa neuvontavelvoite lupa-asioissa sähköisten tietojärjestelmien kautta.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2017 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Uudet säädökset koskevat YVA-lainsäädännön muutosta, rahanpesun estämistä ja jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla. Maanmittauslaitos on saanut uuden työjärjestyksen elokuun alussa 2017. Tenojoen kalastusta on järjestelty uudelleen Norjan kanssa allekirjoitetussa kalastussäännössä sovitulla tavalla. Syksyllä mahdollisesti ovat menossa eduskuntaan kolmiulotteista kiinteistöä koskeva lakipaketti, uusi yksityistielaki, laki avaruustoiminnasta sekä maantielain muutos. Kiinteistönmuodostamislain muuttamista paremmin vastaamaan digitalisaation, ketterän ja sujuvan prosessin haasteisiin aletaan suunnitella vuodeksi 2019.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2017 Sivu 32
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Kiinteistönmuodostamislakia on muutettu maaoikeuksia koskien vuoden 2019 alusta lukien samassa yhteydessä kuin tuomioistuinlakia on tarkistettu. Kysymys on ollut käräjäoikeuksien rakenneuudistuksesta. Vesilain käyttöoikeussääntelyä on muutettu vuoden 2018 alusta lukien. Kalastuslakiin tulleella tarkistuksella kalastuksenhoitomaksuja on korotettu. Vuosille 2018 ja 2019 on annettu uusi maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta. Vuonna 1962 säädettyä lakia yksityisistä teistä (358/1962) ollaan korvaamassa uudella yksityistielailla, jota koskeva hallituksen esitys (HE 147/2017 vp.) on annettu eduskunnalle.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2018 Sivu 43
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Maankäyttöä ja rakentamista koskevia vahvistettuja lakeja on alkuvuodesta 2018 ollut vähän. Hallituksen esityksiä on annettu yksityistielaista ja kolmiulotteisista kiinteistöistä, joista jälkimmäinen esitys on jo hyväksytty eduskunnassa. Yksityistielaista on saatu perustuslakivaliokunnan, ympäristövaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöt. Laki saadaan mahdollisesti voimaan vuoden 2019 alusta. EU:n komission tietosuoja-asetus (GDPR) tulee sovellettavaksi Suomessa 25.5.2018 alkaen. Sen vaikutukset kohdentuvat henkilötietoihin.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2018 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Kolmiulotteisten kiinteistöjen muodostamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2018 lukien. Samalla tarkistettiin kiinteistönmuodostamis-, kiinteistörekisteri- sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksia. Uuden yksityistielain lisäksi 1.1.2019 tulevat voimaan muiden ohella kiinteistönmuodostamislain, yhteismetsälain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Tielautakuntien toiminta lakkaa 1.1.2020 alkuun mennessä. Maantielain nimi on muuttunut 1.8.2018 lukien laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Ruokavirastosta on annettu uusi laki. Lisäksi tieliikennelaki on uudistettu.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2018 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2019 Sivu 29
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Ennen eduskuntavaaleja valtiopäivät ehtivät hyväksyä huomattavan määrän uusia lakeja, jotka muun ohella liittyvät kansalliseen turvallisuuteen, sähköiseen ilmoitustauluun, julkis­hallinnon tiedonhallintaan sekä EU:n 25.5.2018 voimaan tulleeseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Lisäksi 42 eduskunnalle jo annettua hallituksen esitystä raukesi ennen vaalikauden päättymistä. KTJ-lakia, kiinteistörekisterilakia ja kiinteistöjen kauppahintarekisterilakia muutettiin. Puolustusvoimia koskenut vuoden 1996 lunastuslaki korvautui lunastuslailla kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Väestörekisterikeskus muuttuu 2020 Digi- ja väestötietovirastoksi. Ns. lunastuslain (603/1977) eräiden osien uudistamisesta on annettu oikeusministeriön raportti (OM 2019:12) kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain eräiden korvaussäännösten tarkistamisesta. Ns. Kemera-laissa on mahdollistettu automaattinen päätöksenteko 16.1.2019 lukien.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2019 Sivu 35
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Uuden eduskunnan aikana on annettu vähän uusia lakeja tai alemman ta-son sääntelyä. Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma elokuuhun 2020 asti on päivätty 19.9.2019. Suunnitelma sisältää muun ohella kiinteistönmuo-dostamislain muutoksen, joka annettaisiin eduskunnalle kesäkuussa 2020 sekä maantielain, ratalain ja yksityistielain teknisiä muutoksia. Ns. enklaa-vilakia pannaan ajantasalle hallituksen esityksellä HE 61/2019 vp., joka on vastikään annettu eduskunnalle. Muutokset tässäkin ovat teknisiä.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2019 Sivu 24
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2020 Sivu 44
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Ns. koronapandemian seurauksena eduskunta antoi väliaikaista lainsäädäntöä (mm. laki 302/2020), jossa on muun ohella säädetty etäosallistumisesta kiinteistötoimitusten kokouksiin sekä kirjallisesta toimitusmenettelystä. Järjestäytyneiden yhteisalueiden osakaskuntien kokouksiin liittyen sekä yhteismetsän osakaskunnan kokouksiin liittyen on sanotun covid-19 -epidemian takia annettu väliaikaista lainsäädäntöä, joka myös on voimassa 30.6.2021 saakka. Oikeusministeriön hallinnonalan eräitä henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä on muutettu, jolloin muun ohella maakaaren muutokset (338/2020) ovat tulleet voimaan 1.6.2020 lukien (hallituksen esitys HE 2/2020 vp.). Maanmittauslaitosta koskevat ministeriön antamat 4 maksuasetusta ovat tulleet vuoden 2021 alusta voimaan.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2021 Sivu 34
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2021 Sivu 42
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2021 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2022 Sivu 42
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Ilmastolaki on säädetty 1.7.2022. Lunastuslakiin on tulossa vähäisiä muutoksia. Valtion virkamieslakin on saatu edellistä merkittävämpiä muutoksia. Kiinteistöverotusuudistus tai kaavoituslaki eivät etene tällä hallituskaudella. Rakentamislaki ja RYTJ -laki puolestaan ovat edenneet eduskuntaan. MRL:n nimike on muuttumassa alueidenkäyttölaiksi. Maanmittauslaitos on saanut tarkistetun työjärjestyksen (486/2022) heinäkuun alusta 2022. Viimeksi mainitussa on muun ohella määrätty hankinta-asioiden käsittelyn sisäisestä organisoinnista.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2022 Sivu 42
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Sitten Maankäytön nron 3/2022 jälkeen merkittäviä uusia lakeja ei ole saatu. Hallituskauden päättyessä kuitenkin eduskunnassa on vireillä useita lainmuutoshankkeita, joiden valmistumisesta kuitenkaan ennen kevään eduskuntavaaleja ei voida olla varmoja. Mielenkiintoisia ovat etenkin RYTJ-laki, luonnonsuojelulaki ja HTJ-lakien muutokset. Ympäristölliseen lainsäädäntöön usein liittyy haaste varsinaista toimintaa sääntelevien pykälien päällekkäisyydestä suojelulainsäädäntöön. Ohessa onkin nostettu esiin joitakin hallituksen esityksiä, jotka ovat paraikaa eduskunnassa.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 4/2022 Sivu 44
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2023 Sivu 40
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2023 Sivu 38
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettu laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. Lisäksi uusi rakentamislaki saadaan vuoden 2025, jolloin vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Kaavoituksen sääntelyn uudistaminen siirtyi uudelle hallitukselle ja valmistelu jatkuu ympäristöministeriössä. Rakentamislain yhteydessä saadaan pääosin teknisluoteisia muutoksia muiden ohella kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin, maantielakiin, ratalakiin, lunastuslakiin ja yksityistielakiin. Luonnonsuojelulain 1.6.2023 voimaantulon (9/2023) lisäksi on säädetty laki eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta annetun lain muuttamisesta. Kaupparekisteristä on annettu uusi laki ja samoin on annettu uusi kirkkolaki.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2023 Sivu 40
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Hallinnollista sääntelyä Maanmittauslaitoksesta on uudistettu. Maksuasetukset ja työjärjestys ovat saaneet ajantasaistuksia. Huoneistotietojärjestelmän (HTJ) luominen ja ylläpito vievät resursseja ja tuovat kustannuksia. Varainsiirtoverolakiin ja kiinteistöverolakiin on tehty tarkistuksia, samoin tietosuojalakiin. Oikeusministeriön alaisuuteen ollaan perustamassa 2025 alkaen Oikeuspalveluvirasto ja Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto. Peruskorko, viitekorko ja viivästyskorko on vahvistettu 30.6.2024 saakka.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2024 Sivu 64
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Automaattisesta päätöksenteosta saatiin kansallinen laki 1.5.2023. HE 24/2024 valtiopäiville sisältää HTJ-lain ja maakaaren muutokset automaattisen päätöksenteon ja sen jatkamisen mahdollistamiseksi myös syksyn 2024 jälkeen. 1.1.1978 voimaan tulleen lunastuslain (603/1977) korvaussäännösten uudistaminen on tällä hetkellä lausuntoyhdistelmän laatimisvaiheessa oikeusministeriössä. Kiinteistöverouudistuksen jatkosta ei ole aikataulua tiedossa. Kiinteistönmuodostamislain ja hallitusohjelmassakin olevan yhteisaluelain uudistamista valmisteltaneen vuoden 2025 puolella. Esim. yhteisaluerekisteristä ei ole sääntelyä ja järjestäytyneistä yhteisalueista on eri perustein tehty henkilö- ja yhteystietoja sisältäviä merkintöjä suoraan kiinteistörekisteriin. Uusjakojen (tilusjärjestelyjen) tukemislainsäädäntöä ja myös asetusta on saatu vietyä eteenpäin jo eduskunnan ja valtioneuvoston vahvistamin säädöksin.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2024 Sivu 41
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Hallitusohjelmaa seuraten kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (ns. lunastuslain 603/1977) korvauspykäliä on muutettu 1.8.2025 alkaen. Muutokset noudattivat OM:n julkaisussa 2019:12 esitettyjä linjauksia. Rajavartiolakia muutettiin 1.5.2025 alkaen siten, että korvauskysymykset valtion ja maanomistajain välillä ratkaistaan em. lunastuslain menettelyn mukaan. 15.7.2025 lukien muutettiin lailla ja valtioneuvoston asetuksella kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä, jolloin asetuksella määrättyjen maiden kansalaiset eivät saa omistaa kiinteistöjä Suomessa. Asetuksella määrättiin näiksi maiksi Venäjä ja Valko-Venäjä. EU:n direktiiveistä CER- direktiivi kriittisestä infrasta ja NIS2 -direktiivi kyberturvallisuudesta ovat tuoneet tarpeen kansallisten lakien säätämiseen. Samoin EU:n ns. metsäkatoasetus edellytti eduskunnalle hallituksen esityksenä elokuun lopulla annetun kansallisen lain säätämistä. Aluehallintoa uudistetaan perustamalla Lupa- ja valvontaviraston alaisuuteen alueellisia elinvoimakeskuksia. AVI:t ja ELY:t ovat näin lakkaamassa vuoden 2026 alusta.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 2/2025 Sivu 48
Uusia säädöksiä
  Markku Markkula
  Lisätiedot Vuoden 2026 alusta aloittivat uudet Lupa- ja valvontavirasto alueorganisaatioineen ja elinvoimakeskukset 10 eri yksiköllä korvaten 2010 perustetut AVI:t ja ELY:t. Kysymys on siten valtiollisesta aluehallintouudistuksesta. Kaupanvahvistajalakia muutettiin, jolloin kaupanvahvistajien sallittua yläikärajaa korotettiin. Kuntien kiinteistöinsinööreistä annettua lakia muutettiin, mikä merkitsi pätevyysvaatimusten lieventämistä. Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuasetusta ja maksuasetusta sisältäen kaupanvahvistajapalkkioiden muutokset tulivat yksivuotisina voimaan vuodenvaihteessa. KTJ-maksuasetus ja tulonjakoasetus on annettu kaksivuotisina, joten nämä uudistuvat vuoden 2027 alkaessa. Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten palkkioita korotettiin Maanmittauslaitoksen päätöksellä. Käräjäoikeuksien lautamiesten palkkiot ovat tässä yhteydessä olleet verrokkeina.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2026 Sivu 56
Uusia säädöksiö
  Markku Markkula
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksesta annetussa laissa olevalla valtuudella on annettu asetustasoista uudistettua sääntelyä Maanmittauslaitoksen tehtävistä, palvelupisteistä ja maksuista. Maakaaren muutoksilla ja huoneistotietojärjestelmästä (HTJ) annetun lain muutoksilla on tehty mahdolliseksi automaattinen päätöksenteko kiinteistöjen ja huoneistojen omistusten kirjaamisessa. Peruskorko, viitekorko ja viivästyskorko on vahvistettu 30.6.2025 saakka, lähtökohtana 2,75 %:n peruskorko ja 3,5 %:n viitekorko. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja lakitasoisen kaavoitussääntelyn sisältävä alueidenkäyttölaki on menossa eduskuntaan. Paljolti Maanmittauslaitoksen aktiviteetin kautta vireille saatu uudistus rajavartiolain uudistamisesta, jossa lunastuskorvaukset Itärajan raja-alueen kehittämisestä tulevat lunastusmenettelyn kautta lunastustoimituksessa määrättäväksi, on sekin edennyt 23.1.2025 hallituksen esityksenä (HE 214/2024 vp.) eduskuntaan. Kyberturvallisuuteen (CER) ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät EU:n direktiivit (NIS 2) ovat etenemässä kansallisina lakeina eduskunnassa.
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 1/2025 Sivu 62
Uusia säännöksiä
  Markku Markkula
  Tyyppi Uutinen  Osasto Uusia säädöksiä  Nro 3/2015 Sivu 40
Uusia tuulia aluekehityshankkeiden toteutukseen ja rahoitukseen
  Eero Valtonen
  Lisätiedot ATRA-tutkimuksessa koostettu hankekirjasto opastaa aluekehittämisen hyviin käytäntöihin.
  Avainsanat aluekehittäminen, asuntotuotanto, pääkaupunkiseutu, kiinteistötalous, ATRA-hanke, hankekirjasto, Culminatum, Ørestad, Hammarby Sjöstad
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2014 Sivu 24
Uusimaa 2010 – miten sitä visioitiin vuonna 1965
  Pekka Raitanen
  Lisätiedot Asuntosäätiön palkkaama asiantuntijaryhmä hahmotteli rohkeita tulevaisuudenkuvia Uudellemaalle kahdeksan vuotta Porkkalan vuokraalueen palauttamisen jälkeen.
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, uusien yhdyskuntien rakentaminen, suurkaupungin kasvun hillitseminen, kuntauudistus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2011 Sivu 50
Uusimuotoinen uusjako?
  Väinö Ylikangas
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2005 Sivu 67
Uusimuotoiset tilusjärjestelyt vastaavat ajan haasteisiin
  Mikko Uimonen
  Lisätiedot Vastaus Pekka Raitasen pääkirjoitukseen nrossa 3/2003.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2003 Sivu 49
Uusimuotoiset tilusjärjestelyt – maaseudun uhka vai mahdollisuus?
  Arvo Vitikainen
  Lisätiedot Artikkeli perustuu kiinteistötekniikan professori Arvo Vitikaisen Teknillisessä korkeakoulussa 9.11.2004 pitämään virkaanastujaisesitelmään.
  Avainsanat geomatiikka, kiinteistötalous, koulutusohjelma, tutkintorakenne, tutkinnonuudistus, Teknillinen korkeakoulu, maanmittausosasto, TKK
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2005 Sivu 26
Uusittu laitos IFHP:n Urban Land Policy -teoksesta
  Markku Villikka
  Lisätiedot Arvioitavana Pekka V. Virtasen ja Jan van´t Verlaatin toimittama teos Urban Land Policy ? Goals and Instruments.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 5/2000 Sivu 59
Uusjako likimääräisillä kartta- ja jyvitystiedoilla – toimitusmenettelykokeilu Vetelin keskustan uusjaon yhteydessä
  Guy Grannabba
  Avainsanat uusjako
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 5/2000 Sivu 14
Uusjakojen toteuttamiseksi lisää rahaa maanostoihin
  Kalevi Tervakoski
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/1999 Sivu 64
Uusjaon sosiaalisten vaikutusten arviointi – kokemuksia Hailuodosta
  Kalle Reinikainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 6
Uuteen maailmaan ja maailmankuvaan
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 4
Uutta ja vanhaa Maanmittausmuseossa
  Niko Saatsi
  Lisätiedot Maankäyttö-lehden numerossa 1/2007 oli Timo T. Luoma-Ahon artikkeli Maanmittauslaitoksen museon murrosvaiheista. Artikkeli kertoi monipuolisesti laitoksen museotoiminnan varhaisista ajoista valottaen tapahtumia aina 1980-luvulle saakka. Museon toimintaolosuhteissa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten seuraavassa pureudutaan Maanmittausmuseon nykytilaan ja keskeisiin tulevaisuuden näkymiin.
  Avainsanat museot, museotoiminta, kokoelmat, näyttelyt
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 41
Uutta kirjallisuutta
 
  Lisätiedot Kari Silfverberg ja työryhmä (2022). Ilmastometsät ? Metsät planeetan pelastajina sekä David Sim: Pehmeä kaupunki. Hyvän kaupunkielämän perusteet esittelyssä
  Avainsanat Silfverberg, ilmastometsitys, Sim, kaupunkisuunnittelu
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 4/2022 Sivu 49
Uutta puhtia yhdistystoimintaan
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2008 Sivu 58
Uutta tietoa saari- ja mannertontin hintasuhteesta
  Helka-Marja Kohonen – Pekka Nurmikari
  Lisätiedot Hintaero saaressa ja mantereella sijaitsevien rakennuspaikkojen välillä on kasvanut, osoittaa Uudenmaan maanmittaustoimistossa tehty hintatutkimus. Hintasuhde myös vaihtelee alueittain.
  Avainsanat maan hinta, rantatontit, saaritontit, hintatutkimus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 22
Uutta tutkimustietoa metsätilusjärjestelyjen kannattavuudesta
 
  Lisätiedot Markku Airaksisen, Mikko Honkasen, Maija Läätin ja Aaro Mikkolan "Metsätilusjärjestelyjen tarpeen selvittäminen" esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2008 Sivu 68
Vaara uhkaa lunastusarviointia
  Olavi Myhrberg
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2007 Sivu 65
Vaaterissa
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittausta tallentamassa  Nro 2/2012 Sivu 30
Vad gör lantmätaren om 10 år? Tankar kring livet och den framtida arbetsmarknaden
  Lennart Sjögren
  Lisätiedot Teema "Forskning, utbildning och arbetsmarknad"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 73
Vahingossa diplomityö ulos
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 3/2005 Sivu 64
Vahinko ei tule kello kaulassa?
  Aarne Kärkkäinen
  Tyyppi Pakina  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 29
Vaikuttaako liikkuminen pienten lasten matemaattisiin taitoihin?
  Marika Ahlavuo – Pirjo Aunio – Hannu Hyyppä – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Active Numeracy (Matemaattiset oppimisvaikeudet ja liikkuminen) -tutkimusryhmä tutkii matemaattisten taitojen kehitystä ja niissä ilmeneviä oppimisvaikeuksia. Tutkimusryhmä on ottanut strategisia askeleita kohti monitieteisyyttä muodostuen nyt erityisopetuksen, kasvatustieteen, psykologian ja liikuntatieteiden sekä laser- ja anturiteknologian tutkijoista. Yhtenä ryhmän tavoitteena on saada eri alan ammattilaiset täydentämään toistensa osaamista. Sen toisena tavoitteena on löytää keinoja tunnistaa ja tukea sellaisia lapsia, joilla on matemaattisten taitojen oppimisessa vaikeuksia. Yhteistyötä tiivistettiin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ja Aalto-yliopiston sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kanssa vuonna 2020.
  Avainsanat matematiikka, oppiminen, liikunta, paikannus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2021 Sivu 14
Vaikuttaminen, valmistelu ja päätöksenteko – raha ratkaisee?
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 39
Vakinaistuva etätyö muuttaa pysyvästi yhteiskuntaa - ekologisemman asumisen mahdollisuudet?
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Etätyön jäädessä jossain määrin normaaliksi tekemisen malliksi ­osalle työntekijöitä, sillä saattaa olla merkittäviä ­vaikutuksia tulevaisuuden yhdyskuntarakenteisiin ja asumiseen.
  Avainsanat etätyö, muuttoliike, omakotitalo, tonttikauppa, korrelaatio, kaupungistuminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2021 Sivu 32
Valemaanmittarit tulevat
 
  Lisätiedot ?Seuraavana askeleena lienee toimitusten siirtäminen matalapalkkamaihin.?
  Tyyppi Pakina  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 1/2010 Sivu 43
Valkyyria inhimillisenä draamana
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Kulttuurimittari  Nro 1/1998 Sivu 30
Valmistautuminen seuraavaan hallitusohjelmaan
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Voidaanko nykyisiä lainsäädännön valmistelun perustavanlaatuisia rakenteellisia virheitä korjata?
  Avainsanat ministeriö, kunnat, valtio, hallinnonala, lainsäädäntö, hallitus, digitalisaatio
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 36
Valmistellut verotusarvot pitää julkaista
  Saija Toivonen – Jyrki Halomo
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksessa ja Tilastokeskuksessa tehty kiinteistöverotuksen uudistamiseen liittyvä laaja ja perusteellinen selvitys on jäämässä pimentoon. Tästä syystä Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry esittää, että kiinteistöverotuksen uudistushankkeen yksityiskohtaiset tulokset julkaistaan sekä maa-alueiden että rakennusten osalta.
  Avainsanat kiinteistöverotus, verotusarvo, Maanmittauslaitos, Suomen kiinteistöarviointiyhdistys
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2023 Sivu 41
Valokuvan ja fotogrammetrian ­juhlavuosi 2026
  Henrik Haggrén
  Lisätiedot Tänä vuonna 2026 tulee kuluneeksi 200 vuotta ranskalaisen keksijän Nicéphore Niépcen ottamasta ensimmäisestä ­valokuvasta, ja 100 vuotta tykistön tarkastaja V. P. Nenosen aloittamasta ­fotogrammetrian kehitystyöstä Suomessa.
  Avainsanat valokuvaus, fotogrammetria, kartoittaminen, kartoitustyö, valokuvaamisen historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 4
Valta ja vastuu tasapainoon prosessien verkostolla
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 36
Valtakunnallisen kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen ja yhteistoiminnan pelisäännöt
  Matti Holopainen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 5
Valtakunnallista tietoa virtavesien kulttuuriperinnöstä
  Teemu Mökkönen
  Lisätiedot Museoviraston julkaisema Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva - jääkaudesta nykyhetkeen on ensimmäinen valtakunnallinen kokoava esitys virtavesiympäristöjen kulttuuriperinnöstä. Julkaisun pääosassa ovat arkeologiset kohteet ja rakennusperintö, mutta mukana on myös maisemia ja aineetonta kulttuuriperintöä. Julkaisussa käsiteltävät kohteet sijaitsevat jokien ja purojen välittömässä ympäristössä.
  Avainsanat virtavedet, kulttuuriperintö, paikkatietoaineisto, virtavesikunnostus, museovirasto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 54
Valtakunnansuunnittelua ja siltarumpupolitiikkaa
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2011 Sivu 65
Valtio matkustaa ojasta allikkoon
 
  Lisätiedot Eikö työnteon tehostaminen menisi edelle ja säästöjä olisi helpompi hakea muusta kuin ydintoiminnasta?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 3/2010 Sivu 48
Valtioko vei ja kunta vikisi – vai vikisikö edes!
  Vesa Pirhonen
  Lisätiedot Vesa Pirhosen puheenvuoro keskusteluun, jota on käyty Hyrylän varuskunta-alueen maapoliittisista neuvotteluista Tuusulan kunnan ja Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa.
  Avainsanat maankäyttö, maapolitiikka, valtion maapolitiikka
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2009 Sivu 69
Valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välinen aiesopimus asunto- ja tonttituotannon edistämiseksi
  Jyrki Mattila
  Lisätiedot Aiesopimuksen tuotantotavoitteena vuosina 2008?2017 on keskimäärin 12 000?13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Tavoitteena on, että alueen kunnissa uustuotannossa on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa 20 %.
  Avainsanat asuntotuotanto, tonttituotanto, aiesopimus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 27
Valtion Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistotekniset VMT ry. vietti 40-vuotisjuhlapäivää Helsingissä 14.4.2011
  Pekka Kärkkäinen
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 59
Valtion maanomistus
  Heikki Laitakari
  Lisätiedot VM ja Senaatti-kiinteistöt valottavat valtion maapolitiikkaa: Valtion tulisi pystyä kohtelemaan kuntia tasapuolisesti samoilla periaatteilla. Hyvä kysymys on, pitääkö valtio rinnastaa tavalliseen maanomistajaan.
  Avainsanat valtio, maapolitiikka, lunastus, asuntotuotanto, maankäyttö, kaavoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 36
Valtion maapolitiikka mahdollistaa kuntien tasapuolisen kohtelun
  Ilkka Koponen
  Lisätiedot VM ja Senaatti-kiinteistöt valottavat valtion maapolitiikkaa: Viimeistään nyt jälkiviisaatkin voivat todeta Tuusulan tehneen hyvät kaupat.
  Avainsanat valtio, maapolitiikka, lunastus, asuntotuotanto, maankäyttö, kaavoitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 35
Valtionhallintoon kootut keskitetyt rekisterit kuntien tuottamista tiedoista ovat manuaaliajan ratkaisu ja virheinvestointi digitaalisessa yhteiskunnassa
  Matti Holopainen
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 33
Valttina kansainvälisyys
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Markku Markkula – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Kansainvälisyys on arjessamme. Se on muotoutunut osin digitalisoitumisen ja osin EU:n myötä nykyisiin uomiinsa. Jatkuvat yhteydet verkostoihin on mahdollistettu jopa älypuhelimella 24/7. Yrityksille kansainvälisten asiantuntijoiden verkosto tuo kilpailuetua ja päivittää kansainvälistä osaamista. Kansainvälisiä huippuosaajia voidaan hyödyntää laajemminkin alueellisesti heidän osaamistaan määrätietoisesti yhteisöllistämällä.
  Avainsanat EUE, kansainvälisyys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EUE – Ajatuksia ohjaava tekeminen  Nro 3/2013 Sivu 34
Vanhan asutuksen jäljillä – pitkän ajan asutuskehityksen rekonstruointi
  Juha Riihiranta
  Lisätiedot Asutuksen historiasta ja kerroksellisuudesta kertovaa aineistoa tarvitaan monilla aloilla. Vanhan maaseutuasutuksen sijoittumista ja pitkän ajan asutuskehitystä on mahdollista rekonstruoida historiallisten väestöluetteloiden avulla. Tällöin asutuksen paikantaminen voidaan kohdentaa ajallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
  Avainsanat asutus, asutuskehitys, asutushistoria, geokoodaus, maankäyttö, historiallinen paikkatieto, vanhat kartat, väestöluettelo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 13
Vanhasta teollisuusalueesta energiatehokas ja eläväinen kaupunginosa
  Erika Korpijaakko
  Lisätiedot Lahden Askonalueella tapahtuu: paikalle kaavoitetun uuden asuinalueen lisäksi alueen omistaja Renor Oy tutkii yhdessä Tekesin kanssa pohjaveden hyödyntämispotentiaalia kiinteistöjen jäähdytyksessä ja lämmityksessä.
  Avainsanat Lahti, Askonalue, kaavoitus, energiatehokkuus, uusiutuva energia, pohjavesi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2017 Sivu 10
Vanhoja Suomen karttoja CD-ROM-levyllä
  Jan Strang
  Lisätiedot Mappæ encyclopædia Magnus Ducatus Finlandiæ -CD-ROM-levyn esittely.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2001 Sivu 64
Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihintojen vertailua alueittain
  Aulis Tenkanen
  Lisätiedot Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihintojen vaihtelun tarkastelua tilastoanalyyttisen selitysmallin avulla.
  Avainsanat asuntomarkkinat, keskihintojen vaihtelu, tilastoanalyysi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 48
Vantaan ESCO
  Ari Laitala
  Lisätiedot Tekstikooste Vantaan kaupungin Tilakeskuksen projektipäällikön Marita Tammisen 21.9.2017 Finlandia-talolla pitämästä esityksestä ?Energiatehokkuushankkeita ESCO-konseptilla?.
  Avainsanat ESCO, energiatehokkuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2018 Sivu 31
Varaudu nousukauteen – se on jo tulossa
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2008 Sivu 53
Varkauden Kommilan puutalokorttelit haaste maankäytölle
  Matti Tuovinen
  Lisätiedot Teollisuusmiljöiden kupeeseen 1900-luvun alussa tehdyt puutaloalueet olivat Itä-Suomessa pienempiä ja harvinaisempia kuin rannikkoseuduilla. Silti niitä on säilynyt, kunnostettu, jopa suojeltu. Varkaudessa Pohjois-Savossa vanhan puutalomiljöön tulevaisuutta turvaa projekti, joka etsii uusia asukkaita ja yrittäjiä idyllisiin puutaloihin. Haastetta tuo kuitenkin sijainti Seveso II- direktiivin mukaisen kemikaalilaitoksen suoja-alueella.
  Avainsanat puutalomiljöö, rakennussuojelu, suoja-alue, Seveso II, Varkaus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2013 Sivu 10
Vart är du på väg du finska lantbrukslägenhet?
  Per-Erik Backlund
  Lisätiedot Vastaus Pekka Raitasen pääkirjoitukseen nrossa 3/2003.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2003 Sivu 49
Vastine Maankäyttö-lehden uutiseen ”DI-koulutuksen uudistusehdotus kangertaa”
  Jaakko Santala
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2000 Sivu 41
Vastinetta Gilbertille
  Pekka V. Virtanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2003 Sivu 52
Vastinetta Risto Peltolalle
  Sakari Nikander
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2005 Sivu 58
Vastuu ympäristövahingoista
  Pekka Vihervuori
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1997 Sivu 10
Vattajan alueen pakkolunastus puolustusvoimien tarpeisiin
  Ilkka Aaltonen
  Lisätiedot Vattajanniemi on Skandinavian laajin rakentamaton ja eurooppalaisestikin ainutlaatuinen rantahietikko- ja dyynialue. Alueella on merkittävää luonnontieteellistä arvoa ja Vattajanniemen eteläinen alue on linnustollisesti arvokasta.
  Avainsanat pakkolunastus, Vattaja, puolustusvoimat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 19
Vauhtia kaavoitukseen
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 5
Veijareita ja pyhimyksiä
  Erkki Lahma
  Lisätiedot Palautetta Pienen kulkijan pakinaan nrossa 5/1996.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/1997 Sivu 42
Veikko Juutilainen 1934–2009
  Pentti Kallio
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2009 Sivu 61
Veikko Nurmi 1920–2010
  Yrjö Teeriaho
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2010 Sivu 65
Veikko O. Hyvönen 1929–2018 - Maa- ja vesioikeuden osaaja
  Matti V. Repo
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2018 Sivu 47
Veikko Sarkia 22.1.1919–26.3.2012
  Esko Kuisma
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2012 Sivu 44
Vem kan segla förutan vind?
 
  Lisätiedot Muuttuneisiin odotuksiin kannattaa pohjoismaisessa yhteistyössä vastata.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 5
Venetsian biennaali – kulttuurin jatkuva maailmannäyttely
  Tapio Maljonen
  Lisätiedot Venetsian biennaalista on tullut keskeinen maailmanlaajuinen kaupunkikehittämisen kohtaamispaikka. Aiemmin kuvataiteisiin, arkkitehtuuriin ja elokuviin keskittynyt maailmannäyttely on yhä enemmän globaaleja manifesteja tuottava kokonaisuus. Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys vaativat uusia elämänmuotoja. Suomalaisilla on paljon annettavaa maapallon tulevaisuuteen, samoin kuin opittavaakin.
  Avainsanat kaupunkisuunnittelu, arkkitehtuuri, Venetsian biennaali
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2009 Sivu 24
Venevalkama-alueen lunastusoikeus
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Kyseessä on maaoikeuden tuomio, joka ei löydy FINLEX-hakemistosta. Tapaus sisältää mielestäni jotain uutta ja periaatteellista, mitä ainakaan minun tietooni ei aiemmin ole tullut, mistä syystä juolahti mieleeni, että tapaus saattaisi kiinnostaa muitakin kuin minua.
  Avainsanat lunastus, maaoikeus, vesijättö
  Tyyppi Oikeustapauksen tarkastelu  Osasto   Nro 2/2016 Sivu 43
Venäjän maanhallinta kansainvälisessä auditoinnissa
  Martti Hautala
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2003 Sivu 10
Venäjän Suomi-kuva – Venäjä Suomen kartoittajana 1710–1942
  Antti Jakobsson
  Lisätiedot Jan Strangin Venäjän Suomen kartoitusta käsittelevä kirja esittelyssä
  Avainsanat Venäjä, kartoitus, historia, Strang, Suomi-kuva
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 3/2014 Sivu 57
Venäläis-skandinaavinen astemittaus
  Juhani Kakkuri
  Lisätiedot Kirjoitus ns. Struven ketjusta.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2002 Sivu 32
Venäläiset ostavat Suomea,mutta voivatko suomalaiset ostaa Venäjää?
  Henrik Ungern
  Lisätiedot Venäjän lähialueyhteistyö kantaa hedelmää. Viimeisin osoitus tästä ovat Venäjän, erityisesti Karjalan tasavallan, ja Suomen viranomaisten yhteiset kiinteistönkauppajulkaisut ?Kiinteistön hankinta Venäjällä? sekä ?Kiinteistön ja asunnon hankinta Suomessa?.
  Avainsanat Kiinteistökauppa, Venäjä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 10
Verkko-RTK NTRIPin kautta ­poistaa tukiaseman tarpeen
  Jonas Becker
  Lisätiedot Korjauspalvelut tarjoavat senttimetriluokan tarkkuuden ilman omaa infrastruktuuria.
  Avainsanat verkko-RTK
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 55
Verkkokaupan kasvu tullee vaikuttamaan nopeasti toimitilatarpeisiin
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Vaikka aivan tuoreimmat tilastot ­näyttävät verkkokaupan ­hurjimman ­kasvun taittumista pandemian ­aiheuttaman kiihdytyksen jälkeen, ­keskipitkän aikavälin kasvuennusteet ­esimerkiksi vielä jo tämän käynnissä ­olevan vuosikymmenen aikana ­näyttävät niin suurilta, että niihin ­vastaaminen ­nykyisillä toimitiloilla, kaavoilla tai ­muulla infrastruktuurilla vaikuttaa ­intuitiivisesti tarkastellen hyvin vaikealta.
  Avainsanat verkkokauppa, maankäyttö, ennustaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 26
Verkkokaupan vaikutuksia maankäyttöön
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Verkkokauppa muuttaa ­nopeasti ­tapaamme hankkia ja kuluttaa. ­Samalla toimitusketjurakenteet ovat ­muuttumassa kohti kiertotaloutta. Kun kuluttajien ­käyttäytyminen ­markkinoilla aina hybridityön ­yleistymiseen asti ja yritysten ­palvelumallit etenevät nyt nopeasti, mitä vaikutuksia näillä on maankäytön suunnitteluun? Varasto- ja ­käsittelytilaa tarvittaneen lisää, mutta mihin ja ­millaista ? ja mihin jäljelle jäävien ­kaupan palveluiden tulisi sijoittua?
  Avainsanat verkkokauppa, maankäyttö, terminaali- ja varastotila, MAEL, kaavoitus, logistiikka, rakennemuutos, hybridityö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2022 Sivu 22
Verkkopalvelu Karjalankartat.fi avattu
 
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 47
Verkottumassa
  Antti Jakobsson
  Tyyppi Kolumni  Osasto Täällä Antti Jakobsson, Pariisi  Nro 4/2008 Sivu 56
Vesa Lehtonen
  Kari Rantalainen – Raimo Tuomala
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2005 Sivu 62
Vesa Pirhonen 11.3.1940–1.5.2009
  Jyrki Mattila – Heimo Pennanen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2009 Sivu 60
Vesa Pyrrö 1943–2024
  Janne Pyrrö – Kari Rantalainen – Harri Mehto
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2024 Sivu 47
Vesa Rope 1953–2017
  Jussi Laari – Jaakko Sirkjärvi
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2018 Sivu 51
Vesialueiden yhdistämiset edistävät myös järvien kunnostusta
  Pekka Vilska
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 22
Vesialuemarkkinoilla tyyntä – Hinnanmuodostus Uudenmaan vesialueilla poikkeaa totutusta
  Helka-Marja Kohonen
  Lisätiedot Uudenmaan maanmittaustoimiston tuoreiden hintatutkimusten mukaan vesialueen hehtaarihinnan eteläisen Suomen vesialueilla määräävät vesialueen pinta-ala, sen sijainti rantaan nähden sekä rannan ja vesialueen omistussuhteet.
  Avainsanat hinnanmuodostus, hintatutkimus, vesialueet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 34
Vesijätöistä
  Vesa Walamies
  Lisätiedot Palautetta Veturimiehen pakinoissaan esittämään toivomukseen että vesijättöjen lunastukset tulisi lopettaa.
  Avainsanat vesijättö, lunastus
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2013 Sivu 49
Vesijätöistä, vielä kerran
 
  Lisätiedot Veturimies käsittelee tällä kertaa pakinassaan vesijättöihin liittyviä omituisuuksia.
  Avainsanat vesijättö, vesijätöt, lunastaminen, lohkominen
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2004 Sivu 52
Vesijätön lunastus vai järjestely?
  Aulis Tenkanen
  Avainsanat vesijättö, lunastus, järjestely
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2016 Sivu 43
Vesijätön lunastuskorvaus – kommentti KKO:n ratkaisuun nro 2000:38 Dnro M98/183
  Aulis Tenkanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2001 Sivu 50
Vesijätön omistuksesta
  Markku Markkula
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1999 Sivu 29
Vesijätön omistuksesta II
  Markku Markkula
  Lisätiedot Kirjoitus on jatkoa nrossa 2/1999 ilmestyneelle artikkelille.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 27
Vesijätön omistuksesta III – erilliset vesijätöt
  Markku Markkula
  Lisätiedot Maa- ja metsätalousministeriön kiinteistö- rekisterin perusparannusstrategian mukaan erilliset vesijätöt on muodostettava tiloiksi tai liitettävä viereisiin kiinteistöihin toimituksissa. Samalla on alueiden omistaja ratkaistava.
  Avainsanat vesijättö, kiinteistötoimitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 42
Vesiomaisuuden hoitoon kannattaa panostaa
  Teemu Ulvi – Milla Mäenpää
  Lisätiedot Suomen runsaat vesivarat ja monimuotoinen vesiluonto tarjoavat hyvän perustan monille taloudellisille toiminnoille ja ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Vesiin perustuva liiketoiminta ja virkistyskäyttö vaativat hyvässä tilassa olevia vesiä, joita käytetään kestävästi. Kaikkien vesien tila ei kuitenkaan ole hyvä, eikä hyvä tila välttämättä säily ilman hoitotoimenpiteitä.
  Avainsanat vesistön hoito, vesitalous, vesialue, yhteisalue, vesiomaisuus, osakaskunnat, virkistyskäyttö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2016 Sivu 26
Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä
  Sakari Haulos
  Lisätiedot Vesivoimaa on hyödynnetty vuosisatoja. Vanhimmat laitokset ovat olleet jauho­myllyjä, mutta nykyisin vesivoimaa käytetään sähköenergian tuotantoon. ­Vesivoimalle on muotoutunut oma ­erityinen asemansa kiinteistöjärjestelmässä.
  Avainsanat vesivoima, käyttöoikeus, kiinteistörekisteriyksikkö, vesialue, osakaskunta, rasite, erityinen etuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2023 Sivu 20
Vesurista virtuaaliverkkoon
 
  Lisätiedot Geotrimin toimitusjohtaja Kari Olkkonen Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Avainsanat Geotrim, geodeettiset mittaukset, geodesia, VRS-verkko, GPS
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2005 Sivu 6
Vetovoimaa maanmittausalan ja erityisesti geomatiikan näkyvyyteen A?!”
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Aalto-yliopiston laajentuminen tuo maanmittausalalle lisää kaupallista ja taiteellista asiantuntemusta, jolloin visuaalisen digitaalisen markkinoinnin merkitys korostuu.
  Avainsanat maanmittaus, popularisointi, imago, markkinointiviestintä, opetus, vaikuttavuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2010 Sivu 34
Vetovoimaisen Mikkelin vetovoimaiset maanmittarit – haastattelussa Mikkelin maanmittarit
  Tuula Manninen
  Lisätiedot Tuula Mannisen haastateltavina Mikkelin kaupungingeodeetti Kauko Juhamäki, apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen ja apulaiskaupungingeodeetti Matti Lehtinen.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 32
Veturimiehen ylimääräinen
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 1/2016 Sivu 35
Videokuvaukseen perustuva 3D-tilamallinnus
  Saara Mattila
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/1997 Sivu 6
Viekö tekoäly sinunkin työpaikkasi – vaiko sinunkaan työpaikkaasi?
  Ari Laitala
  Lisätiedot Päivittäisessä uutisvirrassa tekoäly on jälleen viemässä jonkun uuden ammatti­ryhmän työpaikat. Tekoäly näyttäisi haastavan nimenomaan ­korkeammin ­koulutetun työvoiman asemaa. Ehkä tästä on jo merkkejäkin, kun akateemisesti koulutettujen työttömyysaste on selvässä nousussa?
  Avainsanat tekoäly, ChatGPT, työpaikat, työelämä, vahva tekoäly, robotiikka, robotit
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 62
Vielä kerran Förstien lunastuskorvauksesta
  Sakari Nikander
  Avainsanat lunastuskorvaus, Försti
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2008 Sivu 70
Vielä Pekka V. Virtasen kirjasta Yhdyskuntasuunnittelun haasteita
  Pekka Raitanen
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2003 Sivu 53
Vielä sadan vuoden päästäkin
  Ari Laitala
  Lisätiedot Ammattikuntamme ytimessä on vuosisatojen ajan ollut kiinteistöjaotuksen muuttamiseen liittyvät tehtävät. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tämä tehtäväkenttä on kuitenkin laajentunut melkoisesti. Voitaneen esittää arvio, että ammattikuntamme on jo levittäytynyt kaikille alueille, joissa maahan, rakennuksiin ja niistä muodostuviin yhdyskuntiin liittyvällä oikeudellisella, taloudellisella ja mittasuhteisiin liittyvällä tiedolla on suurempaa merkitystä.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2017 Sivu 4
Vielä Sirkka Liakasta
  Pekka V. Virtanen
  Lisätiedot Muistelus liittyen Kirsi Mäkisen Maankäytön numerossa 3/2008 olleeseen artikkeliin Sirkka Liakasta.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 4/2008 Sivu 72
Vielä ’Tuntemattomasta tilusjärjestelystä’
  Väinö Ylikangas
  Lisätiedot Kirjoittajan kommentit tilusjärjestelyä koskettelevan puheenvuoronsa (Maankäyttö 4/2012) saamaan palautteeseen.
  Avainsanat tilusjärjestely
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2013 Sivu 61
Viemäröinnistä maaseudulla
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 4/2002 Sivu 42
Vientianen tasangon numeeriset kartat valmiina
  Jussi Yrjölä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 24
Viestintä
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 3/2003 Sivu 41
Vihdin Ideapark – mikä siinä on niin vaikeaa?
  Tiina Hartman
  Lisätiedot Harvoin ? jos koskaan ? on kunnan kaavoitushanke saanut ministeritason aktiivisen vastustajan. Mistä oikein on kysymys? Mitä Vihtiin ollaan tekemässä? Tyrmätäänkö kunnan pitkäjänteinen kehitystyö julkisuudessa mielikuviin perustuen?
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, Ideapark, Länsirata, pendelöinti, työpaikkaomavaraisuus, osayleiskaavoitus, yksityinen luonnonsuojelualue
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2008 Sivu 18
Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeessa huolehditaan luonnon sekä ihmisten hyvinvoinnista
  Eini Karhumalja
  Lisätiedot Helsingin Vuosaaressa on alkanut Asuntosäätiön ja A-Kruunun hanke, jossa johtoajatuksena on uudenlainen viherajattelu. Tavoitteena on kerrostalopihamaisema, jossa sekä luonto että ihmiset voivat hyvin.
  Avainsanat asuinympäristöt, viherrakentaminen, viherkatot, luonnon monimuotoisuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2025 Sivu 7
Viikon 19 numerot
  Maarit Nordmark
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 2/2015 Sivu 27
Viimeinen sammuttaa valot - toivottavasti uuden tieltä
  Karin Kolis
  Avainsanat kaavoittaminen, kahtiajako, kehittäminen, täydennysrakentaminen
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 3
Viimeisellä rannalla
  Markku Villikka
  Lisätiedot ?Voiko lintukodossa elää ilman kriisinhallintaa ja varautumista ympäristömuutoksiin??
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2010 Sivu 31
Viisautta hallitusneuvottelijoille
  Ari Laitala
  Lisätiedot Myös maankäyttöön, kiinteistöihin ja liikkumiseen liittyviä asioita tulee pyörimään neuvottelupöydässä.
  Avainsanat hallitusneuvottelut, liikenneyhteydet, hiilineutraaliustavoite, vetytalous
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2023 Sivu 3
Viisi vuosikymmentä – ja meno kartalla sen kun jatkuu
  Ossi Jokinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/1999 Sivu 9
Viisi vuotta tutkimustyötä synnytti väitöskirjan
  Hannu Peltomaa
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2001 Sivu 32
Viisiosainen sarja Pohjois-Lammin torpista ja torppareista valmis – Heikki K. Lähteen julkaisujen esittelyä
 
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2001 Sivu 49
Viittaus hyvän ystäväni Yrjö Teeriahon artikkeliin
  Matti Varuskivi
  Lisätiedot Matti Varuskiven kommentti Yrjö Teeriahon omaa kirjaansa esittelevään artikkeliin Maankäytön nurossa 2/2005.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2005 Sivu 69
Vilho Antero Hartikainen
  Osmo Niemelä
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2004 Sivu 47
Villi Pohjola?
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 5
Villikka jätti paikkansa CLGE:n pääsihteerinä
  Markku Markkula
  Tyyppi Kolumni  Osasto CLGE-uutisia  Nro 4/1998 Sivu 18
Virastopäällikkö Heikki Suitiala
  Jaakko Mähönen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2004 Sivu 59
Virkemidler for å muliggjøre en bedre arealutnyttelse i byggesonen
  Erik Plathe
  Lisätiedot Teema "Urban förnyelse"
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 52
Virokin 100
  Ari Laitala
  Lisätiedot Viro on pikkuhiljaa hiipinyt Suomen rinnalle ja jo ohikin.
  Avainsanat Viro 100
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2018 Sivu 4
Viron hämmästyttävä tarina - Tyhjästä Euroopan eturiviin
  Raivo Vallner
  Lisätiedot Tämä haastattelu on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdymme Viron maaolojen kehittämiseen neuvostoajan jälkeen. Toisessa osassa (Maankäyttö 4/2017) tarkastellaan kartta-alan ja paikkatietojen kehitystä tuona aikana tähän päivään. Kirjoitus perustuu Raivo Vallnerin toimittamiin tarkkoihin teksteihin.
  Avainsanat Maa-amet, maan palauttaminen Virossa, Viron Maanmittauslaitos, maanmittaus Virossa
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2017 Sivu 6
Virtuaaliakatemia
  Henrik Haggrén
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2000 Sivu 14
Virtuaalisen maan markkinoilla
  Ari Laitala
  Lisätiedot Virtuaalinen maa sijoituskohteena on tehnyt läpimurron niin pelaajien, tekniikan kehittäjien kuin yleisönkin keskuudessa. Voisiko kysymys olla samalla myös vakavasti otettavasta uudesta kiinteistösijoittamisen muodosta?
  Avainsanat virtuaalinen maa, Decentraland, kryptovaluutta, kiinteistöoikeus, metaversumi, valuuttariski, ensimarkkina, jälkimarkkina, riski, kiinteistösijoittaminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2022 Sivu 10
Virtuaalista GPS-mittausta ilman tukiasemia
  Pasi Häkli
  Lisätiedot Geodeettisessa laitoksessa vuonna 2003 tehdyillä testeillä tutkittiin reaaliaikaisen VRS:n tarkkuutta ja toimintaa.
  Avainsanat GPS, VRS, virtuaalinen, reaaliaikainen, mittaus, GPS-mittaus, Geodeettinen laitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2004 Sivu 40
Virtuaalista kauppaa
  Markku Villikka
  Avainsanat virtuaalinen kaupankäynti, verkkokaupankäynti, verkkokauppa, verkkokaupat
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2006 Sivu 27
Virtuaalitodellisuudesta ratkaisu kiinteistön ylläpidon koulutukseen
  Juho-Pekka Virtanen – Ari Laitala – Päivi Suihkonen – Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Arttu Julin – Matti Kurkela
  Lisätiedot Virtuaalitodellisuus (VR) on ­kypsynyt opetusteknologiaksi, joka ­mahdollistaa tekemällä oppimisen ­uusilla ­virtuaalisilla tavoilla. ­Hyödyntämällä rakennetun ­ympäristön 3D-malleja ­virtuaalitodellisuuden sovelluksissa myös kiinteistöalan koulutus voi saada ­merkittävän uuden resurssin.
  Avainsanat virtuaalitodellisuus, 3D, digioppiminen, pelillistyminen, oppimisympäristö, kiinteistöjen ylläpito, kiinteistönhoito, rakennettu ympäristö
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 34
Virtual Reality: lupaukset alkavat lunastua
  Ari Laitala
  Lisätiedot Keinotodellisuus on jo vuosikausia kolkutellut kuluttajien ovia. Kuluttajasovellusten tekniikat ovat kehittyneet hintojen samalla halventuessa. Onko keinotodellisuus jo niin todellista, että sillä on valta vaikuttaa siihen, miten käytämme tiloja ja paikkoja, teemme suunnitelmia, töitämme ja päätöksiä, miten liikumme, opiskelemme, matkustamme tai jopa lomailemme.
  Avainsanat virtuaalitodellisuus, keinotodellisuus, immersio, silmikko, sovellus, näyttö, resoluutio, Oculus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2020 Sivu 22
Visioita kiinteistöjen hintatietomaisemaan
  Risto Peltola
  Lisätiedot Asuntojen ja kiinteistöjen hintatietoja tarjotaan nykyään paljon aikaisempaa paremmin. Uusien tietopalvelumuotojen hyöty on kiistaton. Artikkelissa kerrotaan, mitä voisimme vielä tehdä paremmin.
  Avainsanat asuntojen hinnat, kiinteistöjen hinnat, tietopalvelu, paikkatieto, kiinteistöjen kauppahintarekisteri
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2009 Sivu 40
Visualisointeja tieteen, taiteen ja talouden välimaastossa: 3D-artisti
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Hannu Handolin – Juho-Pekka Virtanen – Arttu Julin – Sebastian Aho – Toni Rantanen – Tuomas Turppa – Matti Kurkela
  Lisätiedot Interaktiivisia kokemuksia varten käytetään yhä enemmän peliteollisuudelle suunnattuja sovelluksia ja työtapoja. Luovan alan osaajana 3D-artisti voi loihtia mitta-aineistoista virtuaalisiin vierailuihin sopivia tiloja, joissa voidaan yhtälailla kokea, kouluttaa kuin kommunikoida. Artisti voi toteuttaa syvyyskameralla ohjattavia hahmoja, jotka esiintyvät toivotun yleisön edessä tai tehdä 3D-mallin harvinaisesta museoesineestä virtuaalisesti tarkasteltavaksi. Välillä työpöydällä on "digitaalista savea", jota muokataan digitaalisen kynän ja tabletin avulla, kun taas välillä artistin työ keskittyy pelimoottorissa ohjelmointiin. Mitä 3D-artistit oikeastaan tekevät osana T&K:ta? Voisivatko 3D-artistit ratkaista myös maanmittausalan teknologian toimittajien ja sen käyttäjien välisen tuotanto-ongelman?
  Avainsanat 3D-artisti, grafiikka, visuaalisuus, 3D, luovat alat
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 26
Visualisointi, muotoilu ja maanmittausosaaminen rakennetun ympäristön suunnittelussa
  Matti Kurkela – Juho-Pekka Virtanen – Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Petri Rönnholm
  Lisätiedot Uudenlainen kaupunkikehittäminen vaatii muotoilu- ja mittausosaamisen yhdistämistä. Mutta taipuuko muotoilija mittausosaamisen hyödyntäjäksi ja onko mittausosaaminen hyödyllistä muotoilijalle kaupunkikehittämisessä. Kuinka luova taideala taipuu insinöörikulttuurissa?
  Avainsanat EUE, visualisointi, muotoilu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EUE – Ajatuksia ohjaava tekeminen  Nro 3/2013 Sivu 31
Vitapolis – tuberkuloosisairaala-alueesta hoivapalveluliikekeskus
  Paula Hartman
  Lisätiedot Vanhan sairaala-alueen uusi tuleminen on alkanut Muuramessa Keski-Suomessa. 35 hehtaarin maa-alueelle Päijänteen rantaan sijoittuu tulevaisuudessa erilaisia asumismuotoja ja hyvinvointipalveluja.
  Avainsanat Vitapolis, hyvinvointialue, aluekehitys, kulttuurihistoria, asuminen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2012 Sivu 30
Vitolds Kvetkovskis: "Maareformi, katasterilaitos ja kiinteistöjen arvon määritys ovat keskeisimmät haasteet"
 
  Lisätiedot Latvian maanmittauslaitoksen apulaispääjohtaja Vitolds Kvetkovskis Pekka Lehtosen pikahaastattelussa.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto Tapaamisia  Nro 1/2002 Sivu 47
Voi tekoälyn kevät!
  Ari Laitala
  Lisätiedot Painanko ?Regenerate ­response? -nappia?
  Avainsanat tekoäly, tekoälytalvi, tekoälykevät, ChatGPT, GPT4, Bard, Google, OpenAI, Sam Altman, Midjourney, DALLE
  Tyyppi   Osasto   Nro 1/2023 Sivu 3
Voi voi ja ai ai!
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2016 Sivu 16
Voiko maankäyttö- ja rakennuslakia muuttamalla vaikuttaa tonttituotannon määrään ja asuntojen hintoihin?
  Ritva Laine
  Lisätiedot Maapolitiikan onnistunut hoitaminen nousi keskeisesti esiin Tarastin työryhmässä, joka etsi keinoja tonttitarjonnan lisäämiseen. Samalla tehtiin uusia avauksia kuntien kaavoituksen sujuvuuden lisäämiseksi.
  Avainsanat kaavoitus, maapolitiikka, maankäyttö- ja rakennuslaki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2006 Sivu 30
Voiko pyörän keksiä uudelleen?
  Markku Villikka
  Avainsanat maanmittauksen identiteetti, visio, koulutus, kommunikaatio
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 2/2005 Sivu 41
Voimajohtoalueiden käyttöoikeuskorvaukset metsämaalla
  Ilkka Alm
  Lisätiedot Voimajohtoalueiden ­korvauskäytännöstä metsämailla on käyty mediassa kovin ­yksipuolista uutisointia, jossa pääasiassa on arvosteltu korvausten pienuutta. Tosiasiassa väitteissä on jäänyt kertomatta reilusti yli puolet totuudesta.
  Avainsanat kokonaisarvon korjaus, jälleenhankintatakuu, hankintameno-olettama 80 %, metsikön uudistamisvelvoite
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2023 Sivu 20
Voimalinjan vaikutus omakotikiinteistön arvoon
  Sampo Hatunen
  Lisätiedot Hannu Peltomaan julkaisun "Voimalinjan vaikutus omakotikiinteistön arvoon" arviointia.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto   Nro 2/1998 Sivu 33
Voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin osallistumista ja kaavan toteuttamista koskevien säädösten sujuvoittaminen ja kehittäminen
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Hallitus on valmistelemassa maankäyttöä koskevan ­lainsäädännön uudistamista. Missä tilanteessa kuntien ­maankäytössä ollaan ja miten nykyistä järjestelmää olisi tarpeen kehittää kuntien ja kuntalaisten yhteisestä näkökulmasta?
  Avainsanat MRL, maankäyttösopimukset, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, toimiva kehittämiskorvaus
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 40
Voimassa olevien kaavojen vienti rakennetun ­ympäristön tietojärjestelmään etenee - aineisto-ohjeet nyt kuntien käytettävissä
  Kaarina Vartiainen – Seija Lonka
  Lisätiedot Kuntien käyttöön on valmistunut ohjeistus, joka auttaa voimassa olevien kaavojen kaavatietomallimuotoisen aineiston tuottamisessa. Kaavatiedot tarvitaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti), jossa ne ovat jatkossa saatavilla yhtenäisessä muodossa valtakunnallisesti.
  Avainsanat kaava, paikkatieto, tietomalli, VOOKA, RYHTI, kaavoitus, Savo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2024 Sivu 46
Voitto ja voittaja
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 3/2003 Sivu 47
Vs. nuorempana insinöörinä Maanmittaushallituksessa
  Heikki Hakkila
  Lisätiedot Heikki Hakkila jäi eläkkeelle v. 1992 Oriveden maanmittauspiirin piiri-insinöörin virasta. Tämä hänen muisteluksensa auskultanttiajastaan Maanmittaushallituksessa 1960-luvun taitteessa on aiemmin julkaistu Maankäytön numerossa 3/1987, mutta ansaitsee hauskana kirjoituksena tulla julkaistuksi uudelleen tässä maanmittauksen 375-vuotisen historian juhlanumerossa.
  Avainsanat Maanmittaushallitus, muistelma
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 26
Vuoden 1999 asuntomessut Lappeenrannassa
  Jussi Salo
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/1999 Sivu 44
Vuoden 2000 Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan rajankäynti
  Pekka Tätilä
  Lisätiedot Artikkelin värikuvat ns. anaglyfikuvia.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2002 Sivu 40
Vuoden 2005 kuulumisia
  Kaarlo Koivisto
  Tyyppi Uutinen  Osasto Tekniikan museon kuulumisia  Nro 1/2006 Sivu 65
Vuoden 2006 rajankäynti Suomi–Ruotsi
  Pekka Tätilä
  Lisätiedot Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan rajankäynti suoritetaan 25 vuoden välein.
  Avainsanat valtakunnanraja, rajankäynti, syväväylä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2011 Sivu 30
Vuoden 2013 eurooppalainen maanmittari: Galileo Galilei
 
  Lisätiedot Galileo Galilein uraauurtavaa elämäntyö loi perustaa myös maanmittaustieteiden alueella. Ari Laitalan lyhennetty käännös Enrico Rispolin CLGE:n yleiskokouksessa Budapestissa 2013 pitämästä esitelmästä.
  Avainsanat Galileo, Galilei, maanmittauksen historia, CLGE, GPS
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2013 Sivu 44
Vuoden alusta voimaan tulleesta yksityistielaista on julkaistu ensimmäinen kirja
  Markku Markkula
  Lisätiedot Esittely Esko Hämäläisen julkaisusta Uusi yksityistielaki ? Tiekunta ja tieosakas 2019.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2019 Sivu 35
Vuokravakuus asuinhuoneiston vuokrauksessa
  Saara Jämes
  Lisätiedot Suositeltavaa olisi suorittaa sekä vuokrasuhteen alussa että lopussa huoneiston kuntotarkastus.
  Avainsanat vuokravakuus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2014 Sivu 30
Vuorovaikutteinen suunnittelu vauhdittaa suunnittelua ja päätöksentekoa
  Ulla Räihä
  Lisätiedot Vuorovaikutteinen prosessi on suunnittelun ja päätöksenteon voimavara, jota arvostetaan ja käytetään edelleenkin liian vähän. Vuorovaikutus ei poista ristiriitoja, mutta se lisää eri intressiryhmien yhteyksiä ja yhteistyökykyä.
  Avainsanat vuorovaikutteinen suunnittelu, osallistuminen, maankäytön suunnittelu, kaavoitus, suunnitteluprosessi, Kuopio, Puijo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 16
Vuosikokous, Kruununmetsä ja Selkälinja
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 2/2025 Sivu 27
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 4/2000 Sivu 49
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 5/2000 Sivu 51
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 1/2001 Sivu 51
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 3/2001 Sivu 46
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 4/2001 Sivu 48
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 2/2002 Sivu 40
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 3/2002 Sivu 50
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 1/2003 Sivu 38
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 2/2003 Sivu 30
Vuosikymmenten takaa
  Kalevi Raussi
  Tyyppi Kolumni  Osasto Vuosikymmenten takaa  Nro 1/2004 Sivu 45
Vuosipäivinä pohditaan tulevaisuutta
 
  Lisätiedot Maanmittausalan pienuus on heikkous ja vahvuus. Oikeilla mielikuvilla kyetään alan työntekijätarpeet tyydyttämään ? jos viesti saadaan perille!
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 5
Vuosisadan mittarit - Maanmittaustiede ja -tekniikka yhteiskunnassa
 
  Lisätiedot Aalto-yliopiston teollistumisen historian oppiaine kokosi viime talvena Maanmittauksen historiaa luotaavan näyttelyn Otaniemen kirjastoon. Eräänä kimmokkeena näyttelyn kokoamiseen vaikutti TKK:n päärakennuksen peruskorjaus, jonka yhteydessä maanmittaustieteiden laitoksen varastoista ja arkistosta tuli esiin runsaasti kiinnostavaa aineistoa. Näyttely päättyi 31.3.2012, mutta Maankäyttö-lehti sai mahdollisuuden näyttelyn osittaiseen toisintamiseen. Näyttelyn valmistivat FT Sampsa Kaataja, arkkitehti Anne Vähätalo sekä professori Panu Nykänen.
  Avainsanat Vuosisadan mittarit -näyttely, maanmittauksen historia
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2012 Sivu 7
Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti
  Jorma Mattsson – Yrjö Teeriaho
  Lisätiedot Läntisen Saariselän alueella liikkuu nykyisin tuhansia retkeilijöitä vuosittain. Kukapa heistä olisi uskonut, että jo 1944 alueelta oli laadittu topografikartta?
  Avainsanat kartografia, sotahistoria, sotilaskartoitukset
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2009 Sivu 25
Väestötietolaki uudistuu – mitä kuuluu kiinteistötiedoille
  Henrik Ungern
  Lisätiedot Sisäasiainministeriö asetti 30. päivänä toukokuuta 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella väestötietolain (503/1993) uudistamista kokonaisuudessaan. Saatuaan työnsä valmiiksi kuluvan vuoden helmikuussa luovutti työryhmä hallituksen esityksen muotoon laaditun mietintönsä alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle maaliskuun puolessa välissä. Tämä kirjoitus perustuu allekirjoittaneen työryhmän jäsenenä saamiin kokemuksiin.
  Avainsanat väestötietolaki, kiinteistötieto, väestötietojärjestelmä, kiinteistötietojärjestelmä, tietosuoja
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2006 Sivu 44
Vähemmän, hitaammin
  Ilkka Aaltonen
  Lisätiedot Mikä saa ihmiset sellaiseen sosiaaliseen ahdinkoon työpäivän aikana, että sosiaalisuutta ei riitä enää työpäivän jälkeen.
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2/2010 Sivu 5
Väinö Meuronen 1935–2022 - Muistokirjoitus ja kaksi muistelusta
  Kaarlo Koivisto – Pekka Raitanen – Sampo Hatunen – Sakari Nikander
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2022 Sivu 51
Väitöksen kulisseissa
 
  Lisätiedot Väittelijän päivä on pitkä ja sisältää monenlaisia vaiheita, akateemisia perinteitä kunnioittaen. Juhliakin päivän kulkuun mahtuu tavallisesti useita. Maankäyttö pääsi seuraamaan TkT Juhana Hiirosen väitöspäivän kulkua ? väitöspäivän aamusta aina seuraavaan aamunkoittoon. Saimme selville, mitä väitöspäivänä oikeasti tapahtuu.
  Avainsanat väitöstilaisuus, tohtorinväitös, opiskelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2012 Sivu 22
Välillä vähän lakiakin
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2017 Sivu 40
Välitä asunnostasi
 
  Lisätiedot ?Asunto on elämän suurin ostos. Sitä ostaessaan haluaisi mielellään parhaan mahdollisen informaation.?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Kruger  Nro 4/2009 Sivu 34
Vännerna nära
  Sakari Viertiö
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 2a/2004 Sivu 5
Väärin sammutettu, väärin sammutettu!
 
  Tyyppi Kolumni  Osasto Veturimies  Nro 1/2024 Sivu 61
Washington, D.C. – pääkaupunki pohjoisen ja etelän rajalla
  Olli Kotilainen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 37
What It Takes to Refine World-Class Research into High-Class Education
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Markus Holopainen – Mikko Vastaranta – Petteri Alho – Juha Hyyppä – Henrik Haggrén – Petri Rönnholm – Tommi Hollström – Ninni Saarinen
  Lisätiedot The challenge facing the research and educational community is to serve as an active participant in the global knowledge network. Co-operation between multidisciplinary cultures is part of daily life of world-class research in which information must change hands as well as produce new, futureoriented activity. Success of research is highly linked to success in highquality education and impact of both the research and teaching. World-class research also brings employment to industry and researchers themselves.

[NOTE: In addition to the authors mentioned above, Harri Kaartinen, Juho-Pekka Virtanen and Matti Kurkela also have acted as authors of the article.]
  Tyyppi Artikkeli  Osasto EDU  Nro 3a/2013 Sivu 32
Wiipurin järjestelyä ja oikeuden merkittävä päätös
  Jürgen Grönfors
  Lisätiedot Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita.
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 3/2021 Sivu 36
Women in surveying ja muut aliedustetut ryhmät FIG:n toiminnassa
  Kirsi Virrantaus
  Avainsanat Women in surveying, FIG, Brighton
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1998 Sivu 13
Working Week Kairossa 16.–21. huhtikuuta 2005 – FIG:n toiminta levittäytyy ympäri maapallon
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto FIG-uutisia  Nro 1/2005 Sivu 37
World Urban Forum Nanjingissa – maakysymykset korostuvat
  Markku Villikka
  Avainsanat FIG, UN-HABITAT, Worl Urban Forum, Nanjing
  Tyyppi Uutinen  Osasto FIG-uutisia  Nro 4/2008 Sivu 34
XIX maanmittarikongressi Tukholmassa
 
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 42
XXI pohjoismainen maanmittarikongressi Aalborgissa
  Johan von Wendt
  Lisätiedot Perinteinen kongressi pidettiin Aalborgissa, Tanskassa 5.?7.8.2009 teemalla ?Viden om stedet styrket? ? paikkatieto antaa voimaa. Kokouksen yhteydessä pidettiin myös pohjoismainen yhdysmieskokous.
  Avainsanat XXI Pohjoismainen maanmittarikongressi, Aalborg, yhdysmieskokous
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 42
Yhdeksän vuoden urakka valmistui – Maastotietokanta kipusi Kitiselle ja muutti Smallworldiin
  Kirsi Mäkinen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 15
Yhdistymisestä lisää potkua?
  Markku Villikka
  Lisätiedot Seuraavatko julkinen sektori ja yhdistykset yritysten esimerkkiä yhdistämällä maanmittaus- ja paikkatieto-organisaatiot vai vieläkö bunkkereista löytyy riittävästi suojaa?
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 3/2010 Sivu 27
Yhdyskuntarakenne hajaantuu kehyskuntien maaseutualueilla – onko kaavoituksella keinoja sen hallintaan?
  Aarno Kononen – Anita Pihala
  Lisätiedot Tutkijat, ympäristöhallinto ja kaavoittajat seuraavat huolestuneina yhdyskuntarakenteen hajaantumista kasvukeskusten ympärillä. Yksittäinen omakotirakentaja etsii ja hankkii tontin sieltä, mistä sen edullisimmin tai ylipäätään saa. Antavatko maankäyttö- ja rakennuslain säännökset ja kaavajärjestelmä oikeat ja riittävät lääkkeet sekä kasvukeskusten kehyskuntien kovien rakentamispaineiden hallitsemiseen että hiipuvan maaseudun hengissä pitämiseen?
  Avainsanat yhdyskuntasuunnittelu, haja-asutus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 14
Yhdyskuntarakenne ja tonttitarjonnan riittävyys korostuvat hallituksen asuntopolitiikan linjauksissa
  Matti Laitio
  Lisätiedot Asumiseen ja maankäyttöpolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat näkyvästi esillä pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa. Keskeisinä lähtökohtina ovat tonttija asuntotarjonnan vauhdittaminen kysyntään vastaamiseksi sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen.
  Avainsanat asuntopolitiikka, tonttitarjonta, maanhankinta, asuntotuotanto
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 30
Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen – mantra vai todellinen tavoite?
  Kaarina Rautio – Seija Vanhanen
  Lisätiedot Aluerakenteen toimivuus sekä yhdyskuntarakenteen eheys ja tiiviys ovat yksi perusta Suomen kilpailukyvylle.
  Avainsanat haja-asutus, yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntarakenne, kaupunkirakenne
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2007 Sivu 17
Yhdyskuntasuunnittelu edistämään ilmastonsuojelua
  Oras Tynkkynen
  Lisätiedot ?Ilmastopolitiikka on eräänlainen maailmanpalovakuutus: tapa minimoida riskiä, joka on sekä hyvin todennäköinen että vaarallinen.?
  Avainsanat ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka, ilmastonsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausala ja tulevaisuuden haasteet  Nro 1/2010 Sivu 6
Yhdyskuntasuunnittelussa tarvitaan jatkuvaa ja monenlaista täydennyskoulutusta
  Matti Laitio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2003 Sivu 22
Yhdysmieskokous 2011
  Tore Granskog
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 3/2011 Sivu 56
Yhdysmieskokous Tanskassa kesällä 2007
  Johan von Wendt
  Lisätiedot Tämän vuoden pohjoismainen yhdysmieskokous pidettiin Tanskassa Jyllannissa Silkeborgissa 28.?31.7.2007. Jokaisesta maasta osallistuu yhdysmies ja varayhdysmies sekä ammattilehden edustaja. Suomesta mukana olivat Hannu Ridell, yhdysmies, Johan von Wendt, varayhdysmies sekä Pekka Lehtonen, Maankäytön päätoimittaja.
  Avainsanat yhdysmieskokous, Pohjoismaat, yhteistyö
  Tyyppi Uutinen  Osasto   Nro 4/2007 Sivu 44
Yhteisen paikan jako
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 4/2019 Sivu 33
Yhteiskunnan perusrekisterit myllerryksessä – katsaus Rekisteripoolin toimintaan
  Arvo Kokkonen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2001 Sivu 9
Yhteiskuntasopimus
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Jarrumies  Nro 1/2016 Sivu 23
Yhteiskuntavastuu palautettava valtion maapolitiikkaan
  Jukka Kokkinen
  Lisätiedot Valtion maapolitiikasta puuttunut yhteiskunnallinen intressi on vaikeuttanut merkittävästi monien kuntien maanhankintaa ja hallittua kasvua. Valtion maapolitiikan liikemiesajattelu on tullut tiensä päähän. EU-komission valtiontukilinjaukset sekä KHO:n ratkaisut 2006:84 ja 2007:84 luovat perustan uudenlaiseen yhteistyöhön valtion ja kuntien välillä.
  Avainsanat maapolitiikka, sopimuskaavoitus, raakamaa, maapolitiikan etiikka
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2008 Sivu 10
Yhteismetsä on hyvä Jukka Matilainen metsänomistusmuoto
  Jukka Matilainen
  Lisätiedot Suomen metsäsektori on nyt totisen paikan edessä Venäjän puutullien vuoksi. Metsätalouden tehostamisessa yksi tehokas vanha keino on yhteismetsien lisääminen ja niiden laajentaminen. Yhteismetsillä on nyt siis tilausta monessakin mielessä.
  Avainsanat metsätalous, yhteismetsä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 20
Yhteismetsän muodostamisesta
  Ilkka Laakso
  Lisätiedot Yhteismetsä muodostetaan kiinteistötoimituksessa, jonka perustana on osakkaiden laatima kirjallinen yhteismetsän perustamissopimus.
  Avainsanat metsätalous, yhteismetsä, maanmittaustoimitus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 22
Yhteisten alueiden hallinto uudistuu
  Pekka Vilska
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2001 Sivu 44
Yhteistoimintapäällikkö, tekn. lis. Matti Väisänen
 
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/1998 Sivu 65
Yhteistyöverkosto on ohjelmistokehityksen elinehto (Heikki Halttulan haastattelu)
 
  Lisätiedot ViaSys Oy:n toimitusjohtaja Heikki Halttula Pekka Lehtosen haastateltavana.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 22
Yki ja Itäkairan prinsessa
 
  Lisätiedot Yrjö Teeriahon uusin Lapin-aiheinen kirja esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 2/2013 Sivu 56
Yki vastaa Matille
  Yrjö Teeriaho
  Lisätiedot Yrjö Teeriahon vastaus Matti Varuskivelle.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 3/2005 Sivu 69
Yksilöivät kohdetunnisteet paikkatietoyhteydessä
  Esa Tiainen
  Lisätiedot Relaatiotietokantojen myötä 1970-luvulta alkaen yksilöivät tunnisteet vakiintuivat hakuavaimiksi tietojärjestelmissä.
  Avainsanat yksilöivä tunniste, paikkatieto, yhteentoimivuus, semantiikka, web 2.0, karttalaitos
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2009 Sivu 25
Yksityisen pysäköinninvalvonnan nykytila
  Saara Jämes
  Lisätiedot Yksityinen pysäköinninvalvonta on puhuttanut kansalaisia jo vuosia. Moni kokee yksityisen parkkifirman valvontamaksun epäoikeudenmukaiseksi, eikä sääntelyn puute ole omiaan luomaan luottamusta alaa kohtaan. Mikä on yksityisen pysäköinninvalvonnan nykytilanne?
  Avainsanat pysäköinninvalvonta, lainsäädäntö, lakiehdotus
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 21
Yksityistielain tuunaaminen etenee
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 4/2017 Sivu 19
Yksityistielaki muutoksen kourissa
  Raimo Koivistoinen
  Avainsanat yksityistielaki
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 2/2016 Sivu 28
Yksityistieverkon syntymisestä maaseudulla
  Markku Markkula
  Lisätiedot Yksityistielakia ollaan uudistamassa. Asiasta on tehty joulukuussa 2015 liikenne- ja viestintäministeriössä päätös. Yksityisteiden verkon syntyhistoria Suomessa on pitkä. Sitä kuvataan lähemmin seuraavassa.
  Avainsanat uusjako, yksityistielaki, tieoikeus, kulkuyhteys
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2016 Sivu 10
Yksityistämisen ihanuus ja kurjuus
  Markku Villikka
  Tyyppi Kolumni  Osasto Rajalinjalla  Nro 4/2001 Sivu 26
Yksityistää vai ei, siinäpä kysymys
 
  Tyyppi Pakina  Osasto Veturimies  Nro 4/2006 Sivu 44
Yleinen kartta – laadukas?
  Raimo Vajavaara
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/1997 Sivu 14
Yleiskaavan vastainen rakennuspaikan jakaminen vaarantaa omistajan oikeusturvan
  Pertti Hartikainen – Pekka Halme
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2004 Sivu 28
Yleistielain mukaisesta rajaamistoimituksesta
  Jyrki Virtanen
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2000 Sivu 44
Ylempiammattikorkeakoulututkinto maanmittausalalle Rovaniemen ammattikorkeakoulusta
  Veijo Lievonen
  Lisätiedot Koulutus pyrkii antamaan osaamisen maanmittausalan vaativimpiin tehtäviin eli toimimaan ns. vaativissa maanmittaustoimituksissa toimitusinsinöörinä, kiinteistöinsinöörinä ja geodeettina.
  Avainsanat maanmittausalan koulutus, ammattikorkeakoulu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto Maanmittausalan koulutus  Nro 4/2010 Sivu 41
Yli-insinööri Heikki Heikkilä
  Pekka Halme – Martti Hautala
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2003 Sivu 49
Yli-insinööri Juhani (Jussi) Paukkunen 1939–2011
  Sakari Nikander
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2011 Sivu 68
Yli-insinööri Sirkka Liakka
  Kirsi Mäkinen
  Avainsanat Liakka
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/1999 Sivu 64
Yli-insinööri Yrjö Kaarre
  Jouko Mättö
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/1998 Sivu 48
Yli-insinööri Yrjö Typpi 1919–2008
  Arvo Kokkonen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 1/2009 Sivu 80
Ylijäämälämpö yhdyskuntien vähähiilisyysratkaisuna
  Ari Laitala – Jukka Korri
  Lisätiedot Kuten tunnettua, huomattava osa ? noin 35 % ? Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksissa käytetystä energiasta. Pääosaa näyttelee rakennusten lämmittämiseen vaadittava energia ja sen tuottaminen. Lähes huomiotta on jäänyt suuren mittakaavan mahdollisuus päästöjen pienentämiseksi: teollisten ylijäämälämpöjen laajamittainen hyödyntäminen.
  Avainsanat ylijäämälämpö, jätelämpö, hukkalämpö, uusiolämpö, lämmöntuotanto, ilmastonmuutos, hyödyntäminen, EnergiaVäylä
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2018 Sivu 29
Ylimittaus
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Maankäyttö 120 vuotta sitten  Nro 1/2018 Sivu 27
Ylitarkastaja Karl Henrik (Kalle) Granqvist 1930–2008
  Sakari Nikander
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 4/2008 Sivu 73
Ylös ja alas ja taas alas
  Jürgen Grönfors
  Tyyppi Kolumni  Osasto Pääkaupungin horisontista  Nro 2/2002 Sivu 31
Ylös, ulos ja lenkille!
  Raimo Koivistoinen
  Tyyppi Kolumni  Osasto Härkää sarvista  Nro 3/2014 Sivu 32
Ympäristöministeriön RYTJ-lainsäädäntövalmistelu tulee keskeyttää
  Matti Holopainen
  Lisätiedot Ympäristöministeriö valmistelee RYTJ (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä) -lainsäädäntöä, jolla se tunkeutuu kuntien lakisääteisiin tehtäviin ja siirtää kuntien arvokkaan tieto-omaisuuden valtion liikelaitoksen määräysvaltaan korvauksetta ? virheinvestointi kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi ? vastoin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä kunnille annettuja itsehallinnollisia oikeuksia. Ympäristöministeriön valmistelu kasvattaa yhteiskunnan kyberturvallisuusriskejä sekä avoimen datan aiheuttamia riskejä.
  Avainsanat RYTJ-lainsäädäntö
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 3/2022 Sivu 30
Ympäristönsuojelulainsäädäntö
 
  Lisätiedot Ympäristönsuojelulainsäädännön käsikirja esittelyssä.
  Tyyppi Kirja-arvio tai -esittely  Osasto Julkaisuja / Kirjallisuutta  Nro 1/2008 Sivu 68
Ympäristösertifioitua kaavoitusta – metsähallituksen kokemuksia
  Antero Luhtio
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2000 Sivu 6
YODA fokusoi osallistavaa suunnittelua olennaiseen
  Mikko Kurttila – Anne Tolvanen
  Lisätiedot Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on kehitetty YODA-työkalu tukemaan osallistavaa suunnittelua ja monitavoitteista päätöksentekoa. Erityisen hyvin se sopii erilaisiin maankäytön suunnittelun tilanteisiin.
  Avainsanat YODA, osallistava suunnittelu, päätöksenteko
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2018 Sivu 10
Yrittäjyys laajaa Tanskan maanmittauksessa
  Jens Bruun Andersen
  Lisätiedot Mikko Uimosen käännös Jens Bruun Andersenin alun perin Lantmätarenin nrossa 1/2002 julkaistusta kirjoituksesta.
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2003 Sivu 9
Yritysalueiden suunnittelussa tulee varautua myös raideliikenteeseen
  Heikki Lahtinen
  Lisätiedot Yritysalueiden suunnittelussa kannattaa säilyttää varauksia rautateille, jotta ne voidaan tehdä mahdolliseksi myöhemmin.
  Avainsanat intermodaalisuus, logistiikka, yritysalue, suunnittelu, rautatiet
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2020 Sivu 36
Yritysten ja innovaatioiden rooli vihreässä siirtymässä
  Harri Iisakka
  Lisätiedot Vihreä siirtymä vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta yhteiskunnan tasoilta. Kasvu­yritykset ja startupit kykenevät omalta osaltaan ­kiihdyttämään siirtymää innovatiivisilla ratkaisuillaan, jotka edistävät myös koti­talouksien puhtaan energian käyttöönottoa. Käytännön tasolla ratkaisut voivat olla ­suhteellisen yksinkertaisia, ja kun ne voidaan monistaa kotitaloudesta toiseen, aletaan ­puhua merkittävistä ympäristöllisistä ­hyödyistä koko yhteiskunnan tasolla.
  Avainsanat vihreä siirtymä, kasvuyritys, innovaatiot, älykkäät energiaratkaisut
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 20
Yritysyhteistyö ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen ja kehityksen vahvuutena
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Juhani Talvela
  Lisätiedot Ammattikorkeakoulujen rooli aluekehityksen ja elinkeinorakenteen uudistajina on korostumassa ammattikorkeakoululain ja vuoden alusta voimaan tulleen rahoitusmallin myötä. Yliopistojen siirtyessä vahvemmin perustutkimukseen myös hyvin koulutetut tohtorit ja lisensiaatit näkevät ammattikorkeakoulun varteenotettavana kotimaisena työnantajana.
  Avainsanat ammattikorkeakoulu, Metropolia, Kyamk, TKI, Aalto-yliopisto, yritysyhteistyö, koulutus, tulevaisuudentutkimus, startup
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 30
Yrjö (Yki) Teeriaho 1930-2021
  Jyrki Teeriaho – Hannu Virolainen
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 3/2021 Sivu 43
Yrjö Teeriaho - Suunnistus ja kartta eivät toisistaan kauas karkaa
 
  Lisätiedot Yrjö "Yki" Teeriaho on tehnyt paljon työtä karttojen ja Lappiin liittyvien asioiden kanssa ja ollut monin tavoin keskeinen toimija suunnistuksen parissa itse kilpailemisen lisäksi. Hän on ollut myös tuottelias kirjailija ja nyt on käsillä 12. kirja: Suunnistus - Älylaji.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2020 Sivu 45
YTV:n perusrekisteri – tietoa suunnitelmiin ja päätöksentekoon
  Suvi Rihtniemi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2001 Sivu 37
Yöttömän yön asuntomessut napapiirillä
  Viljo Keskitalo
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/1998 Sivu 21
Äkkinäinen päätös
  Taru-Maaria Herttua-Suokko – Mirja Jatkola – Seija Perasto – Paavo Eloniemi
  Lisätiedot Seinäjoen kaupungingeodeetti Taru-Maaria Herttua-Suokko ja kiinteistöinsinööri Mirja Jatkola olivat vajaa vuosi sitten kevättalvella Helsingissä kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivillä. Saunaillan päätteeksi Häikiön Paavo heitti ? ei löylyä ? vaan seinäjokelaisrouville kysymyksen, eikö Seinäjoki voisi ajatella järjestävänsä vuoden 2014 Maanmittauspäiviä. Puna rouvien poskilla syveni aavistuksen, kilautus kavereille kotipuoleen, ja niin Seinäjoki oli valmis ottamaan haasteen vastaan.
  Avainsanat Maanmittauspäivät, Seinäjoki
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2014 Sivu 34
Älykaupungin päivitys
  Ari Laitala
  Lisätiedot Ilmeisesti olemmekin älykaupunkikehityksessä vielä varsin alkutaipaleella.
  Avainsanat älykäs kaupunki, digitalisaatio, ICT, kaupunkiluonto, hyvinvointi
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 3
Älykaupungit vaativat ­enemmän rakentamisen kiertotalous- ja ­paikkatieto-osaamista
  Marika Ahlavuo – Lars Miikki – Anne-Marie Mäntylä – Anna-Stina Tähkävuori – Matti Vaaja – Hannu Hyyppä
  Lisätiedot Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto omaavat vahvan yhteisen tahtotilan alan vaikuttavuuden ja yhteistyön edistämiseen. ­Yhteistoiminta ­laajenee vähitellen myös kohti kiertotaloutta ja ­paikkatieto-­osaamista. Euroopan rakennerahastot 2021?2027 ovat yhtenä toimintalinjanaan määritelleet hiilineutraalin Suomen, jossa tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Oppilaitosyhteistyön tavoitteena on kytkeä olemassa olevat hankkeet vauhdittamaan teoriaosaamisen lisäksi käytännön- ja soveltavan osaamisen siirtoa älykaupunkien tarpeisiin.
  Avainsanat rakennettu ympäristö, kiertotalous, paikkatieto-osaaminen, oppilaitosyhteistyö, ekosysteemi
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 3/2023 Sivu 4
Älykkäät kaupungit – älykäs kuntauudistus?
  Ari Laitala
  Avainsanat maankäyttö, kuntauudistus, älykäs kaupunki, ammattikunta, kiinteistörekisteri
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 1/2012 Sivu 5
Älykäs elinympäristömme vaatii uudenlaista julkaisu- ja popularisointikulttuuria
  Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo
  Lisätiedot Yhteiskunnan kannalta tieto on arvokasta vasta, kun sitä voidaan hyödyntää osana hyvinvointia. Uudet teknologiat ja viestintämenetelmät avaavat mahdollisuuksia yhä pirstaloituneemmalle näkyvyydelle. Popularisointi- ja julkaisutoiminta ovat opetus- ja tutkimusorganisaatioiden menestyksekkään toiminnan edellytyksiä.
  Avainsanat popularisointi, julkaisutoiminta, opetus, opiskelu, osaamisverkosto, H-indeksi, Learning Cafe, Urban Mill
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2013 Sivu 6
Älykästä erikoistumista rakennus- ja kiinteistöalalle
  Marika Ahlavuo – Hannu Hyyppä – Mika Lindholm – Juha Hyyppä
  Lisätiedot Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennusja kiinteistöala, Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti sekä Geodeettinen laitos ratkoivat yhdessä, miten Suomen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän tulisi tuottaa yhteisvoimin osaamista ja kilpailukykyä. Tuloksena syntyi ?Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa? -julkaisu, joka perustuu yhteisiin poikkitieteellisiin avauksiin, käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin ja käynnistyviin yhteistyöalustoihin alan uudenlaisen toiminnan vauhdittamiseksi. Julkaisun ovat mahdollistaneet yli 40 rakennus- ja kiinteistöalan huippuosaajaa vuosien 2013 ja 2014 aikana mm. Seinäjoen ja Kymen ammattikorkeakouluista sekä Helsingin, Turun ja Islannin yliopistoista.
  Avainsanat tutkimus- ja kehitysyhteistyö, rakennus- ja kiinteistöala, kilpailukyky, yliopisto, korkeakoulu
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 1/2015 Sivu 6
Älä usko Soininvaaraa
  Olavi Myhrberg
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2003 Sivu 41
Är den nordiska kulturen en myt?
  Markku Villikka
  Tyyppi Pääkirjoitus  Osasto   Nro 3/2000 Sivu 4
Äänestäjän edunvalvonta ja oikeuksien turvaaminen vaatisi uudistuksia päätöksentekojärjestelmäämme
  Matti Holopainen
  Avainsanat Vaalit, vaaliohjelma, kansanedustaja, vaalirahoitus, eduskunta, vaalirahoittaja, hallitusohjelma
  Tyyppi Kolumni  Osasto   Nro 1/2026 Sivu 36
Överingenjören Bertel Fagerlund
  Sven-Olof Lindfors
  Tyyppi Muistokirjoitus  Osasto In Memoriam  Nro 2/2000 Sivu 73
”Elinympäristön kehittämisessä tavoitteiden ja toteutuman välillä ristiriita”
 
  Lisätiedot Ympäristöministeriöstä alueidenkäytön osaston päällikön tehtävistä eläkkeelle jäävä Pekka Kangas Pekka Lehtosen haastattelussa.
  Avainsanat Pekka Kangas, ympäristöministeriö, alueidenkäytön suunnittelu, ympräristönsuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu, maapolitiikka
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 30
”Kolmiomittaus – Suomen kartoituksen perusta”
  Jyrki Puupponen – Jaakko Järvinen
  Lisätiedot Tekijät esittelevät kolmiomittauksista ja kartoituksen historiasta kertovaa dokumenttielokuvaansa. Annukka Saari arvioi elokuvan.
  Avainsanat kolmiomittaus, historia, dokumenttielokuva, Struve, Maupertuis, Nummela, perusviiva
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 2/2008 Sivu 34
”Låt oss alltså bli svenskar”
  Simo Hannelius
  Lisätiedot Keskustelua Ruotsin lunastuslain uudistuksista ja mahdollisista vastaavista muutokista Suomen lunastuslaissa.
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2011 Sivu 65
”Maanmittauslaitos säilyy maanmittausväen tärkeimpänä työpaikkana” (haastattelussa Jarmo Ratia)
  Markku Villikka
  Lisätiedot Maanmittauslaitoksen pääjohtajan Jarmo Ratian haastattelu.
  Tyyppi Haastattelu  Osasto MIL 110 vuotta  Nro 2/2000 Sivu 6
”Suomessa on selviytymisen perinnettä”
  Pauliine Koskelo
  Lisätiedot Korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon juhlapuhe Maanmittauslaitoksen 200-vuotisjuhlissa Finlandia-talossa.
  Avainsanat Maanmittauslaitos, Maanmittauslaitos 200 vuotta, juhlapuhe
  Tyyppi Artikkeli  Osasto   Nro 4/2012 Sivu 34
”Uudet tarkat, ne vanhat, kauniit kartat” – huomioita ja kritiikkiä numeerisista peruskartoista
  Pentti Kallio
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 2/2007 Sivu 63
”Viisasten kivi löytynyt ja komea tulos” / ”Heinolan kiinteistöveroprojekti”
  Matti Seppä
  Tyyppi Puheenvuoro / palaute  Osasto Keskustelua / Yleisöltä  Nro 1/2017 Sivu 47
”Älä kulje ongelman ohi” - tuotekehitys elämäntapana
 
  Lisätiedot Tämä on kertomus siitä, kuinka kasvetaan keksijäksi. Siinä tarvitaan kiinnostusta, luovuutta, tiettyä lahjakkuutta ja kokemusta sekä lannistumattomuutta.
  Avainsanat Risto Jäppinen, keksijä, Geopolar, DIGICOORD
  Tyyppi Haastattelu  Osasto   Nro 3/2008 Sivu 46

Annetulla hakuehdolla löytyi 2512 artikkeli(a).

Uusi haku